Ainahan säätövoimaa tarvitaan. Toisaalta jos tarkastellaan vaikkapa kokonaisenergiantuotantoa niin puupolttoaineet jakavat kärjen yhdessä ydinvoiman kanssa ja tuosta edellä mainitusta on kova paine luopua esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. Pelkästään sähkökattiloiden yleistyminen tulee tukemaan lisääntyvää tuulivoimakapaa, kun tuotantohuippujen kulutus tulee kasvamaan huomattavasti.
Eihän noilla firmoilla kovin kummoiset sipo-tuotot ole. Fortum olisi kuitenkin saanut lainaa markkinoilta kilpailijoita paremmin ehdoin ja varmasti saavuttanut paremman kannattavuuden kuin lähes kaikki kilpailijat
Tällaiseen projektitoimintaan ei kuitenkaan olla hirveästi lähdetty panostamaan, vaan lähdetty riskillä pyydystämään isoja kaloja suurten yritysostojen ja Venäjän projektien muodossa
OP:N Henri Parkkinen kävi läpi osingon, Fortumin osingon… ja Q4-tuloksen.
Fortumin eilen (11.2) julkaisema Q4-tulos osui aikalailla ennusteisiin. Raportin yllätyselementti olikin osinko. Yhtiö maksaa kokonaisuudessaan jopa 1,40 euroa osinkoa osakkeelta tilikaudelta 2024. Seniorianalyytikko Henri Parkkinen käy läpi videolla yhtiön tuoretta tulosta, osingonjakopolitiikkaa ja tulevaisuuden näkymiä.
No se on tietysti suuri osinko. Kertamaksuna se on pelkkää housuun kusemista pakkasella, mutta useampi peräkanaan syö shortin tuoton. Shorttari joutuu siis maksamaan osingon osakkeen lainaajalle.
Esityksen lopussa eilen oli perinteinen Q&A. Kysymyksiä tuli vain kuudelta eri ihmiseltä. Yhteistä kysyjillä oli se, että heistä vain yksi on UK:n ulkopuolelta.
Yhteistä oli myös se, että yhtä lukuun ottamatta, nämä edustavat sell ja underperform. Kysymykset liittyivät myös vahvasti lisäosinkoon ja siihen, että tuleeko lisäosingot jatkumaan.
Rauramon mukaan vahvaa tasetta tullaan purkamaan, kunnes velkasuhde on noin kaksi. 2024 lopussa se on 0,2 ja osingon maksun jälkeen noin 1. Aikajanaa Rauramo ei halunnut sanoa, koska se riippuu siitä löytyykö uuteen kapaan investointimahdollisuuksia.
Pappa tulkitsee tämän niin, että short squeeze, jatkuu tulevina vuosina lisäosinkojen kautta. Mielestäni nerokasta ja kelpaa minulle. Parin, kolmen vuoden aikana olemme varmasti korkeammilla energian hinnoilla.
Valtio tarvii rahaa. Fortum maksaa tänä vuonna Nesteenkin osingon. Jännittää tämän päivän tulosjulkistus (Nesteen kohdalla). Kuinka iso dippi tulee, vai tulisiko kerrankin positiivinen yllätys.
Papparaisen sunnuntai-tutkimuksen aiheena oli ydinvoimatuotanto vuonna 2024. Jostakin syystä tuottajat eivät ole pitäneet kiirettä julkistaa huonoja tuotantolukuja, joten olen ne arvioinut ekstrapoloimalla.
Ensinnäkin tuotanto putosi 1,6 TWh tuntia edellisestä vuodesta ja syy lienee pääosin Olkiluoto 3:n toiminnassa.
Fortum on julkaissut vain kokonaistuotantoluvut vuodelta 2024. Jaoin tuon luvun kahtia Loviisa 1&2:n kesken niin suurta virhettä siinä ei tule.
Tästä voi vetää johtopäätöksiä OL3:n käytettävyydestä. Tuottajat itse eivät huomioi suunniteltuja huoltokatkoja, mutta tämä luku on se todellinen tehollinen käytettävyys (availability). Melkoisen onneton suoritus 64 %.
Parin viikon päästä alkaa OL3:n huoltokatko, joka kestää pari kuukautta. Saattaa taas venyä, niin saadaan noita vesivarastoja optimoitua oikein huolella
EDIT: kiitos hyvistä kommenteista!
Täytyy ottaa tämä termi käyttöön taulukoissani.
EDIT2:
Kiitos myös sinulle. Päivitin taulukkoni yo. kommenttien johdosta.
Ihan linjassa tuo Olkiluoto 3:n käytettävyys on muiden Suomen ydinvoimaloiden kanssa kun verrataan käytettävyyttä vastaavaan vuoteen käyttöönoton alusta lukien. Antaa Olkiluoto 3:n pyöriä noin 5-10 vuotta, ja katsotaan sitten missä mennään. Todennäköisesti käytettävyys on silloin vakiintunut ja samalla tasolla kuin muillakin voimaloilla. Jos näin ei ole, niin voidaan puhua onnettomasta suorituksesta.
SitaattiTästä voi vetää johtopäätöksiä OL3:n käytettävyydestä. Tuottajat itse eivät huomioi suunniteltuja huoltokatkoja, mutta tämä luku on se todellinen tehollinen käytettävyys (availability). Melkoisen onneton suoritus 64 %.
Tuohon lienee vaikuttaa myös se, että kun sähkö on pitkään miinushintaista, OL3 on silloin usein vajaateholla?
Mielestäni käytettävyys on vähän huono kuvaamaa laitoksen ”hyvyyttä”. Vuosituotantoa kuvaava käytettävyyskerroin olisi parempi luku ja ymmärrys siitä mikä on käytettävyyskertoimen hyvä, huona ja tavoite taso. Käytettävyys kertoo vain milloin laitos on ollut käytettävissä, vaikka sitä ei käytetä tai käytetään vajaa teholla. Käytettävyys kertoo toki siitä paljon laitokselle tehty huoltoja ja korjauksia. OL3 tuotantotehon rajoittaminen 1600 => 1300 MVA (luvut mutua) täytyy vaan muistaa kapasiteettikerroin laskennassa.
Itse käsitän termit näin:
Käytettävyys = % laitoksen käytettävissä olo tunnneista, ei ilmaise tuotantoa
Kapasiteettikerroin = %, ilmaisee tarkastelujakson tuotannon suhteessa laitoksen nimellistehoon
Olen ollut töissä laitoksessa jonka käytettävyys oli tosi hyvä, mutta kapasiteettikerroin alhainen. Laitosta ajettiin pienellä teholla, siinä oli vähän vikoja ja huollot tehtiin sukkelasti. Jos laitosta olisi ajettu korkealla kapasiteetilla, olisi vikoja ilmennyt paljon enemmin ja myös käytettävyys olisi laskenut. Olen ollut töissä myös laitoksella jossa kapasiteettikerroin oli hyvä ja omistajaa ei kiinnostanut kauheasti se käytettävyys. Tämä koska, korkean kapasiteettikertoimen mukaisesti euroja kilahteli omistajan tilille aika kivasti.
Jännityksellä seurataan kuinka kauan OL3 huolto kestää tänä vuonna… TVO vaihtoi viime vuonna vuosihuoltoihin käytettävän ajan ilmoituskäytäntöään, kun aina meni ilmoitetusta pitkäksi. Nykyinen ilmoitettu kesto sisältää “tyypillisesti löytyvät odottamattomat korjaustarpeet”, aikaisemman vain “suunnitellut korjaustarpeet”.
Poimin pergamenttipaperilta seuraamani luvut Q1/2025 ja kokovuodelta 2025. Hiukan vaisuilta näyttävät, mutta vahva usko että Fortum yllättää Q1:n luvuilla.
Hieman mysteeri on tuo kuluttajaliiketoiminnan suoritus vuodesta toiseen. Generation myy sähköpörssin kautta sähkönsä, josta Consumer Solutions sitä ostaa. Oma hintani vajaa puolitoista vuotta sitten tehdyllä sopparilla on 10 snt/kwh. Tuo taitaa olla aika keskimäärinen hinta mitä kiinteän sopimuksen tehnyt asiakas maksaa. Osa asiakkaista on pörssisähkössä, josta katetta tulee huomattavasti vähemmän. Silti näillä spekeseilla viivan alle pitäisi jäädä muutakin kuin hiluja 2 miljoonalla asiakkaalla.
Net debt on konsensuksessa 0,6, ja jos ei kunnollisia investointikohteita löydy, niin lisäosinkoa pukkaa taas tuon 50 snt/osake.
Jos nyt olisin ostohousut jalassa, niin malttaisin mieleni tuohon osingon irtoamiseen saakka. Shorttarit odottavat sitä kuin kuuta nousevaa ja mätkinevät kurssin pari euroa alemmas.
Mielestäni konsensus on aika kohdillaan, 14,20 €. Tämä luku on osingon huomioon ottava, joten ennen osinkoa tavoitearvo olisi 15,60 €. Tuolla hinnalla saattaisin pistää omat 11600 kpl laitaan, tai sitten en. Osinkot huvat, sanoo Erkki O. Sinkko
10c/kwh on lyhyiden määräaikaisten (6kk) perushinta. Pidemmät ovat 7-8c/kwh hujakoilla, sen lisäksi on nuo käyttövaikutussopparit joilla porukat puristaa sen 1-2c/kwh alemmaksi, joka aika helppoa jos on esim sähköautolataus ajastuksella. Tosin luulisin että tuo voi parantaa sähköfirmojen katteita? (Jos olen ymmärtänyt logiikan oikein)
Tuli ajatus Fortumista ilman valtiollista omistajaa vaikka vuodesta -95. AI:n tuottama toimintakertomus ja kirsikkana arvio nykyisestä markkina-arvosta. Tietysti osinkovirta huomioituna. Valitettavasti omat kyvyt eivät riitä koneälyn hienostuneeseen takomiseen, joten jos jollain on aikaa, tahtoa ja vielä halua jakaa täällä, olisi se varmasti melkoisen hauskaa katsottavaa. nimimerkki: Positiivinen Fortum treideri
Jos hyöty kansantaloudelle jää vähäiseksi, niin sitä se ei tee Fortumin kassalle. Irlannissa datakeskukset syövät jo viidenneksen koko maan sähkön kulutuksesta.
Datakeskus-operoijat haluavat maihin, joissa energia tuotetaan mahdollisimman vähän fossiilisista lähteistä. Irlannissa hyvä taso on vielä vuosikymmenen päässä ja sekin toteutetaan tuulivoimalla. Datakeskus ei voi olla satunnaisen energiatuotannon varassa.
Olen todella ihmeissäni, jos kotimaamme eläkeyhtiöt eivät ala tankkaamaan Fortumin osaketta laarit täyteen. Miksei myös muiden maiden eläkeyhtiöt.
Mahtaako sellaista olla. XTX Market tulee Suomeen, jotta päästään HFT-robokaupassa taas muutama ms lähemmäs nollaa. Miljardin investointia ei tehdä huvikseen, vaan ne vedetään sijoittelijoiden taskusta.
Jos datakeskusten sähkönkulutus on tasaista vuorokauden ympäri, niin tasaista on myös ydinvoiman tuotanto. Eli järkevin sähköntuotantomuoto paikkaamaan datakeskuksien sähkönkulutusta.
Jäävät kyllä datakeskukset rakentamatta mikäli muutama vuosikymmen pitäisi odottaa valmistumista
Olen kyllä itsekin pohdiskellut mikä näissä datakeskuksissa on se porkkana, josta koko yhteiskunta hyötyy. Jokunen ihminen saa työtä konesalien pyörittämisestä ja sähköä saadaan myytyä, mutta mikäli energian hinta nousee merkittävästi niin toisessa päässä koko muu yhteiskunta on sijaiskärsijänä. Ei nyt siitä enempää, kun ei topikin aiheeseen niin liity
Minusta tämä hyvä pohdinta antaa itsessään osittain avaimet alun porkkanakysymykseen. Kun verrokkina vaikkapa kiinalainen yhtiö rakentaa kaivoksen Kongoon tai muihin kehittyvistä maista, sen kuuluu sosiaalisten normien vuoksi kertoa mitä kaikkea hyvää se tuo yhteisölle kaivoksen ympärillä.
Yhtiö on kuitenkin olemassa voittoa tekevän liiketoiminnan vuoksi omistajilleen ja sidosryhmille. Kysymys on ajatellaanko kaiken datakeskusinfran valmistumista niiden rakentajien vai työmaan ympäristön kannalta.
Positiivisessa skenaariossahan datakeskukset lisäävät mannaa kaikkialle ja Fortum porskuttaa virtaa töpseliin.
Negatiivisessa skenaariossa datakeskukset jäävät rakentamatta hyödyttöminä, mikä sitten on pois kärsimyksistä ja kuluista ympäröivälle yhteisölle, joka Suomesta käsin voi yhä olla positiivisvivahteinen ilmiö.
Neutraalissa tilanteessa datakeskuksia rakennetaan puolihyödyttöminä, mutta välläkö häliä jos voi laittaa sähkölaskua Fortumin omistajana.
Äärimmäisen yksinkertaistaen ja mutkia suoraksi vetäen, mutta potentiaalisen sähkönmyyjän näkökulmasta. Ei siitä sen enempää, mutta onhan siinä joillekin porkkana näkyvissä.
Tästä saisi ihan mielenkiintoiset pohdinnat ja sorttaukset mikä toiminta on yhteiskunnalle järkevää.
Ainakin kaupunkitasolla datacenterit tuovat myös paikallisille työtä varsinkin rakentamisaikana. Valmistuttuaan niistä tulee hyviä kiinteistöveronmaksajia, millä on enemmän merkitystä pienille paikkakunnille joilla tonttimaata riittää kuin esim. Espoolle. Kaupunkitasolla haitat ovat melko vähäisiä kun ne ovat “vain” isoja rakennuksia jos vertaa niitä esim. “savupiipputeollisuuteen” tai tuulimyllyihin. Datacentereistä ei tule juurikaan ääntä, hajua eikä muita paikallisesti häiritseviä päästöjä.
Mikähän lie esim. kaivosteollisuuden järkevyys kun lasketaan yhteisölle tulevat haitat vrt työpaikat/verotulot. Terästeollisuus kuluttaa energiaa valtavasti ja on suuri CO2 päästöjen tekijä jne.
Niinjoojuujaa. Voisikos taustalla olla, että kun se EU-USA dataframework tjsp on kerran saatu taputeltua maaliiin, ettei kaiken Euroopan henkilötietojenkäsittelyn tarvitsekaan olla EU/ETA-alueella, niin miksei sitten rakenneta enempi USA:han. Kun kerran voidaan.
Ei siitä sen enempää, mutta onhan siinä joillekin porkkana näkyvissä.