Paljon sai osakkeita yleisöannissa 50kpl ja 63.3 päälle ei hyvä merkki
https://x.com/JuhaVaris/status/1907013382928027712
S-Pankin salkunhoitaja Juha Varis kommentoi GRK:n IPOa
Insituutioannissa tapahtui moninkertainen ylimerkintä ja tämähän on hyvä osoitus siitä, että sijoittamisen ammattilaiset pitivät antia edullisesti hinnoiteltuna yhtiön näkymiin nähden.
Olen tyytyväinen siitä, että ylimerkinnästä huolimatta piensijoittajillekin on luvassa järkevän kokoinen positio: 50 osakkeen minimimerkintämäärään sitoutuneet saavat haluamansa ja muutkin sentään 50 kpl + 63,3 % tämän ylittävästä sitoumuksensa määrästä. Käytännössä kaikki siis saavat n. 2/3 tai enemmän siitä määrästä, minkä merkitsivät. Vertailukohdaksi voi ottaa Kempowerin annin, jossa oli piensijoittajille ylimerkinnän seurauksena vain murusia tarjolla ja tämä tuolloin herätti kovasti närää.
Näkisin, että 2021-22 vuosien “antihuumassa” tapahtuneet listautumiset kummittelevat monien mielissä, kun tämä aika on varsin lähellä. Tuon ajan annit lähes kaikki hinnoiteltiin vallitsevan korkotason mukaisesti eli jälkikäteen erittäin ylihintaisiksi. Tätä seurasi sota Ukrainassa ja korkojen voimakas nousu, joka viimeisteli näitten antien sulamisen sijoittajien käsiin. Nyt elämme “lamaa”, joten vaara antien ylihinnoittelusta lienee jo “vainoharhaista”, johtuen edellisen “antihysterian” likeisyydestä.
On tässä riski huonolle kurssikehitykselle, jos kasvu alkaa polkea paikoillaan. Verrokki Kreate nousi vasta nyt IPO-kurssitasolleen möyrittyään vuosia selvästi sen alle. Itse tyypillisesti merkkaan sadoilla tuhansilla, mutta nyt skippasin, koska meille osta ja pidä-sijoittajille tää GRK ei välttämättä tarjoa toivottua nousevaa kurssikehitystä pitemmällä tähtäimellä.
Kv. sijoittajien antiin osallistumisen määrä kertoo epävakaista ajoista, jota lietsovat Ukraina sota ja Trumpin mielenliikkeet. Infrarakentaminen on pitkälti asia, jota on pakko edelleen tehdä, jotta yhteiskunnat pystyvät toimimaan. Esimerkki Saksa, joka on laiminlyönyt infrarakentamisen ja niinpä…mikään ei oikein kunnolla toimi. Joten instituutiot sijoittavat varmaan alaan infrarakentamiseen. Ehkä ei haeta suuria voittoja, vaan varmaa voittoa. Ja kuten edellä kerroin Kreate listautui “huuma” aikaan ylihinnoiteltuna. Nyt lamahinnoittelu on aivan eritasolla.
Ei se Kreate nyt kallis ollut, kun tätä analyysiä lukee: https://www.salkunrakentaja.fi/2021/02/kreate-listautuminen-ylimerkinta/
Halvemmat kertoimet kuin tässä annissa.
No kohta näemme mitä instituutiot tuumaavat. Kreatenkin kurssi on viime ajat ollut selvässä nousussa. Kreaten annin jälkeisen kurssilaskun takana tosiaan olivat erityisesti korkotason nousun aiheuttamat tekijät.
69 hlö luopui Nordnetissa ensimmäisen pv aikana, jos mun tilastot menivät oikein. Katellaan paljonko lähti tänään.
Lähtötilanne 1584 omistajaa
Ja 2 pv jälkeen jäljellä 1391 omistajaa eli 124 poistui. Tämän päivän lukujen myötä varmaan vähintään sama pois.
Ja pe jäljiltä Nordnetissä jäljellä 1357 omistajaa.
Eli tuommoinen 15% omistajista poistui 3 päivässä. Sen verran kovaa laskua tänäänkin et huomenna1taidetaan olla 1300 alle.
Edit: ma 7.4: 1348
Edit: ti 8.4:1620
Edit: ke 9.4. 1530
Nordea ja GRK teki annin yhteydessä sopimuksen vakauttamisesta 1 460 255 kpl, mutta huomioitava seuraava.
Vakauttamisjärjestäjällä on oikeus, muttei velvollisuutta toteuttaa Vakauttamisaikana toimenpiteitä, jotka vakauttavat,
ylläpitävät tai muuten vaikuttavat Osakkeiden hintaan.
Vakauttamisaika on 2.4 - 1.5.
GRK oli maltillisesti hinnoiteltu annissaan. Huolimatta Trump efekteistä infraa rakennetaan suunnitelmien mukaan, koska Suomi halutaan pitää toimivana yhteiskuntana vrt. Saksa laiminlöi infran ja ongelmia riittää. Nordea imuroi mielestään edulliset osakkeet rahastoihinsa. Olihan Nordea itse tutkinut GRKn arvon listautumista järjestäessään, joten heillä on varsin realistinen kuva yhtiön arvosta. Jos pörssimyllerrys jatkuu, niin juuri perusinfran rakentajat ovat varsin vakaita =betoniahan he valavat. Suurin osa omistajista lienee kuitenkin konservatiivisia henkilöitä muissa pankeissa kuin Nordnetissä.
GRK ei taida olla millään analyysitalolla seurannassa. Onkohan tavallista, että tämän kokoluokan yrityksellä ei olisi seurantaa vai voiko seurannan aloitus odottaa ensin esimerkiksi vakauttamisjakson päättymistä
Sijoittaja.fi:ssä oli suhteellisen kattava analyysi GRK:sta.
Tilauskanta oli vuoden 2024 lopussa ennätyskorkealla n. 850 milj. eurossa. Tämä on lähes 50 % enemmän kuin vuoden 2023 lopussa (568 milj. euroa). Merkittäviä uusia tilauksia vuoden 2024 aikana olivat mm. Hailuodon kiinteä yhteys -hanke, Espoon kaupunkiradan urakka sekä useat suuret projektit Ruotsissa ja Virossa. Korkea tilauskanta antaa vahvan pohjan liikevaihdolle vuosille 2025–2026, joskin projektien kannattavuuden varmistaminen tulee olemaan kriittistä.
Törmäsin tällaiseen uutiseen Hämeen Sanomissa:
"Tuore pörssiyhtiö antoi Hämeenlinnalle makean pääsiäisyllätyksen – Uusi moottoritien liittymä tulee rutkasti luultua halvemmaksi
Eritasoliittymän rakentaminen moottoritieltä Hämeenlinnan Moreeni-yritysalueelle tulee selvästi ennakoitua halvemmaksi. Väyläviraston kilpailuttaman rakennusurakan voitti GRK Suomi oy"
Itselle tulee hieman ikävä fiilis kun tuore pörssiin tullut firma tekee huomattavasti alle budjetoidun ja myös alle kilpailijoiden olevan tarjouksen, jolla saa urakan. Tulee itselle mieleen, ettei tässä vain kerätä tilauskantaa listautumiseen ja kannattavuus näkyy sitten joskus paljon myöhemmin. On helppo näyttää kasvulukuja jos töitä tarjotaan alle markkinahinnan. Tai sitten GRK vain on muita parempi näissä jutuissa…
Infrahankkeita kilpailuttaneena henkilönä en lähtisi vetämään tarkempia johtopäätöksiä yhden yksittäisen hankkeen perusteella.
- Hankkeiden kustannuslaskenta (budjetti) voi erota selvästikin hankkeen tarjousten hintatasosta. Julkisesti ei ymmärtääkseni ole saatavilla saapuneiden tarjousten lukumäärää (jälki-ilmoitusta ei ole tehty), mutta aina on mahdollista että saapuneita tarjouksia on useita ja niiden kaikkien tarjoushinta alittaa hankkeen budjetin.
- Hankkeen budjetin osalta on huomioitava, että siihen sisältyy myös muitakin kuluja kuin pelkkä urakoitsijan urakkasumma (esim. muut mahdolliset sivu-urakat, tilaajan rakennuttamispalvelut, tilaajan omat kustannukset yms.)
- Hankkeen budjetti vaikuttaa eläneen huomattavasti. 09/2020 suunnitelmassa rakentamiskustannukset ovat 7,8/8,8 M€ vaihtoehdosta riippuen (en tarkistanut mikä näistä nyt toteutuu). 10/2024 suunnitelmassa kustannusarvio on 16,47 M€. Hankesivuilla kustannusarvio on 18,3 M€. Huomionarvoista on kuitenkin se, että maanrakennuskustannusindeksi on noussut tuosta 2020 arviosta .
- Hankkeen tarjouspyynnön määräaika on ymmärtääkseni ollut tämän vuoden helmikuun lopussa, mikä on käytännössä päällekkäin listautumisen valmistelun kanssa (tai siis listautumisen valmistelu on jo ollut tehtynä). Tämä yrityksen “listautumiskuntoon” laittaminen on siis jo tapahtunut, jos katsoo esim. 2024 talouslukuja. Tämä kilpailutus on reilusti sen jälkeen.
Jos kilpailutus olisi ollut vuosi-pari sitten ja jos meillä olisi tietoa hankkeeseen saapuneiden tarjousten lukumääristä ja yleisestä kustannustasosta niin siinä vaiheessa voisi joku alkaa spekulkoimaan lukujen parantamisella. Nyt se on mielestäni täysin turhaa. Lisäksi mielestäni GRK:lla on aika vahva tilauskanta tällä hetkellä ja töitä riittää, eli ei näitä urakoita tarvitse haalia “alle markkinahinnan” ihan vaan työntekijöiden työllistämiseksi.
Disclaimerina että en omista GRK:ta enkä ole perehtynyt tähän hankintaan kovinkaan syvästi.
Hurde puhuu asiaa. Lisäisin tuohon vielä, että tilaajan budjetoinnin perustana käyttämä infrahankkeen kustannusarvio on käytännössä aina jonkin konsulttitoimiston näkemys hankkeen odotetuista kustannuksista. Tämä näkemys voi osua oikeaan paremmin tai huonommin. Jonkin verran olen havainnut konsulteilla taipumusta kustannusten lievään yliarviointiin, koska siitä seuraa yleensä vähemmän hankaluuksia kuin aliarvioinnista. Tarjoajalla on lopulta kuitenkin aina paras tieto siitä, minkälaisin kustannuksin se hankkeessa tarvittavia resursseja pystyy toimittamaan.
GRK:lta Q1-tulos. Kovat luvut.
Tässä vielä Juha Toimelan haastattelu. Vai että yli 2000 % sidotun pääoman tuotto! Räväkkä alku pörssitaipaleelle.
Aiheet kellotettuna:
00:00 Q1
02:22 Kausiluontoisuus
02:50 Tilauskanta ja raidehankkeet
06:11 Ruotsin laajentuminen
07:20 Ohjeistus
09:09 Kauppasota
10:36 Tuhti kassa