Nyt en kyllä ymmärrä yhtään. Eikö WACC:ssa haeta velan ja oman pääoman markina-arvoa niin kuin aiemmin minua oikaisit? Velan markkina arvo ei varmasti ole 40 miljoonaa. 40 miljoonaa taitaa olla nimellistä nettovelkaa mikä kiinnostaa vasta, kun tulevien kassavirtojen nykyarvo on laskettu ja aletaan ynnäämään paljon jää arvoa omalle pääomalle.
Vaatihan se ehkä hieman enemmän aikaa hakea tai laskea ne arvot, mutta toisaalta miksi vaivautua edes tekemään koko DCF:ää, jos ei sitä halua “kunnolla” tehdä. Laiskuus on mielestäni melko huono argumentti. Niiden teoreettisten arvojen löytäminen WACC-laskelmana ei kuitenkaan mikään amerikan temppu ole. Jos ei itse jaksa niitä laskea, niin ovat verkosta kaivettavissa. Tosin en luottanut itse ulkomaisista verkkopalveluista löytyvään betaan, koska missään ei kerrota mikä on vertailuindeksi.
Sille on tietääkseni syynsä miksi WACC-laskelmassa käytetään juuri tiettyjä parametrejä ja niiden parametrejen laskemiseen on omat sääntönsä ja säännöille syynsä. Jos ei niihin syihin miksi tietyt asiat lasketaan DCF-mallissa usko niin ehkei pitäisi arvoa määritellä diskonttattujen kassavirtojen mallilla. Tämä nyt on vain minun näkemys tämän hetken ymmärrykseni valossa.
Mitä tulee arvojen päivittämiseen, niin eihän niitä tarvitse päivittää sen useammin kuin muitakaan ennusteita. Edelleen ne ennusteet ovat keskiössä ja suurempi riski niillä on mennä pieleen kuin WACC parametreillä. Muutenkin WACC parametrien muutoksen tuleekin näkyä yrityksen käyvässä arvossa, jos hypoteesit DCF-mallin taustalla ovat valideja. Ei Harvian kurssi tullut 60 eurosta nykypisteeseen vain tulosennusteiden pettämisen takia vaan kyllä siinä merkittävästi on ollut vaikuttamassa muun muassa riskittömän koron nousu. Jos pelkää sitä, että pelkkä WACC:n muutos aiheuttaa käyvän arvon oskilointia, niin ei vättämättä DCF ole oikea arvostusmalli käytettäväksi.
Muutenkin suosittelen sijoittajia(analyytikot tämän varmasti ymmärtävätkin), jotka itse ehkä määrittelevät käypää arvoa DCF:llä tai haluavat opetella sen käyttöä, myöntämään että parhaatkin ennusteet eivät käytännössä ikinä toteudu sellaisenaan ja pekästään makrotalous aiheuttaa yllätyksiä joita ei ole osannut ennustaa. Sitä varten itse ainakin haluan ostohinnalleni turvamarginaalia, mikä joskus ei ole riittävästi ja toisinaan osoittauttuu täysin tarpeettomaksi. Niin kuin edes mennyt Charlie Munger sanoi, jos sijoittaminen olisi helppoa olisimme kaikki rikkaita.
Tähän kuitenkin loppuun täytyy sanoa, että alkuperäinen syyni miksi tästä aloin keskutelemaan ennen kuin meni keskustelu itse DCF:stä ja WACC:sta keskusteluksi eli liian korkea diskonttokorko oli sinänsä väärä huomio, koska nyt kun laskin WACC:n toivottavasti tällä kertaa oikeilla parametreilla* niin diskonttokoroksi sain 8,05%. Tuo ei nyt ihan hirveästi viisaria väräytä sinun käyttämääsi 8,2% verrattuna ellei laske tuleville vuosille erikseen WACC:ia ja usko esimerkiksi markkinaennusteita alenevasta korkotasosta euroalueella jolloin eroa alkaa tulemaan.
*Tässä vielä parametrit, jos jotakuta kiinnostaa aihe:
- Oman pääoman markkina-arvo → yrityksen markkina-arvo pörssistä 582 miljoonaa
- Vieraan pääoman markkina-arvo → yrityksellä kaksi eri maturiteetin lainaa. Laskin noille kuin velkakirjoille markkina-arvon 3,88% kuponkikorolla. Markkina-arvo 99 miljoonaa.
- Riskitön korko → Saksan 10-vuotinen valtionvelkakirja. 2,35%
- Beta → Laskin itse Harvian viimeisen vuoden betan suhteessa OMXH GI indeksiin. Beta 1,27
- Riski-preemio → Tämä tuli Damodaranin laskemana vuoden alulta 5,18%
- Vieraan pääoman kustannus → Damodaranin credit spreadi AAA-luokituksen yrityslainalle + riskitönkorko 2,94%
EDIT: Olihan siellä väärä korkokulu lipsahtanut vieläkin, joten ne korjasin jälkikäteen.
