Itsellänikin osinkotuotto on se ajuri Fortumin keississä. Myyntinappi on kuitenkin tosi herkässä ja onneksi Fortumin lappu on niin likvidi että oman melko isonkin kasan saa näkyvään myyntilaitaan paukautettua.
Isot rahat on kuitenkin kyseessä. Nämä ovat itse vaivalla tienattuja.
En ole varma oliko ketjussa tästä jo aikaisemmin puhetta (jossain ketjussa oli Saaren kommentti asiaan), mutta tässä vielä uutinen liittyen asiaan. Isot kaupat tosiaan tulossa Fortumin kannalta 
NordStream 2 saattaa kohdata lisää pakotteita USA:sta.
Olisiko Fortumin ja Uniperin kirjanpidollinen yhdistyminen, joka kurssia nostaa?
Tai eihän se reilun 73 % omistus ihan vielä yhdistyminen ole, kun ei olla edes vielä päästy spekuloimaan, miten saksalainen lainsäädäntö suhtautuu yritysvaltauksiin, milloin tulee lunastusvelvoite jne. En valitettavasti ole tutustunut aiempaan keskusteluun, josta tieto saattaisi jo löytyä.
Entä onko kurssiin hinnoiteltu saksalaisen irtisanomissuojan rasite tms. Jos 12 vanhaa hiilltä käyttävää voimalaitosta (olikohan 2,9 Gw) puretaan, kun laitetaan yksi vähemmän saastuttava (olikohan 1,2 Gw) tilalle, niin aika moni jää työttömäksi. Lopputilin antaminen on Suomessa helppoa, halpaa ja kivaa, mutta Saksassa kallista.
Sen takiahan Uniper oli alunperinkin hankintahinnaltaan niin halpa, että Eon ulkoisti vaikeat päätökset. Vai ymmärsikö Juurikki jotain taas ihan väärin?
Pitkään aikaa sellaista kommentointia että pistää oikeasti miettimään että onko tämä osake sittenkää +35 2v päästä… Ai että tälläistä pähkäilyä lisää ettei mennä aina iha yyber hybessä.
Kiitos. Ja kippis 
Saattaa tulla Euroopassa holotna, jos Trump kieltää energian tuonnin Venäjältä Eurooppaan, tai edes rajoittaa sitä kovasti samaan aikaan, kun Saksa luopuu ydinvoimasta. Äkkiä kehittämään uusiutuvia! Ai niin, mutta sitähän tässä on juuri tehtykin ja siitä voittoa taottu jopa siihen tulevaisuuden kasvu rakentaen.
Nestekin valittu kolmanneksi vastuullisimmaksi firmaksi maailmassa ja taisi niitä ansioita Fortumillakin olla. Fortumin globaalit ympäristöteot jatkuvat hiilidioksidin poistamisena järkyttävän isossa mittakaavassa, kun Saksan vanha hiilivoima ajetaan alas.
Ilmastonmuutos ei mieti, mistä CO2 tulee, mutta ilmastonmuutoksen estämisen osalta ihmiskunta voi miettiä, mistä se tulisi vähentää. Ihan sama mistä vähennetään, kunhan vähennetään aika äkkiä, sanovat asiaa paremmin älyävät.
Jos Trump uhkaa rajoittaa ydinvoiman korvaavan kaasun tulon Eurooppaan, niin eikös se tarkoita, että Saksan valtio ei voi antaa Fortumin sulkea niitä 12 vanhaa saastuttavaa hiilivoimalaa? Tulee muussa tapauksessa Saksaankin vanhan kansan kielellä holotna = kylmä (холодный tai jotain). Millä oikeudella Trump aikoo estää Euroopan ympäristöteot?
Disclaimer: Juurikki omistaa Fortumia, muttei ole firmassa määräävässä asemassa. Juurikki aikoo jatkossakin omistaa Fortumia.
Mulle riittäisi että palaisi ennen pitkää takaisin tuonne 20€ tasoihin ja jatkaa tasaista osingon jauhamista 
Tervehdys Mestari @Nyyb.K, kiitokset kysymyksestä ja pahoittelut viiveestä!
Ennusteeni eivät sisällä oleellisia synergiaetuja Fortumin ja Uniperin välillä. En toisaalta myöskään usko, että kovin suuria hyötyjä saataisiinkaan realisoitua vielä seuraavan parin vuoden aikana - ja sitä pidemmälle ennusteissa onkin jo liikkuvia osia todella paljon.
Olen toki mielelläni väärässä siitä, että merkittäviä synergioita saataisiin jo lähivuosina. Jos Uniperin kanssa saadaan nyt rakentava yhteistyö käyntiin, tiettyjä synergioita on toki saatavilla lyhyelläkin aikavälillä. Fortumin mittakaavassa merkittävät synergiat on kuitenkin todella isoja, ja niitä olisi mielestäni saatavilla mm. saatavilla toimintoja yhdistelemällä, kululeikkauksilla (päällekkäisyydet pois) ja rakenneuudistuksilla. Näistä taas on todennäköisesti vaikea päästä yhteisymmärrykseen tässä “rauhoitetulla” jaksolla (Uniperin vähemmistön oikeuksia kunnioittain) varsinkin Saksan liittojen valvonnassa. Toki mikään ei estä, että yhteistyö syventyisi luonnollisesti ja kaikkia osapuolia hyödyttäen, mutta tässä vaiheessa oma ajatukseni on “hiljaa hyvä tulee”.
Uudet tavoitteet liittyvät aika paljon myös tuohon uuteen taserakenteeseen, joka myös pakottaa muutoksiin. Tietysti olisi luonnollista, että uusi toimitusjohtaja olisi myös mukana tavoitteita suunnittelemassa ja niistä päättämässä, mukavampi niihin on sitten myös sitoutua.
Kovaa on Fortum noussut 
Lämmityspuolella Suomessa tämä trendi nähtävissä. Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat jatkuvasti kilpailukykyisempiä kaukolämpöön verrattuna ja perinetiset kaukolämpöyhtiötkin hajauttavat tuotantoaan.
Sähköpuolella kiinteistökohtaiset aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät vauhdilla, niiden kannattavuus perustuu tällä hetkellä paljon sähköverolta ja siirtomaksuilta välttymiseen.
Siirtomaksuissa tullaan todennäköisesti siirtymään yhä enemmän liittymän tehoon perustuvaan kiinteään hinnoitteluun ja vähemmän siirretyn sähkön määrästä riippuvaan hinnoitteluun, tämä kehitys väistämätöntä tai ainakin perusteltua jotta kulut saadaan kohdennettua niille ketkä niitä aiheuttavat. Tässä ajureina mm. sähköautojen lataukset, kiinteistökohtaiset aurinkosähköjärjestelmät ja jossain rakennuksissa lämpöpumppujärjestelmät.
Joissain kiinteistöissä nämä huipputehot osuvat jäähdytyksen takia niille hetkille, jolloin aurinkosähköä on hyvin saatavilla. Asuinrakennuksissa, joissa jäähdytystehot maltillisia, nämä huipputehot eivät yleensä niille ajanhetkille osu milloin aurinkosähköä saatavilla. Tuuli ja esim. aaltogeneraattorit ovat kiinteistökohtaisesti ajatellen erittäin marginaalisia.
Muita tulevaisuuden todennäköisiä trendejä on sähkön SPOT hintojen nykyistä suurempi vaihtelu, mikä johtuu siitä että jatkossa yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan auringolla ja tuulienergialla joiden tuotto on riippuu vallitsevasta säätilasta ja joiden tehoa ei kannata säätää ainakaan niin kauan kuin sähkönhinta ei tipu negatiiviseksi.
Kun yhdistää tuon mahdollisen siirtomaksujen hinnoittelun muutoksen ja SPOT hintojen kehityksen niin kiinteistötasolla kiinnostavimmat energiainvestoinnit on sellaisia millä saadaan kulutushuippuja tasattua ja hyödyttyä halvoista SPOT tunneista. Tällaisia on akkujen lisäksi erilaiset kiinteistöautomaatiojärjestelmät mitkä osaavat huomioida sähkölämmityksen lämmityksen lämmitystarpeet, sähköauton talaustarpeen, käyttäjien sähkönkäyttötottumukset ja tietenkin sähkön hinnan.
Kustannusten ja ympäristön kannalta tulevaisuudessa sillä on yhä suurempi merkitys milloin kulutetaan kuin kuinka paljon vuositasolla kulutetaan.
En ole tuohon Fortumin Intian aurinkovoimalaan perehtynyt (vaikka tiennyt sen olemassaolon) enkä sitä millaisilla resursseilla ja mallilla Fortum tämän ja mahollisia muita rakentanut.
Viime vuosien aikana kilpailu tuolla mallilla toteutettavissa voimaloissa on koventunut. Marginaalit ja tuotot arvatenkin pieniä. Sivubisneksenä pienillä resursseilla noista hommista ei tiedossa helppoja voittoja. Nyt Koronan seurauksena käsittääkseni tänä vuonna näitä megaprojekteja tehdään viime vuotta vähemmän.
Voi olla että Fortum päättänyt vain vähentää rönsyjä ja keskittävänsä resurssinsa niille aloille, missä olettaa saavansa paremman katteen.
EDIT: Näköjään Fortum aikoo jatkossakin näitä isoja aurinkovoimaloita rakentaa.
Onko tästä Trumpin mahdollisesta euroopan ja venäjän välisen energiakaupan kieltämisestä jossain enemmänkin tietoa (en ole ennättänyt seurata uutisointia)? Kaasuputkihankkeen hankaloittaminen tiedossa kyllä.
Jos jotain totaalikieltoa olisi tiedossa niin sen vaikutukset olisi niin suuret koko euroopalle, että oltaisiin hyvin äkkiä samanlaisissa kauppasotakisailussa kuin usa ja kiina oli/on.
Muistaako kukaan millä hintaa tuo Intian aurinkovoimala on Fumin taseessa?
Onkohan kaupassa kyseessä kaikki nykyiset Aurinkovoimalat?
Kaupan velaton kokonaisarvo 54 prosentin osuuden myynnistä mukaan lukien Fortumin vähemmistöosuus nettovelasta, joka ei kaupan myötä enää sisälly Fortum-konserniin, on arviolta noin 150 miljoonaa euroa. Myynnillä on noin 20 miljoonan euron positiivinen vaikutus Fortumin M&A and Solar & Wind Development -yksikön tulokseen.
Kesäkuussa 2018 Fortum voitti oikeuden rakentaa 250 megawatin aurinkovoimalaitoksen Pavagadan aurinkopuistoon Intian Karnatakaan . Investointi oli noin 160 miljoonaa euroa. Voimalaitos otettiin käyttöön 5.8.2019.
Kaasuputkihankkeen estämistä yrittävät, mutta kun on ailahteleva presidentti, ei mikään ole mahdotonta. Kaikki mihin liittyy USA tai Venäjä, tuo aina ison lisäriskin. Uniperilla on Trump-riski, joten Trump-riski on myös Fortumilla ja siten myös Suomella.
Maailmanpolitiikka kannataisi ehkä ottaa huomioon myös Suomen isoissa hankinnoissa, kuten tulevissa hävittäjäkaupoissa. Epäluotettavat kumppanit on syytä karsia heti pois.
Trump riski voi mitätöityä marraskuussa 
Siihen asti riski vasvaa vaan, sillä istuvan presidentin on osoitettava olevansa vahva johtaja. Kv-kriisin . riski lisääntyy. Toivottavasti pullistelu kohdentuu johonkin muuhun, kuin venäläisen kaapelointialukseen.
Jos näitä uhakuvia alkaa kovin realistisina pitämään niin Fortum voisi olla strong sell, suomen paperiteollisuudella olisi ongelmia/lisäkuluja tieossa ja ainakin öljykulutus nousisi aluksi voimakkaasti. Käytännössä kevyellä ja raskaalla polttoöljyllä kaasua ainakin aluksi korvattaisiin. Tuleekohan Nesteelle raakaöljyä minkä verarn venäjältä.
Jos kaikki Venäjältä tuleva öljy ja kaasu korvattaisiin muualta tulevalla niin ja öljyn kulutus nousisi reippaasti niin tämä tietäisi hyvää eurooppalaisille öljy yhtiöille.
Juurikki ei pidä uhkia kovinkaan realistisena, vaan spekulatiivisina “entä jos” - juttuina.
Kauppalehti uutisoi pörssiyhtiöiden uusien omistajien määrästä. Eniten uusia omistajia on vetänyt puoleensa Fortum:
Yhtiö on saanut maalis–toukokuussa yhteensä yli 55 000 uutta omistajaa, ja näistä toukokuussa 7 256.
Tuo 55000 on melko hulppea lisäys. Kakkosena tässä tilastossa on Sampo, noin 26000 uutta omistajaa.
Kauppalehdessä on S&P Globalin ennusteeseen tukeutuva juttu Euroopan energiamarkkinoista. Energian hinnan ennustetaan pysyvän vuosikausia alhaisena etenkin Pohjoismaissa.
Fortumin käyttökatteen S&P Global uskoo tippuvan 100 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Vuonna 2019 käyttökate oli 1,8 miljardia euroa.