Fortum ja Uniper Sweden allekirjoittaneet sopimuksen Oskarshamnin ja Barsebäckin ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoon liittyvästä purkuprojektista Ruotsissa
09 kesäkuu 2020, 10:00
Kyseessä on suhteellisen pieni osa kokonaisuudesta. Hauskaa sinänsä, että Fortum voitti urakan, mutta vastaa myös osaltaan purkukustannuksista🙂
Mitä yhteyksiä tällä on Fortumiin?
Ei tietääkseni mitään(?), mutta en laittanutkaan sen näkökulman takia. Lähinnä kannattaa seurata energiaverkkoihin liittyvää teknistä kehitystä. Ainakin mun mielestä sähkön varastointiin liittyvät asiat/innovaatiot ovat aika keskiössä Fortuminkin kannalta tulevaisuudessa… Voidaan tuo viesti poistaakin jos häiritsee 
En tiä päästänkö nyt sellaista tietoa ulos mitä ei saisi, mutta kyllä tuo vähän liippaa sillain Fortumiakin, että myös Fortum on mukana energiavarastoissa. Juuri tällä viikolla on meneillään pientä pilotin käyttöönottoa Inkoossa, jossa Fortumin omistama akkuvarasto. En sitten tiedä kuinka paljon tällaiselle on kysyntää tulevaisuudessa. Edit: ainakin uusiutuvat energiamuodot lisäävät näiden kysyntää, kuten tuuli- ja aurinkoenergia. Nämä kykenevät kuitenkin olemaan mukana jopa säätöreservinä ja ovat vieläpä hyvin nopeaa sellaista. Käytännössä akku on verkossa rinnan ja sen avulla voidaan estää kriittisten kohteiden/alueiden katkot täysin, automatiikka erottaa saarekkeen omaksi ja esim verkon viat voidaan korjata tietyissä osissa ilman keskeytyksiä.
Tiedän siksi, että minun osasto vastaa tämänkin härvelin verkkoon liittämisestä ja omistamme kaiken muun tekniikan akkujen ympärillä.
Edit. ja siis tämä Inkoon akku varmaan uusin, vaikka ei todellakaan isoin. Ainakin Ruotsissa on Fortumin akkuja ja Järvenpäässä Suomessa.
Oma näkemykseni on, että akuilla toteutetut energiavarastot tulevat olemaan osa ratkaisua, mutta vain osa. Uskon, että tulevat toteutukset etenkin korkean tuotantovarianssin omaavan puhtaan energian osuuden kasvaessa (Suomessa lähinnä tuulivoima), rakentuvat hybridimallien varaan. Akut tuovat vakautta verkkoon, mutta varavoima tulee pidempiaikaisen varastointikapasiteetin ratkaisuista.
Elektrolyysi ja P2X, todennäköisesti power to methanol, mahdollistavat tuulivoiman huomattavan lisärakentamisen, pitkäkestoiset ja luotettavat energiavarastot sekä näiden varaan rakennetun reservin. Reservin ylösajo ottaa aina oman aikansa ja akkuratkaisut tuovat verkkoon kaivattua vakautta.
Ja onhan se patoallaskin energiavarasto 
Nämä akusto-energiavarastot ovat pääasiassa säätövoiman korvikkeita. Tasataan edullisemmin kulutushuippuja kuin että jotain kaasuturbiineja ajettaisiin. Lisäksi auttavat aurinkoenergian “timeshiftaamisessa” päivästä iltaan.
Käsittääkseni verkkoon liitettyjen akkujen ansaintalogiikka pääosin vielä nopeatempoisempaa säätämistä mihin varavoimakoneet pystyisi tai vuorokausitasolla hintojen tasaukset. NEA varmaan osaisi kertoa tarkemmin/paremmin mutta eikös tällaisen säätökapasiteetin verkossa pitämisestä saa ihan rahaa korvaukseksi sen perusteella kuinka paljon ja missä ajassa säätöä pystyy tekemään.
Muistan nähneeni jonkun esityksen kauppakeskus sellon järjestelmistä. Siellähän on akun lisäksi varsin pitkälle viety taloautomaatiojärjestelmä millä tasapainotetaan sähköverkkoa. Tietyin ehdoin esimerkiksi ilmanvaihtokoneita ja jopa kauppakeskuksen valaistusta ohjataan verkon heilahtelun mukaan ja tuolloin kyseessä nimenomaan verkon säätämisestä saatava taloudellinen hyöty eikä niinkään ostosähkön hinta.
Sellossa Siemensin taloautomaatio ja tämä kohde ollut heillä jonkinlainen pilotti, en tiedä mitä näille tällä hetkellä kuuluu mutta mielestäni ehdottomasti taas yksi sellainen palikka energiapaletissa missä paljon potentiaalia. Jos tässä säähommassa pidetään jonkinlainen maltti niin tällaista akutonta säätövoimapotentiaalia on olemassa valtavasti ja sillä pystytään erittäin kustannustehokkaasti, lähes kaikki tekniikka kun on jo valmiina. Tällainen talotekniikalla säätäminen soveltuu parhaiten sekuntitason säätämisestä minuuttitason säätämiseen riippuen mitä säädetään. Riittävällä älyllä toimivat järjestelmät kykenevät säätämään tuntitasollakin ilman olosuhdevaikutuksia.
Omassa salkussani Siemenssiä enemmän kuin Fortumia.
Kauppakeskus Sellossa Espoossa on tosiaan omanlaisensa energiajärjestelmänsä. Olen päässyt tutustumaan lähemmin työni puolesta heidän laitokseensa ja olihan se vaikuttava. Siellä perustana siis on aurinkovoimajärjestelmä, joka tuottaa kiinteistölle energiaa jota varastoidaan akkuihin. En enää tarkkaan muista lukemia, mutta olisiko ollut luokkaa 2000-2500 paneelia joiden piikkiteho olisi luokkaa 700kW. Akkujen koko oli 2MW ja energiaa niihin sai hieman yli 2MWh. Akkuja sai ladattua toki myös valtakunnan verkosta ja Siemensin automaatioilla saavat optimoitua kulutusta/tuotantoa esim juuri ostavat halvemmalla, lataavat omalla tuotannolla ja myyvät kalliimmalla. Järjestelmä osallistuu FGn reserveihin (kysynnänjoustossa) ja saavat siitä rahaa.muistan, että mainitsivat tämän systeemin tuovan jopa satojen tuhansien eurojen säästöjä.
Sinänsä hassua, että Suomessa alkaa olla tilanne,jossa kaupalliset tahot, etenkin kauppakeskukset, alkavat olla niitä kaikista sähkövarmimpia laitoksia ja menevät ohi sairaaloiden. Monella kauppakeskuksella on sähkönsaanti varmistettu usealla keskijännitelöhdöllä, jotka ovat sopimuksissa jopa eri päämuuntajien takana, syötönvaihtoautomatiikalla, omaavat akustoja, tuotantoa jne. Esimerkiksi Kauppakeskukset Ainoa, Sello, Iso-Omena… Kaikissa kohteissa luotettavampi sähköjärjestelmä kuin esimerkiksi Suomen suurimpiin kuuluvassa sairaalassa Jorvissa 
Noin ison kauppakeskuksen sähkönkulutus on jäähdytysten takia lienee huomattavasti suurempaa kuin aurinkovoimalan tuotto, joten voipi olla ettei käytännössä minään ajanhetkenä aurinkovoimalalla pääse akkuja lataamaan. Tämä sillä oletuksella, että koko torppa aurinkovoimaloideen ja akkuineen olisi saman liittymän perässä.
Muistaakseni tämä Sello valikoitui Siemenssille pilotiksi juurikin sen takia kun suomi oli otollinen maa tätä kysyntäjoustoa ajatellen (ja kiinteistössä oli Siemensin automaatiojärjestelmä). Jos vuorokausitasolla yrittäisi akun kanssa omaan käyttöön tulevan sähkön hintaa tasata, niin silloin joku muu maa (esim saksa?) voisi olla suomea houkuttelevampi maa.
Olisihan tuosta sellosta faktaakin tarjolla muistelmien tueksi: Virtuaalivoimalaitos – älykäs infrastruktuuri | Älykäs infrastruktuuri | Siemens Finland
Yksinkertaista; Kauppakeskus ilman sähköä menettää turkasesti rahaa joka tunti kun paikka on pimeänä. Joten vikasietoisuudesta ollaan valmiita maksamaan - varsinkin kun samalla systeemi myös säästää juoksevissa kuluissa akuston vuoksi.
Jorvissa vikasietoisuus on vain lisäkulu josta pihistetään kaikki mikä voidaan niin että samalla kuitenkin jotenkin saadaan turvattua se ettei tule ruumiita jos sähköt katkeavat. Sairaalapuolella taitaa olla yleisempää että kriittisissä laitteissa on omat akkuvarmennukset per laite ja sen lisäksi koko laitoksella on esim. dieselgeneraattori varavoimaksi jos katko kestää pidempään.
Näkeekö muut akkuteknologiassa riskiä Fortumille? Jos sähkön varastointi helpottuu, näkisin tämän niin, että myös sähkön hinta laskee. Ei enää korkeita hintapiikkejä ja päiväsaikaan mm. Auringosta kerätty energia on käytössä myös yöllä. Samoin myllyjen tuottama energia on käytettävissä myös leudolla säällä.
Edit: Toki jos Fortum toimii itse kapellimestarina akkubisneksessä, voisi sitä kautta avautua uusia tulomuotoja.
Tämä muuten meni vähän offtopic-puolelle, mutta lähinnä mietin myös, että jos näitä alkaisi tulemaan enemmän (ja kun niitä tulee), etenkin jos alkaa tulemaan pienempinä kokonaisuuksina, niin nämä olisi kaikki pois Fortumilta ja sen kaltaisilta yhtiöiltä, jos he eivät itse ule mukaan markkinoihin kunnolla. Siinä mielessä hyvä, että myös Fortum on hieman mukana tutkimassa mahdollisuutta akkuvarastoissa. Siirto/jakeluyhtiöillä on näihin akkuvarastoihin sillain hieman mielenkiintoa, että se turvaa häiriöiltä ja noilla on mahdollista säätää loistaseita, mutta toisaalta edelleen ei ole sallittua että itse yhtiö omistaisi energiavaraston ja siksi itse akut omistaa jokin energiayhtiö (muu tekniikka on verkkoyhtiön) ainakin vielä.
Näen sen myös mahdollisuutena, sillä Fortumilla on hyvät lähtökohdat osallistua näihin projekteihin. Esim. tuo Batcave-pilottiprojekti: Pohjoismaiden suurin akku otettiin käyttöön Järvenpäässä | Fortum
Miellän mahdollisuudet osallistua akkuprojekteihin suuremmaksi hyödyksi kuin akkuteknologian tuoman riskin sähkön hinnan laskusta, eli näkisin tämän kokonaisuutena positiivisena asiana Fortumille.
Kaikki uudet teknologiathan voi oikeastaan nähdä niin riskinä, kuin mahdollisuutenakin. Lopputulema sitten riippuu siitä, miten yritys osaa toimintaansa kehittää.
Luulisi että Fortumkin alkaa sijoittamaan akustoihin säätövoimana sitä mukaa kun kaasuturbiineja sun muita poistuu vahvuudesta käyttöiän tullessa täyteen. Tätä tarvitaan aina vain myös lisää kun tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa.
Sähkön tuottajapuoli voi akustoilla lisätä tarjontaa silloin kun hinta on korkealla. Sen sijaan että korkea hinta valuisi esim. piikkivoimaa tuottavalle kaasuturbiinille tai pohjoismaiseen sähköporssiin tuontisähköön, se valuu kotimaiselle sähköntuottajalle jolta löytyy takataskusta lisävoimaa joksikin aikaa akustosta jota on ladattu “ylijäämällä” silloin kun kysyntä oli pienempää ja tuuli/aurinkovoimala tuotti yli sen hetkisen kysynnän.
Tuottaja voi akustoilla tarkasti säätää hintatason milloin akusto tulee markkinoille ja tämä voidaan sitten optimoida kysynnän ja hintatason mukaan. Tasaa hintaa ja tekee myös tuottoa vs. tilanne jossa akustoa ei ole.