Näköjään muuten sekä itseltä että yleensä tarkkaavaiselta Haarumi-kansalta on mennyt suurematta huomiotta, että sauna&spa-alan suurimman firman paikasta Harvian kanssa kilpaillut Klafs on joulu/tammikuussa myyty jenkkeihin keittiö/kylpyhuonefirma Kohlerille. Molemmat ovat yksityisiä eikä tiedotteessa annettu minkäänlaisia numeroita, joten hirveän pitkälle tästä ei johtopäätöksiä voi vetää. Mutta kauppana hyvin samanlainen kuin Mascon Sauna 360 ostos eli isompia pelureita saunat selvästi kiinnostaa. Toki molemmat myydyt yhtiöt ovat olleet private equity-omistuksessa, joiden lähtökohtaisesti on tarkoitus yhtiöt jossain vaiheessa kaupata eteenpäin.
64 tykkäystä
Ei mikään super iso yksityiskohta, mutta bongasin tuolta linkistä, että Klafsilla on ollut noin 850 työntekijää kun Harvialla on noin 600 (Harvian nettisivun about us osion mukaan).
Käsittääkseni Klafsin liikevaihto on kuitenkin (ainakin mitä nopealla googlauksella löytyy) ollut Harviaa joitain kymmeniä miljoonia pienempi viimeiset vuodet.
Toki henkilömäärä ym. riippuu aika paljon siitä paljonko tehdään ns. in-house vs. alihankkijoilla, mutta mielenkiintoista kuitenkin, että Harvia on pystynyt selkeästi parempaan tehokkuutteen tällä saralla.
22 tykkäystä
Asiaan tutustuin tarkemmin sinun aiemman viestin innoittamana ja kyllä kaikki lähteet mistä asiaa selvitin, kuten Damodaranin Valuation MBA spring 2023 luentosarja ja IESE Business Schoolin työpaperi aiheesta, sanovat että aina pitäisi käyttää markkina-arvoa omalle JA myös vieraalle pääomalle. Olet oikeassa, että vaihtuvakorkoiselle pankkilainalle ei ole suoraan markkina-arvoa, mutta ei se tarkoita etteikö sille proxya ole laskettavissa.
Harvian tilinpäätöstiedotteen sivulla 20 sanotaan näin
Yksinkertaisuuden vuoksi en huomioinut luottolimiittejä ollenkaan vaan pelkästään nuo nimellisarvoltaan yhteensä 75,5 miljoonan määräaikaislainat. Rahavirtalaskelmassa maksettuja korkoja ja rahoituskuluja oli viime vuodelta 2,928 miljoonaa. Korkokulut / lainan nimellisarvo = 3,88%. Helpoin tapa nähdäkseni näillä tiedoilla laskea lainoille hypoteettinen markkina-arvo on käsitellä näitä kahta lainaa kuin ne olisivat velkakirjoja 3,88% kuponkikorolla. Corporate Finance Institute:lta velkakirjan markkina-arvon kaava:
C[(1 – (1/((1 + Kd)^t)))/Kd] + [FV/((1 + Kd)^t)]missä
C = korkokulut laina-aikana(käytin samaa korkokulua kuin viime tilikaudella)
Kd = Vieraan pääoman kustannus (AAA-luottoluokituksen credit spread Damodaranilta 0,59% eli vieraan pääoman kustannus Saksan 10-vuotinen 2,35% + 0,59%)
t = maturiteetti vuosina
FV = Lainanmäärä
Jälleen yksinkertaisuuden takia tein oletuksen, että lainat erääntyy vuosien 2026 ja 2027 lopussa joten käytin 3 ja 4 vuotta maturiteettina. Olin huolimaton, koska tuossa tilinpäätöstiedotteessahan niiden erääntyminenkin on ilmoitettu, joten tässä korjatuilla maturiteeteilla edellä kirjoitetulla kaavalla lasketut lainojen markkina-arvot:
| Arvo | Maturiteetti | Maturiteetti vuosina | Korko | Vieraan pääoman kustannus | Korkokulut | Markkina-arvo | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Määraikaislaina | 36,5 | 31.12.2026 | 2,88 | 3,88% | 2,94% | 4,08176 | 44,70 |
| Määraikaislaina | 39 | 31.3.2027 | 3,13 | 3,88% | 2,94% | 4,73 | 49,58 |
| Yht | 75,5 | 94,28 |
Tämä logiikka ei ole omasta päästä keksittyä vaan esimerkiksi tuo aiemmin linkkaamani Corporate Finance Institute esittelee tämän tavan laskea vieraan pääoman markkina-arvo. Ja kyllä tässä tehdään oletuksia, kuten ettei lainojen korko muuttuisi viime vuodesta, mutta toisaalta toiminee riittävän lähelle menevänä arviona yrityksen vieraan pääoman markkina-arvosta tällä hetkellä. Vieraan pääoman kustannuksena voisi mielästäni käyttää ihan yhtä hyvin Euribor-korkoa + joku arvaus marginaalista, mutta käyttämäni tapa tuntui vähemmän omaa harkintaa vaativalta.
8 tykkäystä
En ihan pääse tämän keskustelun pilkunviilaukseen kiinni. Se onko jokin parametri täsmälleen oikein ei ole relevanttia.
Dcf antaa kyllä riittavan tarkan arvon ja mielestäni ei tulisi tuijottaa atomin tarkasti yhtä lukua vaan haarukoida missä pitäisi ostaa tai myydä ja milloin ollaan “oikein” arvostettu. Toki jokaisella sijoittajalla on omat turvamarginaalit ja strategiat molempiin suuntiin.
Lainasin nyt törkeästi tuolta raportista yhden graafin.
21 tykkäystä
Kuvasi on ehkä karkea, mutta kuvaa kyllä hyvin DCF:n käyttöä. Sijoittajan ei tule tuudittautua turvallisuuden tunteeseen vaikka DCF tai mikä vain arvonmääritys-malli antaisi kolmen desimaalin tarkkuudella käyvän arvon.
Omalta osaltani keskustelussa oli pointti, että koen Harvian käyvän arvon olevan enemmän kuin @Rauli_Juva on määritellyt ja hypoteesi oli, että esim Inderesin DCF antaa liian alhaisen käyvän arvon jo pelkästään liian korkeasta diskonttokorostakin johtuen. Mainittava tosin, että eihän tuo ole ainoa arvonmääritys tapa minkä perusteella analyytikko on tavoitehintaansa päätynyt enkä edes suoraan sanottuna tiedä kuvaako tavoitehinta edes käypää arvoa vai onko siinäkin vielä jotain muuta huomioitu.
Edelleen tosin uskon ettei Inderesin DCF:n arvo(tai tavoitehinta) kuvaa Harvian käypää arvoa Raulin ennusteilla ja nykyinen osakekurssi on perusteltavissa huomattavasti maltillisemmallakin kasvulla ja/tai kannattavuudella, mutta se nyt on täysin oma näkemykseni ja suosittelen jokaisen muodostamaan omansa.
Pahoittelut ketjun lukijoille, että keskustelu harhautui hieman turhan paljon detaljeihin joilla ei Harvian kanssa ole juurikaan tekemistä, mutta tulipa taas itsekin opittua uutta tämän harhapoluille ajautuneen keskustelun pohjalta. Katsotaan jatkuuko se keskustelu ja jos jatkuu, niin toivottavasti sille paremmin sopivassa ketjussa.
37 tykkäystä
Multa löytyy ainakin niin kova luotto Harvian tulevaisuuden kasvuun, jenkeissä on niin kova meininki nyt päällä, etten ymmärrä ollenkaan miksi se esim poistettiin mallisalkusta. Ehkä tulen vielä katumaan kun olen niin isolla positiolla mukana, mutta tällähetkellä en näe tässä kauheasti riskejä. Jenkkien markkinaosuuksista olisi tosin mukava tietää lisää jatkossa.
17 tykkäystä
Onko täällä vielä spekuloitu mikä tuleva USA investointi tulee olemaan? Tulosinfossakin tähän vihjattiin pariinkin kertaan (mm. Ari totesi jotenkin lyhyesti, että USAssa on jotakin tulossa). Viimeksi ostettiin 2,1milj.€ tehdas tilat (oli muuten todella halpoja neliöitä) jonka arvioitiin silloin nostavan kapasiteettia noin kolmanneksen, no siitä ajasta on liikevaihto mielestäni yli tuplaantunut.
Mitä vaihtoehtoja:
- Laajennus nykyisiin tiloihin.
- Uuden tehdaskiinteistön hankinta.
Mielestäni kilpailijan hankinta jolla saadaan kapasiteettia on pois pöydältä, koska sisäpiirikauppoja on tullut viime aikoina? Itse kallistuisin tuohon vaihtoehtoon 1 ja kokoluokka muutama miljoona.
9 tykkäystä
Vesterisen kommentti taisi olla ”somethin new”, joka kiinnitti huomioni. Eli olisiko vanhan tehtaan laajennus mitään uutta, vai onko odotettavissa jotain täysin uutta siellä rapakon takana?
6 tykkäystä
Siitä seuraamaan miten kartta täyttyy.
https://trends.google.com/trends/explore?date=today%205-y&geo=US&q=%2Fg%2F11dxd4nlw3,%2Fg%2F11g6qmbcfm&hl=fi
16 tykkäystä
Vaihtuvakorkoisten rahoituslainojen käyvän arvon laskeminen menee melkoiseksi hiustenhalkomiseksi, joka ei vaikuta Harvian osakkeen käypään arvoon mitenkään. Lainojen käyvät arvot pitää ilmoittaa tilinpäätöksessä ja ulkoiset rahoituslainat ovat IFRS 13 standardin toisella tasolla ja niiden käypä arvo perustuu diskontattuihin kassavirtoihin. Harvia on itse todennut 2022 tilinpäätöksessä, jonka tilintarkastajat ovat hyväksyneet:
Lisäksi vaihtuvakorkoisen rahoituslainan kassavirtojen diskonttaaminen käyttämällä vieraanpääoman kustannuksena saksan 10-vuotista, on suoraan sanottuna väärin. Jos 10-vuotinen korko on pankkilainan korkoa (3-12kk Euribor) korkoa alempana niin se tarkoittaa, että korot ovat mitä todennäköisemmin laskemassa tulevina vuosina. Tällöin myös Harvian pankkilainojen korot tulevat laskemaan eikä oletusta voi tehdä, että lainojen korkokulut pysyisivät nykytasolla lainojen maturiteettiin asti. Tuo 36,5MEUR pankkilaina on myös suojattu koronvaihtosopimuksella, jonka arvo oli 2022 tilinpäätöksessä yli 3MEUR eli lainan korko on sidottu nykykorkoa paljon alemmalle tasolle.
Käyvän arvon määritys sopii siis vain bondeille ja ehkä tuon suojatun 36,5MEUR lainan käyvän arvon voisi perustellen yrittää määrittää. Siinäkin tapauksessa sen käyvän arvon pitäisi olla alle nimellisarvon, koska se on sidottu korkonvaihto sopimuksella nykykorkoa alemmalle tasolle. Paras estimaatti sen arvosta on nimellisarvo vähennettynä korkonvaihtosopimuksen arvolla.
5 tykkäystä
Olen @Thyme ja @Osakepoimija kanssa ihan samaa mieltä, että lainojen käyvällä arvolla ei enää ole juuri tekemistä Harvian osakkeen arvostuksen kanssa. Mutta yritetään nyt käydä tämä loppuun, niin ehkä joku oppii jotain hyödyllistä 
Tämä menee heti vähän pieleen, sillä Harvialla on koronvaihtosopimus, joka vaikuttaa maksettujen korkojen määrään, kuten @Osakepoimija mainitsikin.
AAA-luokitus on vain (parhaimmilla) valtioilla. Harvian luokitus tuskin yltäisi edes Investment Grade tasolle (vähintään BBB-) vaan jäisi jonnekin BB+ tasoon. Kustannuksen arvioiminen jotain BB-luokituksen preemiota käyttäen menee taasen tosin todennäköisesti myös pieleen, koska käytännössä hyvä yhtiö saa pankista lainaa paremmilla ehdoilla kuin mitä tuo “varjoluokitus” antaisi ymmärtää.
Teoriassa ei varmaan ole mitään vikaa, se ei vain toimi käytäntöön ainakaan noilla parametreilla.
Vähän enemmän peukalosääntönähän velan hinnoittelu menee niin, että jos velan “kuponkikorko” on korkeampi kuin markkinakorko niin velka on jonkin verran nimellisarvoaan arvokkaampi ja jos kuponkikorko on matalampi niin se on jonkin verran nimellisarvoa matalampi. Tämä olettaa, että yhtiön riskisyys (jota luottoluokituksella voidaan vaikkapa mitata) tai markkinan vaatimat riskipreemiot ei matkan varrella ole muuttunut.
Harvian tapauksessa velat on sidottu euriboriin, jolloin “kuponkikorko” on koko ajan lähellä markkinakorkoa ja siten teoreettinen markkina-arvo on varsin lähellä nimellisarvoa, kun tiedämme ettei yhtiön riskisyys ole viime vuosina juuri muuttunut. Tarkkaa arvoa sille ei voi, eikä mielestäni ole mitään tarvetta, antaa ainakaan niillä tiedoilla jota meillä on (esim. Harvian maksama marginaali ei ole tiedossa) ja siten nimellisarvo on tässä tapauksessa riittävän tarkka arvio meidän tarkoituksiin. @Osakepoimijan nostama Harvian oma arvio oli myös hyvä pointti.
Toivottavasti tämä nyt selvensi riittävästi tätä asiaa.
31 tykkäystä
Siirrän tämän keskustelun käytäväksi toiseen ketjuun epäselvyydenkin uhalla, koska toive taisi olla, että detalji keskustelu yms käydään siellä.
Kuten kirjoitin niin laskelmassa tehtiin paljon yksinkertaistuksia. Kun emme tiedä kaikkia tietoja lainasta ja tulevasta korkotasosta ei tietenkään voida markkina-arvoa täysin tarkasti laskea. Ei se tarkoita etteikö sille pysty markkina-arvoa arvioimaan. Vieraan pääoman kustannuksen laskeminen luottospreadin ja riskittömän koron kautta on ihan yleisesti käytetty menetelmä enkä näe siinä puutteita. Jos Harvia hakisi velkakirjarahoitusta sijoittajilta koetko, että sijoittajat vaatisivat merkittävästi tuota kovempaa tai alempaa tuottoa? Jos sinulla perusteet sille poikkeavalle näkemykselle löytyy, niin sitten kannattaa määritellä laskelmaan vieraan pääoman kustannus myös eri tavalla. Tässä vain hyvä muistaa, mitä WACC:lla pyritään määrittelemään eli yrityksen riskisyyttä sellaisen sijoittajan silmissä, joka myös markkinahintaan suurimmaksi osaksi vaikuttaa. Tästäkin avasin vähän keskustelua toisessa ketjussa
Siinä olet oikeassa ettei lyhyen koron oleminen pitkää korkoa korkeammalla ole historian valossa kovin pitkään kestävä tilanne, joten laskelmaan voi ihan hyvin leipoa sisään pienemmät korkokulut laina-ajoille kunhan se vain on johdonmukaista muiden tekemiesi oletusten kanssa. Itse en tämän harjoituksen takia jaksanut(itse käytän FCFE, missä ei tarvitse laskea keskimääräistä pääoman kustannusta, joten tämän veivaaminen ei vaikuta omaan arvonmääritys-malliini) vaan tein paljon yksinkertaistuksia joilla ei lopputuloksen(WACC:n) kannalta ole isoa vaikutusta.
Taitaa valtaosa olla sinun kanssasi eri mieltä ja näkee oikeana tapana määritellä yrityksen vieraalle pääomalle markkina-arvo vaikka se olisi pankkilainaa eikä bondeja. Tietenkin tuo on approksimaatio, mutta se nähdään parempana tapana kuin käyttää tasearvoa. Ei taida koronvaihtosopimuksella olla vaikutusta itse velan markkina-arvoon. Jos lainan myöntänyt pankki paketoisi velat ja myisi eteenpäin markkinoille ei ostaja osta Harvian tekemää koronvaihtosopimusta tässä kaupassa. Koronvaihtosopimuksen tuotot tai kustannukset näkyvät käsittääkseni tuloslaskelmalla ja koska käytin korkoprosentin laskemisessa rahavirtalaskelman maksettuja korkoja vastaa tuo velan kokonaiskorkoa ilman koronvaihtosopimuksen vaikutusta.
Kuten äsken sanoin koronvaihtosopimuksen tuotot ja kulut näkyvät tuloslaskelmalla. Rahavirtalaskelma alkaa nettotuloksesta ja sitä oikaistaan heti koronvaihtosopimusten kassavirtavaikutuksella jolloin laskelman lopussa maksetut korot pitäisivät olla lainan korkoja.
Damodaran on päätynyt laskelmiensa pohjalta olemaan kanssasi eri mieltä:
https://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/New_Home_Page/datafile/ratings.html
1 tykkäys
Mielenkiintoinen tapa, mutta ei tällä ainakaan yhtiöiden todellisten luottoluokitusten kanssa ole mitään tekemistä.
Mutta jätän muuten tämän keskustelun osaltani tähän, kaikki oleellinen, etenkin Harviaan liittyen, on mun puolelta sanottu tai löydettävissä noissa muissa matskuissa joihin olen viitannut täällä ja “inderesin analyysit” ketjussa.
11 tykkäystä
Tämä muutos heijastunee myönteisesti myös Harvian myyntiin Suomessa:
45 tykkäystä
KL haastatellut ruotsalaista rahastonhoitajaa Oscar Karlssonia, joka hallinnoi vuosi sitten tammikuussa perustettua Enter Micro Cap -rahastoa. Rahasto on vielä verrattain pieni. Varoja sillä on noin 26,5 miljoonaa kruunua eli noin 2,3 miljoonaa euroa ja rahastoa on suunnattu etenkin piensijoittajille. Rahasto etsii pohjoismaisilta markkinoilta lupaavia, markkina-arvoltaan alle kahden miljardin euron kokoisia yhtiöitä
ja sen toiseksi suurin sijoitus on Harvia, josta Karlsson on puhunut KL:n jutun mukaan Ruotsissa lämpimästi (juttu muurin takana).
”Valinnanvaraa pienyhtiöissä on erittäin paljon. Me katsomme erityisesti yhtiöitä, jotka ovat maailman johtavia yhtiöitä omalla niche-alueellaan, ja joilla on historiaa vahvoista tuotteista. Tällä sijoitusfilosofialla Harviaan tarttuu mielestäni hyvin helposti”, sanoo Karlsson.
”Nyt kun yhtiö on tarjoillut hienoa marginaalia ja negatiivinen liikevaihtokehitys on tasoittunut etenkin Saksassa ja sen odotetaan tasoittuvan myös Pohjolassa, niin tilanne näyttää kiinnostavalta”, Karlsson sanoo.
Harviassa Karlssonia houkuttaa sen vahva asema pohjoismaisilla kotimarkkinoilla sekä kasvupotentiaali Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.
”Suhteellisen pienellä Harvialla on edessään suuri markkina, missä se voi kasvaa. Maailmalla sauna on yhä premium-tuote ja kannattavuus on hyvä. Tavaramerkkiä arvostetaan maailmalla”, hän arvioi.
”Jos liikevaihto kääntyy nousuun Suomessa, Ruotsissa ja etenkin Saksassa, niin skaalaedut voivat nostaa marginaalia entisestään. Kun rahoitusasema on vahva, yhtiön on mahdollista tehdä ostoja. Näistä lähtökohdista käsin osakkeen arvostustaso näyttää houkuttelevalta”, Karlsson jatkaa.
53 tykkäystä
Handelsbankenin aamupalassa tänään Harvia
28 tykkäystä
En osaa sanoa kuinka vankalla pohjalla artikkelin spekulointi on, mutta ihan mielenkiintoinen luettava, jossa pohjalla tutkimus masennuksen ja kehon lämpötilan välisestä yhteydestä. Sitä kautta nostetaan lämpötilaan perustuvien hoitojen, kuten saunan, mahdollinen potentiaali masennuksen hoidossa.
Sehän olisi mukava juttu Harvialle, jos saunominen olisi tutkitusti toimiva hoito masennukseen.
Fitness trackers find new symptom of depression — body temperature. What to know
‘NEW AVENUE OF TREATMENT’
“Ironically, heating people up actually can lead to rebound body temperature lowering that lasts longer than simply cooling people down directly, as through an ice bath,” lead author Ashley Mason said in a news release. “What is we can track the body temperature of people with depression to time heat-based treatments well?”
Mason said there is an existing small body of research that suggests putting people in hot tubs or saunas can trigger the body to self-cool, causing them to sweat. If thermoregulation is a symptom of depression, as the Oura Ring study suggests, temperature treatment could be an effective way to treat depression.
“To our knowledge, this is the largest study to date to examine the association between body temperature — assessed using both self-report methods and wearable sensors — and depressive symptoms in a geographically broad sample,” Mason said. “Given the climbing rates of depression in the United States, we’re excited by the possibilities of a new avenue of treatment.”
15 tykkäystä
Haarumilla ei oltukkaan CMD:stä huhuiltu mitään.
37 tykkäystä
Useasti nämä pääomamarkkinapäivät on varattu vain institutionaalisille sijoittajille. Tätä Harvian lehdistötiedotetta tulkitessa vaikuttaisi kuitenkin että tuonne olisi ihan yksityissijoittajakin tervetullut.
Tuossa olisi hieno mahdollisuus päästä tutustumaan pääkonttoriin ja Muuramen tehtaaseen samalla. Eiköhän kasata Haarumin porukka kokoon ja lähdetään luokkaretkelle.
25 tykkäystä
Vajaan puolen miljoonan potti
7 tykkäystä