Huikea vastaus. Kiitos tästä, antaa paljon ajattelemisen aihetta minulle.
Jäin tuosta verrokkiryhmästä jotenkin käsitykseen, että nykyinen tavoitehinta 17.5€ heijastelee tuota verrokkiryhmää (arvostuskertoimet)… tutustun vielä uudestaan tarkemmin raporttiin sekä videoon 
Kuten profiilissanikin lukee…olen hieman “optimismiin taipuvainen”
Kyllä se @Aston_Livingstone heijasteleekin, eli olet aivan oikeassa, mutta se oli minulle enemmän kuriositeetti kuin syy tähän tavoitteeseen. Eli kun tuo nyt hieman poikkeuksellisesti osui myös verrokkiryhmän arvostukseen, se avasi lähinnä miten markkinat mahdollisesti Fortumia katsoivat ja sen takia nostin asian esille. Mutta se ei tosiaan ole arvonmäärityksen määrittävä tekijä minulla. En ole verrokkiryhmien suurin kannattaja, mutta toki ne ovat yksi osa arvonmääritystä, jos hyvä ryhmä on saatavilla.
Näin teoreettisesta näkökulmasta mainittakoon, että yritysosto ei vaikuta yrityksen oman pääoman markkina-arvoon, ellei se luo lisäarvoa (esim. Synergioita) tai sitä varten ole kerätty lisää omaa pääomaa (jolloin koko yrityksen markkina-arvo pörssissä kasvaa, vaikka yhden osakkeen markkinahinta ei)
Tällainen ajattelumalli tuntuu olevan monille vieras, mutta mun mielestä on ihan “loogista” yrittää etsiä koko ajan reikiä omassa ajattelussa ja niissä yhtiöissä, joissa on mukana. Mieluummin sitä löytäisi itse ne virheet, ennen kuin muut tajuaa ne ja osake rysähtää ennen kuin ehtii reagoida. 
Tottakai, pitää miettiä myös positiivisia ajureita mutta yleensä negatiiviset mahdollisuudet jää unholaan, jos on jo longina mukana.
Oma kommenttini porsaanreiistä oli lähinnä huumoria, ja mielestäni tälläisten “mahdollisten skenaarioiden” (tällä kertaa positiivinen) hinnoittelu/potentiaali on todella hyvä lisä. Näitä kaipaisi kaikkien yhtiöiden kohdalla lisää, kun itselle on todella vaikeaa esim arvioida fortumin luottoluokituksen putoamisen todennäköisyyttä tai sen vaikutusta kurssiin.
Ja kaikin puolin mahtava vastaus muutenkin
Tuloskommentti (OP) 18.5.:
“Uuden” Fortumin markkina-arvo on pörssin mukaan edelleen samaa luokkaa. Liikevaihdolta mitattuna kokoluokka taisi kasvaa aika reippaasti, ja muistaakseni suurin syy oli Uniperin treidaustoiminta.
Nykyisellä hinnalla ja tuon laskeman kassavirtaennusteella P/FCF olisi alle 10 mikä kuulostaa äkkiseltään melkoiselta alennusmyynti hinnalta. Markkina ei ainakaan tuollaiseen ennusteeseen taida uskoa edes vähää alusta sillä noin vahvalla ja tasaisella vapaalla kassavirralla tässä maailmanajassa se “Elisa-hinnoittelu” olisi Fortumin kohdallakin tosiasia mitä todennäköisimmin.
Miettikää!
Samaan aikaan Ruotsin tuulivoimaloiden tuotanto ja määrä jatkavat hurjaa kasvuaan. Ruotsin tuulivoimalakapasiteetti kasvoi viime vuonna 1 600 megawatilla lähes 9 000 megawattiin. Sähköä näillä voimaloilla tehtäisiin 25 terawattituntia. Uutta tuulivoimaa Ruotsiin rakennetaan vielä kuluvankin vuoden aikana yli 1 800 megawattia.
Ruotsi saavuttaa siten lähes kymmenen vuotta etuajassa tuulivoimaloissa yli 10 000 megawatin rajapyykin voimalainvestoinneilla, joiden muuttuvat kustannukset ovat erittäin alhaiset. Eikä tässä kaikki. Onhan Suomeenkin suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita yli 18 000 megawatin edestä
Sähkön ostajille tämä voi tietää hyviä aikoja – ainakin Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa sähkön hinta ratkeaa edelleen kysynnän, tuotannon ja rajajohtojen kapasiteetin muodostamalla kolminaisuudella.
Ruotsiin rakennetaan OL3 verran uutta tuulivoimaa joka vuosi, jos lasketaan sille se 30% käyttöaste niin kolmessa vuodessa tulee OL3 verran uutta puhdasta energiaa jonka tuotantokustannus on lähellä nollaa.
Suomeen tulee kanssa hirveät määrät tuulivoimaa, jos kaikki 18MW rakennetaan niin se tarkoittaa 6000MW tuotantoa - vajaat 4 OL3:sta.
Uusiutuvan sähkön kysyntähän kasvoi myös Q1. Fortum investoi itsekin tuuleen ja aurinkoon, mutta ei se nyt mikään autuaaksi tekevä juttu ole. Eikös Ruotsi samalla aja alas ydinvoimaloitaan etuajassa? Sähkön kulutus kasvaa samalla kun maailma siirtyy pois öljystä. Jos ajattelee energiasisältönä niin olisikohan jossain tilastoa että paljonkon lisää pitää tuottaa sähköä että vaikka jokainen maailman fossiiliauto kävisi sähköllä?
Fortumiin sijoittavana minun pitää vain luottaa siihen että ovat markkinan eturintamassa tässä - ja jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin kovin puhuvat ainakin vihreistä arvoista. Kuitenkin jokainen tyylimylly tarvitsee säätövoimaa vielä pitkään.
Oikeasti “maailma pelastuisi” konvertoimalla hiilivoimalat wärren avulla ensin maakaasuksi ja sitten biokaasuksi, joka on tuotettu tähteistä eikä viljelemällä satoja tätä tarkoitusta varten. Mutta koska porukka tahtoo myllyjä niin niitä saavat myös.
Jos saadaan siirtokapasiteettia pohjolasta etelään niin voidaan myydä paremmalla hinnalla pohjolan vesivoimaa.
Päästörajoitusten vauhdittama liikenteen sähköistyminen leikkaa päivittäistä öljynkysyntää 17,6 miljoonalla barrelilla vuoteen 2040 mennessä, kun nykyinen vaikutus on miljoonan barrelin luokkaa päivässä.
Sähköautojen energiakysyntä nousisi samaan aikaan 5,2 prosentilla. Ennusteen mukaan sähköautojen tarpeisiin tulisi vuoteen 2040 mennessä rakentaa maailmanlaajuisesti yhteensä 290 miljoonaa uutta latauspistettä.
Näistä 12 miljoonaa tulisi toimia julkisina latauspisteinä, loput sijoitettaisiin koteihin, työpaikoille tai ne toimisivat yksityisten markkinaehtoisten yritysten tiloissa.
Raportissa nostettiin esiin myös vetykäyttöisten polttokennoautojen mahdollisuudet erityisesti raskaassa liikenteessä. Vuoteen 2040 mennessä niiden osuus rekkalaivaston ensirekisteröinneistä voisi olla 3,9 prosenttia ja kaupunkibussien myynnistä 6,5 prosenttia.
Teenpä rohkean ennustuksen ja sanon että 39% ja 65% ovat lähempänä kuin nuo luvut mutta we’ll see.
Riippuu akustotekniikan kehityksestä. Vedyllä on etuja rekoissa ja busseissa tänään, mutta akkuteknologiaan pistetään tällä hetkellä paukkuja isolla kauhalla.
Samaa mieltä ensimmäisestä lauseesta. Olen tullut vain skeptiseksi kun näitä mullistavia akkuja on keksitty joka vuosi viimeiset 10v eikä se ihan hirveästi vielä näy missään.
Otetaan tähän väliin pari linkkiä. Mahdolliset Fortumiin liittymättömät jatkot (mm. vety-keskustelun) voi käydä sitten toisessa ketjussa.
Sähkön tuotantokustannusvertailu (2017)
Julkaisusta voi vertailla päästökaupan vaikutuksia, mutta ne eivät kuitenkaan vaikuta tuulivoimaan tai ydinsähköön.
Sähköntuotannon skenaariolaskelmat (2019)
Nykyisellään maatuulivoima on kannattavin sähkön tuotantomuoto uusinvestointina. Arvioimme sen tuotantokustannusten vaihtelevan 30 - 38 €/MWh välillä sijaintipaikasta ja tuulisuudesta riippuen. Merituulivoiman kustannustaso riippuu voimakkaasti perustus- ja verkkoliitynnän kustannuksista ja nämä voivat vaihdella merkittävästi eri hankkeiden välillä.
Kantaverkon kehittämissuunnitelma
Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat merkittävästi laskeneet jo pitkään, ja erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana tuulivoima on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan. Merkittävin tekijä kustannusten laskulle on ollut voimaloiden koon ja sitä myötä energiantuotannon kasvu samaan aikaan kuin investointija käyttökustannukset ovat laskeneet. Alan toimijoiden mukaan sähkön tasoitettu tuotantokustannus alittaa parhailla hankkeilla jo 30 EUR/MWh. Tämä mahdollistaa markkinaehtoiset investoinnit tuulivoimaan ilman tukia.
Omakotitaloasujana oman pientuulivoimala perustaminen tyssäsi heti alkuun, vaikka asunkin hyvin tuulisen aukean reunalla. En tosin tiedä miten paljon “parempia” nuo suuremmat myllyt ovat tai miten paljon tekniikka on tältä osin kehittynyt, mutta tuohon alla olevaan suhteutettuna hyöty olisi huomattavasti parempi - jopa kaksinkertainen. Itse ajattelen erilaisten hybridiratkaisujen olevan vielä pitkää vallitseva malli. Aurinko- ja tuulivoiman lisäksi esimerkiksi vesivoiman tahi ydinvoiman tarve säätövoimana ei taida muuttua vielä hetkeen, olkoon lohet tai vihreät niistä mitä mieltä hyvänsä.
Pientuulivoimalan kapasiteettiarvo on luokkaa 15 %, joka tarkoittaa sitä, että voimala toimii keskimäärin 15 % teholla nimellistehostaan. Eli 5 kW tehoinen voimala tuottaa keskiarvona 750 W sähköä vuoden jokaisena tuntina.
Lähde: Jokamiehen opas tuulivoiman käyttöön.
Mitä isompi propelli, sitä parempi kapasiteettiarvo (käytin sanaa käyttöaste joka on virheellinen, joskin kaikki ymmärtää). Isoilla pannuilla päästään nykyään jo yli 60%:n joka alkaa olemaan jo totaalinen game changer, näitä kun ripottelee Suomen merialueille tasaisesti niin ei tarvita niin paljon säätöä (jota ydinvoima ei ole btw).
https://www.ge.com/renewableenergy/wind-energy/offshore-wind/haliade-x-offshore-turbine
Kai kapasiteettiarvoon vaikuttaa enemmän sijainti kuin koko (merellä tuulee useammin ja kovempaa kuin sisämaassa keskimäärin). Koolla toki varmaan parantuu voimalan sisäinen hyötysuhde, jonka kautta myös kapasiteettiarvo hieman.
Lähde olisi aina hyvä olla silti.
Fortum ja energia alana on mulle aika tuntematon kenttä, ja keskustelussa esiintyy aika vahvoja mielipiteitä. Hienosti muistuteltiin riskeistäkin.
Aihe on toki tosi mielipiteitä täynnä oleva ja poliittinen, mut olisi harras pyyntö et pysyttäisiin asiassa eli Fortumissa ja että muutamankymmentä viestiä ylempänä ketjussa olevia “vihervassari-oikeistopopulismi” viittauksia ei tarttis lukea.
Kiitos.
