SitaattiOikeasti “maailma pelastuisi” konvertoimalla hiilivoimalat wärren avulla ensin maakaasuksi ja sitten biokaasuksi, joka on tuotettu tähteistä eikä viljelemällä satoja tätä tarkoitusta varten. Mutta koska porukka tahtoo myllyjä niin niitä saavat myös.
Mitähän tuli luettua. Biodieselit ym. ovat suuressa mittakaavassa puhdasta näpertelyä ja sillä ei saavuteta yhtään mitään päästövähennyksiä ellei koe näiden jämien lastauksen afrikasta tai amerikoista eurooppaan jotenkin ekologiseksi. Siis korostan näpertelyä
Tuuli- ja aurinkoenergia on sen sijaan muuta kuin näpertelyä ja niillä saadaan aikaan merkittäviä päästövähennyksiä fossiilisissa
Nuo isoimmat myllyt on käsittääkseni aina off-shore kamaa vaikka kaippa teknisesti ne voi laittaa myös maallekkin.
Off-shorella on suuremmat kapasiteettiarvot lähtökohtaisesti koska merellä puhaltaa tasaisemmin mutta yksi merkittävä tekijä on myllyn korkeus eli mitä ylemmäs mennään sitä enemmän tuulee.
Kiitos ensinnäkin hyvästä analyysistä ja esille ottamistasi mahdollisista negatiivisista indikaatioista, niitä ei tosiaan sovi sivuuttaa. Sijoittamisessa on riskit otettava huomioon, olipa kyse sitten mistä yhtiöstä tahansa. Positiivista varmaan jokainen osakkeen omista toivoisi kuulevansa ja näinhän on kuultukin, mutta hyvä ottaa esille negatiiviset skenaariot. Raporttisi sekä videolla tuodut näkökantasi allekirjoitan. Analyysissäsi toit esille sen tosiseikan, miksi Fortumia hinnoitellaan nykytasoilla ja miten se voisi muuttua nopeastikin.
Fortumin arvoon positiivisesti tulisi vaikuttamaan esille ottamasi skenaario, jossa Fortum pystyisi divestoimaan joitakin strategisessa tarkastelussa olevia omaisuuseriä korkeaan hintaan, näistähän Lundmarkin vihjaili. Kaukolämpöliiketoimintojen disvestoinnit Puolassa, Baltiassa sekä Järvenpäässä toisivat kassaan rahaa, jolla lyhentäisi velkaa. Tästä myös markkinat pitäisivät.
Kuten toit esille Uniper kaupan myötä Fortumilla on liikkuvia osia huomattavasti enemmän ja täten myös mahdollisuuksia arvonluontiin on suurenmalti. Riskitkin ovat suuremmat, mutta osaltani näen Fortumilla olevan nyt enemmän positiivisia pointteja. Matka on vielä kesken, mutta askelmerkit ovat mielestäni oikeat.
Ydinvoima ei ole säätövoimaa on aika yleinen väite, mutta todellisuudessa parempia voimaloita esim saksalaista isar 2 voimalaa voidaan ajaa 1400- 400mw tehoalueella eli miljardi wattia säätövaraa.
Mielikuva on yleensä peräisin siitä että voimaloita ajetaan täydellä teholla sen takia, että uraanipolttoaine on suht edullista.
Suhteuttamiseen voidaan käyttää esim tuulivoimaa, suurimmat tuulivoimalat (1kpl) tuottaa enintään noin 4mw eli esimerkkinä saksalainen isar 2 voimala voisi kompensoida sen että 250 kpl suurimman kokoluokan tuulivoimaloita ei pyöri lainkaan.
Ydinvoimaa kannattaa ajaa täysillä koska sen muuttuva kustannus on niin pieni eli käytännössä aina kun sähkön markkina hinta ei ole negatiivinen. Käsittääkseni Saksassa ei vielä ole oltu tässä tilanteessa.
Suurimmat tuulivoimalat tuottaa muuten jo yli 10mw teholla.
Totta turiset mutta kun selitin tuulivoimaloista tarkoitin maalla sijaitsevia tuulivoimaloita, joita löytyy jo markkinoilta, tiedän että suunnittelussa ja testikäytössä on merelle tarkoitettuja hirmuja tuossa teholuokassa.
Mielenkiintoinen seurata noiden kehitystä.
10MW on maksimiteho. Siihen pääse vuodessa luultavasti muutaman tunnin ajan sopivalla tuulella. Jos 10MWn myllystä saa 6MW keskiarvon koko vuodelle niin se on jo todella hyvin.
Tuoreessa Talouselämässä (20/2020) on Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lievosen laaja haastattelu. Muutama lainaus jutusta:
Jo ennen Uniper-kauppaa Fortum otti ison riskin, kun se investoi miljardeja Venäjälle yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon. Riski on kannattanut. Viime 12 kuukauden aikana Venäjän toiminnot tekivät liikevoittoa lähes 320 miljoonaa euroa eli yli neljänneksen Fortumin tuloksesta.
Halventunut öljy ja koronapandemia iskevät kovaa Venäjän talouteen. Fortumille Venäjällä tärkeitä ovat sopimukset energiantuotannosta ja -maksuista. Voivatko ne muuttua?
”Kyllä Venäjä vuoden 2008 romahduksestakin selvisi. Venäjän valtio on kunnioittanut hyvin kaikkia sopimuksia. Nyt ei ole mitään paineita tai keskusteluja sen suhteen. En usko, että talouskriisi tulee muuttamaan Venäjän energiapolitiikkaa”, Lievonen sanoo.
Uniper-kaupan jälkeen Venäjällä on Fortumin tuotannosta kolmannes.
Onko Fortumilla ja Uniperillä eväitä toistaa Nesteen menestystä?
”Osakekurssiin en ota kantaa, mutta uusiutuvalla puolella kyllä. Kun kaksi voimakasta yhtiötä yhdistyy, voidaan hyödyntää yhteisiä tuotekehitys- ja tutkimushankkeita.”
Fortum voi tehdä kokeiluja monella markkinalla ja jakaa osaamista.
”Ja kyky investoida vaikka puhtaaseen vetyyn on ihan erilainen, kun takana on iso tase ja enemmän osaavaa henkilöstöä. Se antaa huikean mahdollisuuden.”
Lievonen vaikuttaa olevan innostunut vedystä. Haastattelun perusteella välittyy tunne, että vedyn rooli Fortumin tulevaisuudessa on tärkeämpi kuin mitä yhtiö on asiasta toistaiseksi viestinyt.
”Ydinvoima on nyt renessanssissa. Nähdään, että se on päästötöntä. Totta kai vastustajiakin aina on, mutta keskustelu on muuttunut ymmärtäväisemmäksi.”
Fortum on tällä hetkellä toiseksi suurin ydinvoiman tuottaja Euroopassa.
Uuden toimitusjohtajan hakuprosessista:
”Hakuprosessi on intensiivisessä vaiheessa. En sano, että tämä covid-19 hidastaa sitä, mutta totta kai se vaikeuttaa fyysisiä tapaamisia. Tapaamisia pitää tehdä videon välityksellä, eikä siinä saa ihan samanlaista kontaktia”, Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lievonen sanoo.
Media on pitänyt vahvana sisäisenä kandidaattina Fortumin talousjohtajaa Markus Rauramoa, mutta tietysti ehdokkaita haravoidaan laajalti.
Lievosen mukaan Fortum oli hyvin valmistautunut seuraajasuunnittelussa.
”Ei meidän tarvinnut miettiä, millaista johtajaa etsimme. Meillä oli heti paperit antaa headhuntereille, että millaista johtajaa haetaan”, Lievonen sanoo.
Millaista?
”Haemme toimitusjohtajaa – miestä tai naista, oli kansallisuus mikä tahansa – jolla on ymmärtämystä energiateollisuudesta ja siitä miten poliittista energia on. Johtajaa, jolla on näyttöjä integraatiosta ja tuloksista, joka pystyy viemään meidän visiota ja strategiaa eteenpäin. Ihmistä, joka pystyy rakentamaan siltoja ja viemään päättäväisesti asioita ja yrityskulttuuria eteenpäin”, Lievonen sanoo.
Hän ei kerro, millä aikataululla prosessi tuottaa valinnan.
”Kyllähän me tietysti teemme niin nopeita päätöksiä kuin pystymme. Hyvin se menee eteenpäin.”
Menee nyt kovasti ohi Fortumista keskustelun, mutta ydinvoiman muuttuva kustannus on luokkaa 8-10 €/MWh, polttoaine ja sen säilytys maksaa, kuten myös voimaloiden huollot jotka ovat isolta osin riippuvaisia käyttötunneista. Ruotsissa on tänä keväänäkin alennettu ydinvoimaloiden tehoja ja aikaistettu/pidennetty huoltoja hyvin alhaisen sähkönhinnan takia. Sama ilmiö on toistunut myös aikaisempina kesinä erittäin hyvän vesitilanteen aikoihin.
Saksassa sähkönhinta käy negatiivisella varsin usein nykyään. Tähän heiluntaan ei ydinvoima kuitenkaan pysty reagoimaan, koska ydinvoimaloita säädetään vähintään viikkotasolla eikä se mitenkään kerkeä mukaan tuntitason tai edes päivätason säätötarpeeseen. Tämän takia ydinvoiman säätökyky onkin sähköjärjestelmän hallittavuuden kannalta varsin hyödytöntä.
Hienoa, että Suomessa joku uskaltaa puhua vedystä. Se tulee olemaan kyllä yksi tulevaisuuden hyödyke, ja maailmalla mennään sen asian kanssa ripeää tähtiä.
Fortumin kokoluokan firmassa varmasti on tai saadaan nopeasti kyseisen tekniikan osaamista. Itse ainakin olen omistajana tyytyväinen jos rinnalla suunnitellaan vetytekniikkaa.
Suomessa Suomessa, ei taida olla pahemmin mitään vety hankkeita tai vety infraa? Saksassa taisi olla tai oli tavoite saada 100 vedyn tankkaus asemaa täyteen nyt 2020, ehkä. Ulkomuistista…
