Siirrän tämän keskustelun käytäväksi toiseen ketjuun epäselvyydenkin uhalla, koska toive taisi olla, että detalji keskustelu yms käydään siellä.
Kuten kirjoitin niin laskelmassa tehtiin paljon yksinkertaistuksia. Kun emme tiedä kaikkia tietoja lainasta ja tulevasta korkotasosta ei tietenkään voida markkina-arvoa täysin tarkasti laskea. Ei se tarkoita etteikö sille pysty markkina-arvoa arvioimaan. Vieraan pääoman kustannuksen laskeminen luottospreadin ja riskittömän koron kautta on ihan yleisesti käytetty menetelmä enkä näe siinä puutteita. Jos Harvia hakisi velkakirjarahoitusta sijoittajilta koetko, että sijoittajat vaatisivat merkittävästi tuota kovempaa tai alempaa tuottoa? Jos sinulla perusteet sille poikkeavalle näkemykselle löytyy, niin sitten kannattaa määritellä laskelmaan vieraan pääoman kustannus myös eri tavalla. Tässä vain hyvä muistaa, mitä WACC:lla pyritään määrittelemään eli yrityksen riskisyyttä sellaisen sijoittajan silmissä, joka myös markkinahintaan suurimmaksi osaksi vaikuttaa. Tästäkin avasin vähän keskustelua toisessa ketjussa
Siinä olet oikeassa ettei lyhyen koron oleminen pitkää korkoa korkeammalla ole historian valossa kovin pitkään kestävä tilanne, joten laskelmaan voi ihan hyvin leipoa sisään pienemmät korkokulut laina-ajoille kunhan se vain on johdonmukaista muiden tekemiesi oletusten kanssa. Itse en tämän harjoituksen takia jaksanut(itse käytän FCFE, missä ei tarvitse laskea keskimääräistä pääoman kustannusta, joten tämän veivaaminen ei vaikuta omaan arvonmääritys-malliini) vaan tein paljon yksinkertaistuksia joilla ei lopputuloksen(WACC:n) kannalta ole isoa vaikutusta.
Taitaa valtaosa olla sinun kanssasi eri mieltä ja näkee oikeana tapana määritellä yrityksen vieraalle pääomalle markkina-arvo vaikka se olisi pankkilainaa eikä bondeja. Tietenkin tuo on approksimaatio, mutta se nähdään parempana tapana kuin käyttää tasearvoa. Ei taida koronvaihtosopimuksella olla vaikutusta itse velan markkina-arvoon. Jos lainan myöntänyt pankki paketoisi velat ja myisi eteenpäin markkinoille ei ostaja osta Harvian tekemää koronvaihtosopimusta tässä kaupassa. Koronvaihtosopimuksen tuotot tai kustannukset näkyvät käsittääkseni tuloslaskelmalla ja koska käytin korkoprosentin laskemisessa rahavirtalaskelman maksettuja korkoja vastaa tuo velan kokonaiskorkoa ilman koronvaihtosopimuksen vaikutusta.
Kuten äsken sanoin koronvaihtosopimuksen tuotot ja kulut näkyvät tuloslaskelmalla. Rahavirtalaskelma alkaa nettotuloksesta ja sitä oikaistaan heti koronvaihtosopimusten kassavirtavaikutuksella jolloin laskelman lopussa maksetut korot pitäisivät olla lainan korkoja.
Damodaran on päätynyt laskelmiensa pohjalta olemaan kanssasi eri mieltä:
https://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/New_Home_Page/datafile/ratings.html