Irlannin konesalissa oli kuusi ‘laivanmoottoria’ sähköntuotantoon pidemmän katkon varalta. Nää siis käynnistyy sen jälkeen kun sähkö on poikki ja UPS-muotoiset virrat käytetty, polttoainetta on sitten varattu n viikkoa jne. Noi varautumissuunnitelmat ovat yhtä aikaa kattavia ja massiivisia. Jotain tuollaisia rakennetaan tonne espoo-vihti-kirkkonummi alueellekin -todennäköisesti vain isommassa mittakaavassa, koska Suomen konesalit ovat isompia kuin muut keskimäärin.
Joo, YVA-dokumenteissa mainitaan että keskuksiin tulee yhteensä 710 MW sähkötehon edestä kevyellä polttoöljyllä tai biodieselillä toimivia varavoimageneraattoreita. Sähköteholtaan n. 3 MW per generaattori joten yhteensä n. 200-230 kpl. Polttoainesäiliöt on mitoitettu kahdeksi vuorokaudeksi.
Nämä ovat toki vain poikkeustilanteita varten - pörssisähkön hintapiikit eivät yleensä ole sellaisia.
(Postasin melkein saman viestin hetki sitten mutta katsoin ensin luvut väärin.)
Koko Suomen kannalta ongelmahan on siinä, että datakeskukset käyttävät sähköä kovaa tasaista tahtiaan myös talvella, jolloin sähkön tarve ihan vallan muuhun on suurimmillaan. Kas kun ei se sähkön pitkäaikainen varastointi oikein onnistu.
Lämmön melko pitkäaikainen varastointi sen sijaan taitaa onnistua taloudellisesti kannattavasti. Fortumin kilpailija Vantaan sähkö ainakin rakentaa sitä lämmönvarastointia melko suurimittaisesti. Varmaan ovat laskeneet ja hyväksi havainneet.
Jos unohdamme sähköjärjestelmän epävakauden aiheuttamat haitat yhteiskunnalle, niin yhden yhtiön näkökulmasta Fortum on aika vahvoilla, koska Fortumilla on hallinnassaan suuret määrät sitä parasta sähköä: vakaata tuotantoa myös talvella. Sääli ettei taida oikein olla konstia repiä vesivoimaloista esimerkiksi 100% suurempia huipputehoja esimerkiksi parin viikon ajan, mikä on silloin tällöin huonosti sattuessa pläkän kesto, jolloin ei tuulivoimaloista tehoja tule. Sataisi meinaan aika mukavasti Fortumin laariin ne kulutushuiput. Vettähän altaissa kyllä riittäisi, mutta kun tarttis isommat generaattorit sun muut härpäkkeet.
Ei sitä vettä loputtomiin riitä. Tekoaltaita tarvittaisiin lisää, jottei kevättulvien ja sateisten jaksojen vesiä tarvitsisi juoksuttaa ohitse
Kävin tänään parturissa ja parran trimmauksessa ennen shorttareiden tapaamista.
Laskimme Millenium Capitalin kanssa, vai mikä hitto noiden bulvaanien nimi nyt onkaan, tulevaa Fortumin saavutettua hintaa Q4/2024.
Konsensus arpoo 51,4 ja pappa laski shorttareille excelillä:
Toki joulukuusta on vain vajaa puolet lusittu, joten hiukan nousee vielä joulukuun kahden viimeisen viikon voimin tuo saavutettu hinta. Hyvin on analyytikot oppineet papan laskennan, kun päästään aina samoille hehtaareille.
Q4/24 sisältää tuon paskalaitoksen myynnin, joten luvut ovat mukavan näköiset, kun taseeseen menee 750 miltsiä ja tulokseen vajaa parisataa. Tuo 200 miljoonaa annetaan suoraan osinkoihin, koska tämä nykyinen hirmuverottaja-poppoo noita valtiolla tarvitsee. Toki itsekin otan mielellään tämän 25 sentin lisäosingon/pääomanpalautuksen vastaan.
Täällähän minä kirjoittelin samasta asiasta vuorokautta ennen salkunrakentajan sivulle ilmestynyttä tekstiä. Oma ennuste (konsensus 1,05) + 0,25 = 1,30 €
Hyvä aina muistaa, että Fortumin tuotannosta noin puolikas Ruotsissa ja potentiaalista vielä isompi osa. ”Raivo nousi Norjassa ja Ruotsissa”:
Mutta Ruotsissa selvityshenkilö ehdotti hiljattain valtion säätämää tukea uusien ydinvoimaloiden rakentamiselle. Fortum antoi tuoreeltaan tukea. Viimeistään oheisen myötä ehdotus monttuun:
Noin summa summarum Ruotsin energiatilanteesta, että maan nykyinen hallitus on vetänyt maton uuden (meri-) tuulivoiman alta ja oppositio antaa nuijanukutuksen uudelle ydinvoimarakentamiselle. No nykyisten toimivien energialaitosten omistajat, kuten Fortum, käärivät tästä patista lihavat siivut
Aika jännä, lakiasiainjohtajaksi Rovion entinen toimitusjohtaja Kati Levoranta: Nimityksiä Fortumin johtoryhmään - Inderes
Fortum on nimittänyt konsernin lakiasiainjohtajaksi Kati Levorannan ja konsernin henkilöstöjohtajaksi Karin Svenske Nybergin. Sekä Levoranta että Svenske Nyberg liittyvät Fortumin johtoryhmään ja raportoivat toimitusjohtaja Markus Rauramolle. Kyseisten toimintojen johtaminen hoidetaan sisäisin järjestelyin, kunnes Levoranta ja Svenske Nyberg aloittavat tehtävissään.
Kati Levoranta (54), OTK, MBA siirtyy Fortumille P2X Solutions Oy:stä, jossa hän toimii tällä hetkellä Chief Operating Officerina. Levorannalla on laaja kokemus liiketoimintojen ja lakiasioiden johtamisesta mm. Roviolta, Nokialta ja Dittmar & Indreniukselta. Hän aloittaa uudessa tehtävässään Fortumissa viimeistään 1.7.2025.
Karin Svenske Nyberg (58), DI toimii tällä hetkellä teollisuusyritysten henkilöstöasioiden itsenäisenä konsulttina. Svenske Nybergillä on laaja kokemus henkilöstöhallinnon johtotehtävistä kansainvälisissä pörssiyhtiöissä erityisesti Ruotsissa, mm. Elekta, Clas Ohlson ja Stora Enso. Hän aloittaa uudessa tehtävässään Fortumissa 1.5.2025.
“Toivotan sekä Katin että Karinin lämpimästi tervetulleeksi tiimiimme ja odotan yhteistyötä heidän kanssaan. Heidän laaja-alainen kokemuksensa toimialansa johtavista pohjoismaisista yrityksistä tukee liiketoimintaamme ja konsernitoimintojemme kehittämistä, kun etenemme kohti tulevaisuuden tavoitteitamme”, sanoo Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo.
Energiateollisuuden marraskuun tilastot olivat tupsahtaneet ATK:lle.
Eipä tarvitse ihmetellä miksi shortsi-housuiset geelitukat ovat Forzan kimpussa.
Q4:n tuotantoluvuista puuttuu tietenkin joulukuun luvut. Ydin- ja vesivoiman tuotanto näyttää melkoisen kehnolta. Tuulivoima tekee uusia ennätyksiä sekä kvartaalille että koko vuodelle. Mikään ihmehän tuo ei ole noilla nykyisillä kapasiteeteillä.
Vaikka osinko tulee olemaan erinomainen, se ei kannattele näillä tulevaisuuden näkymillä. Pappa istuu kuitenkin kyydissä tuulessa ja tuiskussa, vääntää mopon kaasuhanaa ja huomaa, että sehän on jo tapissa ja vauhtia on maksimaaliset 41,5 km/h. Muistuttaa Forzaa, puhetta piisaa vain vastuullisuudesta ja puhtaasta tuotannosta. Samalla ESG-rahastot oksentavat lappuja roskiin.
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta
Mitä @Pappa_Tunturi sanoo Hannu Angervuon Salkunrakentajan sivulla mainitsemasta 1.40€ osingosta Fortumille? Syynä se, että valtio tarvitsee osinkoja ja Nesteestä osinkoja tuskin kovin reilusti tulee, joten ne voitaisiin korvata Fortumkn avokätisemmällä osingolla.
Mikäs sen parempaa kuin ylisuuren osingon maksu, kun valtio sattuu tarvitsemaan rahaa. Kuulostaa ihan kuuluisalta taikaseinältä
Se ylimääräinen osinko luultavasti kumoontuu sillä, että kurssi tulee suhteessa vielä vähän enemmän alas
Valtion velka hipoo tarkkikselle joutumisen rajoja, eli suoraan se ei voi velkaa ottaa. Ottaa siis velkaa omistamilleen yrityksille ja maksaa sen osinkoina itselleen. Lisäksi valtion kassaan sataa kaikki pienomistajien osingoistaan maksamat verot.
Eri omistajien edut ovat tässä ristiriidassa keskenään, ihan kuin kaikissa muissakin yhtiöissä joissa valtio päätösvaltaansa käyttää.
Ruotsin ja Norjan vesivarannot ovat selvästi tavanomaista korkeammalla runsaiden sateiden vuoksi. Nyt on 12 TWh ylimääräistä varantoa ja nousemassa 18 TWh tasoon ennusteiden mukaan. Olkiluoto 3 tuottaa vuodessa 12 TWh. Tilanne painaa siis sähkönhintaa alas Ruotsissa ja myös Suomessa, jos siirtoyhteydet toimivat normaalisti. Bloomberg ja Lumme kirjoittavat asiasta.
Fortum on allekirjoittanut sopimuksen, jolla se ostaa uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kauppa tukee Fortumin tavoitetta valmistautua tulevaisuuden kasvuun kehittämällä rakennusvalmiita uusiutuvan energian hankkeita Pohjoismaissa. Kaupan kohteena on 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen.
Velaton kauppahinta on noin 9 miljoonaa euroa, ja se maksetaan, kun kauppa on saatu päätökseen. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä, ja se arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole, ja investointipäätöksiä voitaisiin tehdä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Yksi Fortumin strategisista tavoitteista on kehittää rakennusvalmiita yli 800 MW maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita vuoden 2026 loppuun mennessä. Yhtiöllä on merkittävä määrä eri vaiheissa olevia aurinko- ja maatuulivoimahankkeita, joista vain osa saavuttaa rakennusvalmiuden. Jokainen investointipäätös riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta ja erityisesti teollisuuden sähkön kysynnän kehityksestä.
Ei liity Fortumiin, mutta saman alan hanke. Ihan vain referenssinä, että missä mennään muualla.
Tämmöinen mööpeli käynnistyy pian Oulussa ja alkaa polkemaan kaukolämpöä verkkoon.
-
Helsingin pörssi on perinteisesti ollut osinkosijoittajalle antelias pörssi . Näin tulee luultavasti olemaan tämänkin vuoden tulosten ja niistä maksettujen osinkojen osalta. Angervuon mukaan pörssiyhtiöiden osinkotuotto vuoden 2024 osinkoennusteella on marraskuun lopun markkina-arvolla laskettuna 5,5 prosenttia eli varsin hyvä…
-
Kuluvan vuoden korkea osinkosuhde johtuu pörssikonkarin mukaan osinkosumman pienestä kasvusta ja jo pari vuotta laskeneista nettotuloksista. Vuoden 2024 lukuja tietyllä tavalla ”vääristää” myös Nesteen tulosromahdus, mikä laskee nettotulossummaa noin kaksi miljardia euroa eli noin kymmenkunta prosenttia pörssiyhtiöiden vuoden 2023 tulossummasta…
-
Fortum maksaa Angervuon ennusteessa 1,25 miljardin euron osinkosumman vuodelta 2024 eli 1,40 euroa osakkeelta , kun vuodelta 2023 Fortumin osinkosumma oli 1,03 miljardia euroa. Markkinat odottavat Fortumilta 1,02 euron osakekohtaista osinkoa, joten pörssikonkarin osinkoennuste on reippaasti sen yli.
(=yksi syy Fortumin osingon nousuun saattaa olla se, että Neste joutunee laskemaan osinkoaan rankalla kädellä. Nesteen suuromistaja Valtio haluaa korvata tämän menetyksen Fortumin kautta)
KL:n keskustelupalstalla oli todella hyvä yhteenveto nimimerkki kosmokkelin toimesta.
Sähkön hinta | Sivu 112 | Kauppalehden keskustelupalsta
Hän on ajanut Fingridin viime vuoden avoimesta datasta tuotantoluvut ja yhdistänyt niihin Nord Poolin vastaavat hinnat. Olin niin innoissani hänen raporteistaan, että oli pakko rekisteröityä, jotta pääsin kysymään mieltäni askarruttaneen kysymyksen.
Alla oma saavutetun hinnan excel, jossa Fortumin tuotanto on jaettu tuotannon mukaisella jaolla FI/SE2/SE3.
Kosmokkelin datan mukaan optimoinnin tuotto olisi pääosin painotetun keskihinnan ja aritmeettisen keskiarvon erotus. Tästä olen takavuosina useammankin kerran kirjoittanut, mutta faktaa ei ole ollut.
Data on vain Suomesta, mutta se edustaa liki puolta Fortumin tuotannosta. Hinnat ovat tietenkin muidenkin yhtiöiden, mutta Fortumilla on itsellään liki puolet Suomen kapasiteetista.
Kosmokkeli data:
Fortumin osavuosikatsauksissa ilmoitetaan tuo aritmeettinen keskihinta, joka taulukossa näkyy 45,57. Se on sama, jonka pyöristettynä on taulukossani 46 €/MWh. Kosmokkelin datasetissä painotettu keskiarvo (tuotannon suhteen) on liki 50 €/MWh, joten 4:n euro optimointituotto tulee tuosta automaattisesti. Loput tulevat vesivoimaloiden luukkujen avaamisesta ja sulkemisesta sopiviin aikoihin sekä myös ydinvoimaloiden huoltoseisokit ja vikaantumiset sopiviin aikoihin.
Olisi mukava kun tämä henkilö tulisi tänne Inderesin puolelle jakamaan tietoaan ja osaamistaan.
Uuden Suomeen rakennettavan ydinvoiman mahdollisesta tuotantotuesta sekä mahdollisesta kapasiteettimekanismista, jolla tasoitettaisiin sähkömarkkinoiden heilahteluja. Ollaan Fortumin tulevien kasvuinvestointien ytimessä.
Prikulleen sama keskustelu uuden ydinvoiman tuotantotuesta menossa siis myös Ruotsissa ja eikä sielläkään kaikki näkemykset ole yhtenäisiä.
Huhuillaan notta Saksan valtio olisi kartoittamassa Uniperin myyntiä, joko osaa siitä tai mahdollisesti kokonaisuudessaan. Kanadalainen Brookfield olisi yksi huhutuista kiinnostuneista osapuolista.
Ja tästä asiaan. Olikos Fortumilla vielä etuoikeus ostaa Ruotsin vesivoimalat/ydinvoimaloita takaisin mahdollisen myynnin tapahtuessa?
Suomeksi:
LONTOO/FRANKFURT (Reuters): Saksa on kartoittanut mahdollisia ostajia energiayhtiö Uniperille, ja hallitus voi harkita koko 18,8 miljardin dollarin arvoisen omistuksensa myymistä, kertovat kolme asiaa tuntevaa lähdettä.
Saksan hallitus, joka omistaa Uniperista 99,12 % sen jälkeen, kun yhtiö kansallistettiin vuonna 2022 Euroopan energiakriisin aikana, tavoittelee ensisijaisesti noin 25 %:n osuuden myyntiä tai uudelleenlistautumista (re-IPO). Kuitenkin myös koko omistuksen myyntiä harkitaan.
Keskeiset tiedot:
- Mahdolliset ostajat: Kanadalainen sijoitusrahasto Brookfield on lähteiden mukaan yksi mahdollisista ostajista. Koko Uniperin myynti yksityiselle pääomasijoitusrahastolle olisi yksi Euroopan suurimmista kaupoista viime vuosina.
- Taustaa: Uniper ajautui lähes konkurssiin, kun sen entinen pääasiallinen kaasutoimittaja, Venäjän Gazprom, ensin vähensi ja lopulta lopetti toimitukset Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen. Tämä pakotti Saksan hallituksen puuttumaan tilanteeseen energiaturvallisuuden varmistamiseksi.
- Myyntisuunnitelmat: Saksan valtiovarainministeriö tutkii kaikkia vaihtoehtoja osuutensa pienentämiseksi, mutta ensisijaisena suunnitelmana on myydä osakkeita pörssin kautta.
- EU-säännökset: EU:n sääntely edellyttää, että Saksan on vähennettävä Uniper-omistuksensa enintään 25 %:iin ja yhteen osakkeeseen vuoteen 2028 mennessä.
Haasteet ja aikataulu:
- Uniperin osakkeiden myynti voi tapahtua alennuksella, koska yhtiön pieni vapaassa kaupankäynnissä oleva osakemäärä ei välttämättä heijasta sen todellista arvoa.
- Kauppa edellyttää lakimuutosta, joka sallii Uniperin maksaa jälleen osinkoja, sillä tämä oikeus poistettiin osana Saksan 13,5 miljardin euron pelastuspakettia.
- Hallituksen romahtaminen on viivästyttänyt suunnitelmia, ja kauppa on todennäköisesti uuden hallituksen käsissä. Tavoitteena on nyt toteuttaa myynti kesän 2025 jälkeen.
Vaihtoehdot:
- Täysi myynti tuottaisi suuremmat välittömät tulot, mutta Saksa menettäisi mahdollisuuden hyötyä Uniperin osakekurssin tulevasta noususta.
Lähteiden mukaan päätöksiä ei ole vielä tehty, ja prosessi on alkuvaiheessa. Lopullinen kaupan muoto ja aikataulu ovat yhä epävarmoja.
Fortumilla on ensisijainen oikeus tehdä ostotarjous Uniperin Ruotsissa olevasta vesi- ja/tai ydinvoimasta. Tiedä sitten myisikö Saksa Uniperin osissa pois.
Fortum kaipaa valtion tukea ydinvoimalle, ja samalla kertoo että sen asikkaat kaipaa tasaista sähköä.
“Fortum esittää, että ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa edellyttää tukimekanismeja, kuten valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.”
“Yhtiö viittaa omiin asiakkaisiinsa, joiden hankkeet perustuvat pitkälti tasaiseen sähkönkulutukseen. Esimerkiksi datakeskukset ja vetylaitokset eivät Fortumin mukaan jousta sähkön käytössään juuri lainkaan.”
Fortumin mielestä valtion ja veronmaksajien tulisi siis tukea ydinvoimaa, jotta Fortum saisi asiakkaita. Markkinataloudessa voisi kuvitella että riskit ottaa Fortum ja tasaista sähköä kaipaavat asiakkaat.