Fortum - Puhtaan energiasiirtymän vauhdittaja

Totta turiset mutta kun selitin tuulivoimaloista tarkoitin maalla sijaitsevia tuulivoimaloita, joita löytyy jo markkinoilta, tiedän että suunnittelussa ja testikäytössä on merelle tarkoitettuja hirmuja tuossa teholuokassa.
Mielenkiintoinen seurata noiden kehitystä.

10MW on maksimiteho. Siihen pääse vuodessa luultavasti muutaman tunnin ajan sopivalla tuulella. Jos 10MWn myllystä saa 6MW keskiarvon koko vuodelle niin se on jo todella hyvin.

1 tykkäys

Tuoreessa Talouselämässä (20/2020) on Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lievosen laaja haastattelu. Muutama lainaus jutusta:

Jo ennen Uniper-kauppaa Fortum otti ison riskin, kun se investoi miljardeja Venäjälle yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon. Riski on kannattanut. Viime 12 kuukauden aikana Venäjän toiminnot tekivät liikevoittoa lähes 320 miljoonaa euroa eli yli neljänneksen Fortumin tuloksesta.
Halventunut öljy ja koronapandemia iskevät kovaa Venäjän talouteen. Fortumille Venäjällä tärkeitä ovat sopimukset energiantuotannosta ja -maksuista. Voivatko ne muuttua?
”Kyllä Venäjä vuoden 2008 romahduksestakin selvisi. Venäjän valtio on kunnioittanut hyvin kaikkia sopimuksia. Nyt ei ole mitään paineita tai keskusteluja sen suhteen. En usko, että talouskriisi tulee muuttamaan Venäjän energiapolitiikkaa”, Lievonen sanoo.
Uniper-kaupan jälkeen Venäjällä on Fortumin tuotannosta kolmannes.

Onko Fortumilla ja Uniperillä eväitä toistaa Nesteen menestystä?
”Osakekurssiin en ota kantaa, mutta uusiutuvalla puolella kyllä. Kun kaksi voimakasta yhtiötä yhdistyy, voidaan hyödyntää yhteisiä tuotekehitys- ja tutkimushankkeita.”
Fortum voi tehdä kokeiluja monella markkinalla ja jakaa osaamista.
”Ja kyky investoida vaikka puhtaaseen vetyyn on ihan erilainen, kun takana on iso tase ja enemmän osaavaa henkilöstöä. Se antaa huikean mahdollisuuden.”

Lievonen vaikuttaa olevan innostunut vedystä. Haastattelun perusteella välittyy tunne, että vedyn rooli Fortumin tulevaisuudessa on tärkeämpi kuin mitä yhtiö on asiasta toistaiseksi viestinyt.

”Ydinvoima on nyt renessanssissa. Nähdään, että se on päästötöntä. Totta kai vastustajiakin aina on, mutta keskustelu on muuttunut ymmärtäväisemmäksi.”

Fortum on tällä hetkellä toiseksi suurin ydinvoiman tuottaja Euroopassa.

Uuden toimitusjohtajan hakuprosessista:

”Hakuprosessi on intensiivisessä vaiheessa. En sano, että tämä covid-19 hidastaa sitä, mutta totta kai se vaikeuttaa fyysisiä tapaamisia. Tapaamisia pitää tehdä videon välityksellä, eikä siinä saa ihan samanlaista kontaktia”, Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lievonen sanoo.
Media on pitänyt vahvana sisäisenä kandidaattina Fortumin talousjohtajaa Markus Rauramoa, mutta tietysti ehdokkaita haravoidaan laajalti.
Lievosen mukaan Fortum oli hyvin valmistautunut seuraajasuunnittelussa.
”Ei meidän tarvinnut miettiä, millaista johtajaa etsimme. Meillä oli heti paperit antaa headhuntereille, että millaista johtajaa haetaan”, Lievonen sanoo.
Millaista?
”Haemme toimitusjohtajaa – miestä tai naista, oli kansallisuus mikä tahansa – jolla on ymmärtämystä energiateollisuudesta ja siitä miten poliittista energia on. Johtajaa, jolla on näyttöjä integraatiosta ja tuloksista, joka pystyy viemään meidän visiota ja strategiaa eteenpäin. Ihmistä, joka pystyy rakentamaan siltoja ja viemään päättäväisesti asioita ja yrityskulttuuria eteenpäin”, Lievonen sanoo.
Hän ei kerro, millä aikataululla prosessi tuottaa valinnan.
”Kyllähän me tietysti teemme niin nopeita päätöksiä kuin pystymme. Hyvin se menee eteenpäin.”

26 tykkäystä

Menee nyt kovasti ohi Fortumista keskustelun, mutta ydinvoiman muuttuva kustannus on luokkaa 8-10 €/MWh, polttoaine ja sen säilytys maksaa, kuten myös voimaloiden huollot jotka ovat isolta osin riippuvaisia käyttötunneista. Ruotsissa on tänä keväänäkin alennettu ydinvoimaloiden tehoja ja aikaistettu/pidennetty huoltoja hyvin alhaisen sähkönhinnan takia. Sama ilmiö on toistunut myös aikaisempina kesinä erittäin hyvän vesitilanteen aikoihin.

Saksassa sähkönhinta käy negatiivisella varsin usein nykyään. Tähän heiluntaan ei ydinvoima kuitenkaan pysty reagoimaan, koska ydinvoimaloita säädetään vähintään viikkotasolla eikä se mitenkään kerkeä mukaan tuntitason tai edes päivätason säätötarpeeseen. Tämän takia ydinvoiman säätökyky onkin sähköjärjestelmän hallittavuuden kannalta varsin hyödytöntä.

2 tykkäystä

Hienoa, että Suomessa joku uskaltaa puhua vedystä. Se tulee olemaan kyllä yksi tulevaisuuden hyödyke, ja maailmalla mennään sen asian kanssa ripeää tähtiä.

Fortumin kokoluokan firmassa varmasti on tai saadaan nopeasti kyseisen tekniikan osaamista. Itse ainakin olen omistajana tyytyväinen jos rinnalla suunnitellaan vetytekniikkaa.

2 tykkäystä

Tämän varmaan tietää kaikki jotka keskustelua seuraa. Normi onshore myllyjen kapasiteettiaste on luokkaa 30-40

”Tämän varmaan tietää kaikki jotka keskustelua seuraa.”
Silti väität tällaista?
”Suurimmat tuulivoimalat tuottaa muuten jo yli 10mw teholla.”

Suomessa Suomessa, ei taida olla pahemmin mitään vety hankkeita tai vety infraa? Saksassa taisi olla tai oli tavoite saada 100 vedyn tankkaus asemaa täyteen nyt 2020, ehkä. Ulkomuistista…

Huomaa miten eri tuotantomuotojen hinnat kehittyvät (jos tuossa selvityksessäkään hinnat ja tuotot ovat olleet ajantasalla). Tällä hetkellä suomessakin aurinkosähkön hinta olisi enää luokkaa puolet tuossa julkaisussa esitetystä. Vuositasolla tarkasteltuna tuottokin tasaisempaa kuin fossiilisilla missä polttoaineen hinnat vaihtelevat voimakkaasti.

Kyllä, suurimmat pannut pyörivät jo yli 10mw teholla, tämä ei ota kantaa kapasiteettiasteeseen millään tavalla.

Ei oikein ole, Woikoskikin myi Helsingin vetyaseman infran Ruotsiin. Tutkimuspuolella on käsittääkseni enemmänkin, mm. Wärtsilä, Neste ja yliopistot miettii näitä.

Itse en allekirjoita tuota. Huoltoseisakkien ajankohdat ovat tiedossa jo hyvissä ajoin etukäteen ja ajoittuvat lähes poikkeuksetta maalis-marraskuun väliselle jaksolle, lyhyitä esim. laiterikoista johtuvia stoppeja lukuun ottamatta. Tämän vuoden pidemmät huoltoseisakit johtuvat siitä, että reaktoreiden uusien varajäähdytysjärjestelmien on oltava valmiina vuoden loppuun mennessä tai ne eivät saa käyttölupaa ensi vuodelle.

Kyseessä on merkittävä investointi, jonka vuoksi reaktoreita on ajettu tai ajetaan alas tämän vuoden loppuun mennessä (2kpl Oskarshamn ja 2kpl Ringhals). Kaikkiin jäljelle jääviin kyseisten järjestelmien rakentaminen on käynnissä.

Fortum on joko itse tai Uniperin kautta mukana kaikissa voimaloissa, joten siinä mielessä aihe sopii hyvin tähän ketjuun. Oma mielenkiinto kohdistuu lähinnä näiden assettien arvostukseen taseessa sekä siihen, kuinka suuri osa purkukustannuksista on vielä rahastoimatta.

5 tykkäystä

Fortum on aiemmin kommentoinut, että yhtiön mielestä puhdasta kaasua, esimerkiksi vetyä tarvitaan tulevaisuuden hiilineutraaleissa yhteiskunnissa. Mielenkiintoisia lainauksia @Teisho nosti esille tuosta Lievosen Talouselämä-lehden jutusta. Tuo vety-kommentti on aika bullish, “se antaa huikean mahdollisuuden.”

Uniper on avannut vety-hankkeiden sisältöä Fortumia enemmän. Esimerkiksi tällä viikolla oli Uniperin yhtiökokous, jossa Uniperin CFO Delbrückin puheessa avattiin Uniperin vety-hankkeita. Uniperilla on monia tuotekehitys- ja tutkimushankkeita vetyyn liittyen (esim. pyrolyysi-menetelmä) ja näiden mahdollisuuksiin kai Lievonen myös viittaa.

Muutamia suoria lainauksia tuosta CFO:n puheesta, ettei tule omaa mutuilua:

  • s. 21: “The purpose of the planned project, which would be conducted in Lingen, is to demonstrate the technical and economic viability of a power-to-gas unit for the refinery process. Its first phase would involve the installation and operation of a 15 megawatt electric electrolysis unit that would produce green hydrogen from renewable power. Uniper is also involved in other projects in the real-life lab idea competition. For example, we’re part of a consortium in Bad Lauchstädt that’s also propelling hydrogen production and storage.”
  • s. 22: “Producing hydrogen from natural gas - and ideally capturing the resulting carbon dioxide - is another possibility. And Uniper is thoroughly studying a relatively new technology called pyrolysis, in which the only by-product of hydrogen production would be pure carbon. We believe that technologies like this can accelerate the creation of a hydrogen economy before climate-neutral gas from renewables is available in sufficient quantities.”
  • s. 27: “There have also been many positive developments in the federal states, such as in NRW, Bavaria, and Lower Saxony, all states in which Uniper operates. These include initiatives to promote hydrogen projects and power-to-gas technologies as well as calls for improvements in the policy environment for gas storage facilities.”
11 tykkäystä

Puhut ihan totta tyypillisistä huoltoseisakeista ja joo taisin sen verran sanoa virheellisesti, että aikaistettuja huoltoseisakkeja ei ole tänä vuonna nähty.

Se on kuitenkin fakta, että ydinvoimaloita on säädetty alas tänä keväänä alhaisten hintojen vuoksi ja juurikin mainitsemasi alasajettava Ringhalsin 1 yksikkö on pidentänyt kevään lyhyttä huoltoseisakkiaan yli kesän alhaisten hintojen takia. Myös Ringhals 3:n nyt käynnissä olevaa seisakkia on pidennetty kahteen otteeseen yhteensä parilla viikolla, tämän virallista syytä tosin ei ole kerrottu. En siis puhu tämän vuoden normaalia pidemmistä huoltoseisakeista sinänsä, vaan nyt kevään aikana niiden alkuperäiseen aikatauluun tehdyistä muutoksista.

Rahanpainokoneitahan nämä vanhat ydinvoimalat Fortumille on, mutta nuo purkukustannukset toki ovat kysymysmerkki että miten hyvin niihin on varauduttu. Tämä alkaa varmaan konkretisoitumaan ihan kunnolla Oskarshamnin voimaloiden kanssa kun Uniperin oston myötä nuokin ovat kokonaan Fortumin hanskassa. Maailman kannalta olisi tosin paras jos Fortum investoisi Oskarshamnin 2 voimalaan ja käynnistäisi sen uudelleen, Fortumhan vastusti aikanaan tämän sulkemista julkisesti mutta silloinen E.ON eli nykyinen Uniper jyräsi enemmistöomistajana laitoksen alas. Käyttövuosia voimalalla olisi vielä lähemmäs parikymmentä jäljellä, mutta tuskin tämä sulkeminen tulee enää muuttumaan, niin kauan mylly on jo ollut kylmänä.

3 tykkäystä

Revisioiden päättymisajat ovat yleensä “valistuneita arvauksia” ja on aivan normaalia, että niihin saattaa tulla muutoksia. Alustavastihan R3:n suunniteltu kesto oli 4.6 asti.

Laitetaanpa tämäkin tänne:

Eli noin 10 vuoden projekti, että F2:n luvat tehonkorotukseen meni vihdoin tällä viikolla läpi (Fortumin osuus 22%). F1:lle tehonkorotus tehtiin jo aikoja sitten.

1 tykkäys

Tuo Talouselämä-lehden juttu sai vähän lukemaan lisää noista Uniperin vetyhankkeista. Pari viikkoa sitten yhtiö julkaisi uuden blogijulkaisun vetyhankkeista.

  • v. 2013 Uniper aloitti Falkenhagenin hankkeen Brandenburgissa, jossa vetyä valmistetaan elektrolyysillä erottamalla vesimolekyylien happi ja vety toisistaan uusiutuvan energian avulla. Linkki vie youtube-videoon, jossa Uniperin Rene Schoof esittelee hanketta: Power to gas in Falkenhagen (Eng) | Uniper - YouTube
  • Yksi Uniperin pilottihanke on Bad Lauchstädtin energiapuisto, jossa vetyä tuotetaan läheisestä tuulivoimapuistosta saatavalla energialla. http://energiepark-bad-lauchstaedt.de/
  • Schoof kertoo tällä 2/2020 julkaistulla videolla, että yhtiöllä on lisäksi “erittäin lupaavia hankkeita meneillään UK:ssa, Hollannissa ja Ruotsissa”. Viittaa kai Uniperin ja Siemensin yhteishankkeisiin, joissa esim. vedystä metanoidaan metaania.

Vety-hankkeita on tällä foorumilla jo käsitelty enemmän omassa ketjussa, jossa paremmin tietoa. Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

14 tykkäystä

Eipä vielä hätäillä sen OKL3:n kanssa :upside_down_face:

4 tykkäystä

Aika käsittämätöntä että ydinvoimalassa, missä on yksi kovimmmista turvallisuus ja laatuvaatimuksista niin venttiilin kara poikki ja kappaleissa säröjä. Laadunvalvontaa on laiminlyöty valmistuksessa huolella.

4 tykkäystä

Tuntuu olevan nykyään yleinen vitsaus voimalaitoksissa, että venttiilit ei kestä tai ole valmiiksi viallisia uudet venttiilit. Hyvä, että pääsee yhden ajokauden ilman ongelmia venttiileiden kanssa vaikka joka vuosi uusitaan ja tarkastetaan. Luulisi tosiaan noissa ydinvoimaloissa olevan vielä tarkempi valvonta laadun ja toiminnan suhteen.

1 tykkäys

MTV3-uutisissa fortum/uniper mainittu Nord stream -kaasuputkea käsittelevässä jutussa. Fortum on siis mukana ko hankkeessa uniperin kautta. Kaasuputkihanke on ollut jäissä USA:n asettamien pakotteiden vuoksi. Nyt Venäjä aikoo tuoda oman laivan alueelle ja asentaa puuttuvat 160 km putkea merenpohjaan. En osaa sanoa onko tällä mihinkään mitään merkitystä mutta kirjoittelimpa uutisen tänne aikani kuluksi.

6 tykkäystä