Tavoitehinta päivittynyt. Nousi 25-> 28 ja suositus muuttui Vähennä → Myy (Mikäli oikein katsoin).
Itse jatkan tyytyväisenä omistajana ja jos hinta korjaa lähipäivinä alemmas niin mahdollisesti mietin myös lisäilyä.
Tavoitehinta päivittynyt. Nousi 25-> 28 ja suositus muuttui Vähennä → Myy (Mikäli oikein katsoin).
Itse jatkan tyytyväisenä omistajana ja jos hinta korjaa lähipäivinä alemmas niin mahdollisesti mietin myös lisäilyä.
En tiedä onko tuolla varastotasojen vaihtelulla tässä niin merkittävä rooli, mutta kyllähän firmakin on myöntänyt että materiaalikulujen tasoittuminen/lasku ja hintojen korotusten tuleminen sisään on tukenut marginaalia 2023. Toisaalta nyt sanottiin selvästi että jenkkikasvu tukee tuota marginaalia eli on siellä positiivisia rakenteellisia tekijöitäkin, tehokuuskin varmasti parantunut skaalan kasvaessa.
Meidän odotus on että materiaalikate koko vuoden tasolla hieman laskee 2024 (vajaa %-yksikön vs. 2023). Q223 ja Q423 olivat erityisen vahvoja sen suhteen. Lisäksi Q4:n osalta on ihan hyvä huomata että siellä oli liiketoiminnan muissa tuotoissa 0,5 MEUR normaalia enemmän positiivista, joka tuossa Harvian kvartaalituloksessa on jo jonkinmoinen määrä.
Tästä voin helposti olla samaa mieltä, vaikka suositus negatiivisella onkin. Jos oli huolia Pajuharjun lähdöstä, niin en ainakaan itse ole ollut Matiaksen tultua lainkaan huolestunut tj-vaihdosta.
Analyytikon aamukatsauskommentit Harvian Q4-tuloksen jäljiltä.
Tässä on vielä rapsa.
Harvian Q4-tulos oli vahva ja uskomme yhtiön yltävän taloudellisiin tavoitteisiinsa tulevina vuosina. Nostimme ennusteita 2-4 % vuosille 2024-25. Osake on kuitenkin mielestämme selvästi liian korkealle arvostettu.
OP vähennä, suositushinta 25 €->30 €, ei siis muuta muutosta OP:n puolelta kuin suositushinnan muutos. Aika lailla nopeasti luettuna OP pitää siis aiemmat kommenttinsa voimassa. Löytyvät aiemmista viesteistä.
Danske Bankin päivitetty näkemys Harviasta. Suositus OSTA, tavoitehinta 36,00 € (edellinen: 30,00 €).
(Screenshot maksuttomasta ja verkossa vapaasti luettavissa olevasta Dansken aamukatsauksesta.)
Mikä ilon ja onnen päivä, kun minäkin pääsen vihdoin “kinastelemaan” analyytikon kanssa suosituksesta.
Lukaisin rapsan, kiitos @Rauli_Juva siitä!
Jäin makustelemaan tätä kohtaa:
Harvian EV/EBIT arvostus on 2024 tuloksella noin 18x ja P/E selvästi yli 20x, jotka ovat mielestämme korkeita tasoja. Vuoden 2025 EV/EBIT on 15x, joka sekin on vielä hyväksymiemme kertoimien yläpuolella. Harvian historiallinen arvostus on ollut korkeampikin, mutta se johtuu lähinnä rajun kasvun ja kurssinousun tuomista vuosien 2020-21 kertoimista.
En nyt lähde mitenkään väkisin olemaan eri mieltä siitä, etteikö tämän päivän kurssilla laskettavien PE:n 23x tai EV/EBIT:n 17x vuodelle 2024 voisi ajatella olevan koholla, mutta että ne olisivat Harvian historiallista arvostusta korkeampia vaikka “oikaistaisiin” 2020-luvun rymyvuodet? Onko tosiaan näin?
Siispä palasin viime vuosikymmen puolelle:
Täysin hajuttoman ja mauttoman osinko-Harvian kertoimet olivat alakuloisena pörssivuotena 2018 PE 12,3x ja EV/EBIT 12,2x. Ja hyvä muistaa, että 2018 Harvia kihautti komeat kolme prosenttia liikevaihdon kasvua 17 ja puolen prosentin liikevoitolla. Tuoteportfolio murto-osa siitä mitä tänäpäivänä. Samoin maantieteellinen peitto.
2019 kertoimet piristyivät PE:n osalta jo liki kahteenkymppiin ja EV/EBIT:n osalta 16 nurkille (eli hiukan edullisempaa kuin nyt). Silloin toki tehtiin komea 20 prosentin kasvuloikka (oliko EOS-yritysoston vuosi?) ja hieno lähes 20 prosentin liikevoitto (kuitenkin pari-kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin tuleville vuosille odotetaan).
Noiden vuosien jälkeen kannattavuus on ollut lähes poikkeuksetta 2010-luvun vastaavia parempi, tuoteportfolio on laajentunut merkittävästi, kansainvälinen kattavuus on aivan nextillä levelillä, on tehty varsin onnistuneita yritysostoja, eikä kilpailutilanne ole nähdäkseni kuitenkaan isommin vaikeutunut. Voi jopa olla, että Harvian suhteellinen kilpailuasema on nyt parempi ja kukaties sillä on neuvotteluvaltakin samalla kasvanut suuntaan jos toiseen.
Minun papereissa 2024 Harvia > 2019 Harvia.
Siispä mielenkiinnosta Raulille kysymys, että mitkä olisivat tuleville vuosille mielestäsi hyväksyttävät arvostuskertoimet jos esim. tuo 25e EV/EBIT 15x on ainakin rapsassa mainittu olevan hyväksymienne kertoimien yläpuolella?
Tuli tuosta Raulin “Arvostus karannut liian korkealle”-kappaleen Harviaa ylistystävästä tekstistä sellainen olo, että Raulin antaa positiivisen suosituksen, mutta sitten jotenkin kompastui juuri kun oli painamassa suositusnappia ja tulikin “Myy”.
Myy = Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin heikko
@Rauli_Juva , huomaan, että kirjoitat jo vastausta, mutta koska yllä oleva lätinäni on ehkä hieman epäselvä, niin tiivistän kysymyksen näin:
Jos piirtäisit tämän laajan rapsan kuvan tänä iltana uudelleen, niin miltä se näyttäisi?
Mä oonkin tässä näköjään onnistuneesti vältellyt hyväksyttävien kertoiminen haarukan kirjoittamista raporttiin, niin en lähde lonkalta heittämään tähänkään, mutta joulukuussa oli tällainen teksti, joka kertonee jotain. Sehän tietysti elää osittain mm. korkojen ja verrokkien mukana ja on osittain riippuvainen siitä onko tulostaso heikohko, normaali vai poikkeuksellisen hyvä sinä vuonna jolta kerrointa lasketaan.
Tämä on kai yksi tapa sanoa: erinomainen yhtiö, arvostus liian korkea
Sehän olisi nyt vuodet 2023-26: Kaikki yläpalkit sinistä, EPS kasvu noin 10 % pa., osinko 2-3% pa. ja sitten arvostukseen punasta ja “arvostuksen tulisi laskea selvästi”. Summana varmaan nollan luokkaa tuolla jaksolla, kun tuloskasvu kompensoi nykyiset kovat kertoimet.
Minä menin työntämään DCF:ään seuraavat ennusteet:
Tuloksena käypä arvo 32,3 euroa osakkeelta. Siinä ehkä jonkinlaista osviittaa mitä osakkeeseen tällä hetkellä hinnoitellaan.
Almanakkakin on kirjoitellut Harviasta.
Harvia raportoi tänään Seurantalistan ensimmäisen täysin vihreän rivin (pidän muuten oikeuden tehdä tuohon listaan aina muutoksia kunkin yhtiön osalta, kun keksin mitä kaikkea haluan seurata). Olihan se kova tulos, mutta ei kyllä tarpeeksi kova, että oikeuttaisi nähdyn kaltaisen nousun. Kannattaa huomata, että alla esitetyt luvut ovat edellisen kvartaalin viimeisen 12kk lukuja. Q4 oli itsessään vielä kovempi kuin sitä edeltävät 9kk.
Joo en tiedä mistä sinä tai Rauli nuo tulevaisuuden kasvurosentit otatte, hämmästelen… ?
Harvia tulee kasvamaan haarukkaan 5-10% CAGR.
Jos nyt katsotte näitä 2023 punaisia liikevaihto-pylväitä, niin noista Harvia menee ohi että heilahtaa.
Samoin liikevoittoprosentti on reippasti yli 20%.
Tämä on syy miksi kurssi on kirjoitushetkellä 32,60€.
Jenkeissä & Japanissa kun alkaa bisnes kulkea, niin helemat paukkuu.
Mitäs laskelma sanoo, jos korotat kasvua? Oma tuntuma, että Harvia kasvaa lujaa Pohjois-Ameriakssa ja jos/kun Euroopan markkina alkaa palaamaan, niin eikös kasvu olisi perusteltavissa kovemmaksi?
Tässä vähän lukuja miten käypä arvo eläisi liikevaihtoa ja/tai kannattavuutta muuttelemalla.
Viestin tarkoitus oli hahmottaa minkälaisia odotuksia osakkeen tämän hetken markkinahintaan on hinnoiteltu ei välttämättä sitä mitä minä ennustan tulevaisuuden kasvuksi tai yrityksen käyväksi arvoksi.
En tiedä mihin arvostusmalliin @Rauli_Juva tukee näkemyksensä osakkeesta, mutta jos se DCF:ään tukeutuu, niin diskonttokoron täytyy olla aika paljon minun aiemmin käyttämääni korkeampi, koska hänen ennusteissaan liikevaihto kehittyy paremmin ja kannattavuus on kovemmalla tasolla.
Tietämättä määritelmääsi “reippaalle” sanoisin, että lähivuosien ennusteeni on ihan kuvailemallasi tasolla.
DCF-malli toki löytyy joka raportista ja tuota WACCia ei ole varmaan muutettu syksyn laajan jälkeen, joten sieltä pääsee vaikka ilmaiseksi katsomaan. (vastaus on 8,2 %). Nykyään raporteista löytyy myös hienoa sivu, jossa on herkkyyslaskelmia DCF-mallin muuttujille (tämä oli mainos). Tällä hetkellä tavoitehinta on juurikin sen DCF:n mukainen, mutta muitakin arvostusmetodeja tietysti katsotaan, joita jo yllä sivuttiinkin.
Haarumilla on ollut viime päivinä juttua saunomisen kasvaneesta suosiosta Japanissa. Alla tunnelmia Harvia Sauna Studio Tokion viime viikon avajaisista.
Pienenä lisähuomiona nostettakoot esille julkaisun alta löytyvä kommentti.
Miksi mallin tavoiteltu velkaantumisaste on 10%, kun se todellisuudessa on jotain ihan muuta ja väitän ettei Harvian tapauksessa tuo 10% ole edes kovinkaan optimaalinen tavoite velkaantumisasteelle? Itse käytän eri kassavirta-mallia, joten tavoitellun velkaantumisasteen vaikutus käyttämässäsi mallissa ei ole minulle tuttu. Muilla käyttämilläsi WACC parametreillä sain pyöriteltyä melko lähelle tuota 8,2% diskonttokoron, jos Harvialla olisi velat / (velat/oma pääoma) tuon 10%.
Herkkyyslaskelma on kyllä hieno lisä, mutta mielestäni DCF-mallin tulisi määritellä yrityksille käypä arvo ja herkkyyslaskelman esittää käyvässä arvossa tapahtuvia muutoksia. Jos sijoittajalla tai analyytikolla on markkinasta poikkeava näkemys esimerkiksi yrityksen riskisyydestä(eli vaatii korkeampaa oman pääoman tuottoa kuin laskelma antaisi muuten) pitäisi olla melko helppo laskea osakkeelle oma tavoitehinta, jos tietää käyvän arvon ja sen laskemisessa käytetyn oman pääoman kustannuksen.
Oman arvion yrityksen riskisyydestä leipominen WACC-laskelmaan on Damodaranin mukaan kuin vaatisit tuottoa sille ettet ole jaksanut hajauttaa omaa salkkuasi eikä kannata olettaa, että osakkeen hinnoittelun pitkälti markkinoilla määrittelevät institutionaaliset sijoittajat eivät olisi hajauttaneet salkuistaan pois yritysriskiä. Tämä ei tarkoita etteikö WACC:ta olisi syytä ennnustejakson aikana muuttaa, jos ennusteet itsessään ennustavat yrityksen profiilin muuttumisen tai tekijällä on vahva näkemys korkotasojen muutoksesta, mutta siitä ei kyllä Harvian kohdalla pitäisi olla kysymys.
Ennustaminen on vaikeaa. Raulin näkemykset perustelee hyvin nykytietoa ja laskelmat on konservatiivisia.Vaikea on hahmottaa, että kuinka suuria kasvu prosentteja voidaan asettaa esim. Japanin ja Jenkkien markkinalle ja kuinka pohjoismaiden ja muun euroopan kasvu tästä piristyy.
Korkotasot tuovat myös lisämausteen ja siinä on selkeä ero uskooko tulevina vuosina markkinakoron olevan ~1-2% tasoilla vai selkeästi korkeammat kuten nyt ovat. Inderesin analyysit ja tavoittehinnat oli järjestään pielessä kun korkotasot nousi ja alettiin soveltamaan pienempiä kertoimia tulevaisuuden kassavirroille. Nyt voi hyvinkin käydä taas samoin kun näkemyksen ottaminen puuttuu näistä analyyseistä pidemmälle aikavälille. 12kk tavoite on kuitenkin lyhyt ja näitä tulisi katsoa pidemmällä aikavälillä.
Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta vähän vaihtoehtoista näkemystä kaipaisi näihin analyyseihin eri scenaarioissa.
Alla vähän laadullisempia mietteitä Harviasta.
Harviaan liittyviä myönteisiä kehityskulkuja:
Harviaan liittyviä kielteisiä kehityskulkuja:
Laitoin tähän loppuun alunperin arvion kurssikehityksestä, mutta otin sen nyt kuitenkin pois. Itse istun jälleen Harvia-junassa ja näen ristiriitaisista ajatuksista huolimatta kokonaisuudessa enemmän hyvää kuin huonoa.
Meillähän usein todetaan, että noissa laskelmissa kannattaa katsoa lähinnä lopputulosta. Mutta tuo 10 % on velan suhden velan+osakkeiden markkina-arvoon, joten ei se ihan pieni määrä ole.
Tekeekö meidän DCF ja herkkyyslaskelma siis mielestäsi jotain muuta vai mitä tällä hait? Esim. WACCin suhteen nimenomaanhan raportista löytyy suoraan WACCin muutoksen vaikutus DCF-arvoon. Tämä muuten vastauksena myös @milestonemonger, korkotason mahdollisen muutoksen vaikutuksen ainakin DCF-malliin näkee suoraan tuolta herkkyyslaskelmasta.
@Rauli_Juva Meinasin, että kaipaisin näihin eri scenariota, jossa katsottaisiin vähän pidempää kuvaa. Eikä vaan sitä 12kk aikajännettä ja se olisi se ainut oikea. Toki se on vaikea arvioida diskontokorkoa yli vuoden päähän kun Inflaatio, hyväksyttäväriskipreemio ja vaihtoehtokustannukset muuttuvat kokoajan.
Mitä tässä yritän sanoa, että jos kasvu yllättää positiivisesti ja pehmeä lasku korkojenlaskun osalta toteutuu odotetusti, niin nykyisellä 28€ MYY suosituksella voi olla, että pääset etsimään sitä kuuluisaa pöljähattua päähän vuoden kuluttua.
Välillä edes se vastuuton spekulointikin olisi paikallaan, että miten esim. matalammat tai korkeammat kasvuluvut ja erilaiset muuttuvat korkoympäristöt vaikuttaisi yhtiön arvostukseen. Me perus bullerot kun ei aina nähdä metsää puilta.