Noissa Rainerin myynneissä ei pitäisi olla mitään yllättävää. Tiedossa oli että hän lopettaa yhteistyön Harvian kanssa ja todennäköisesti irtaantuu kokonaan omistuksistaan.
28.9.2023 pörssitiedotteessa kerrottiin että: “EOS Groupin toimitusjohtaja ja Harvian johtoryhmän jäsen Rainer Kunz on päättänyt jättää tehtävänsä Harvia-konsernissa. Kunz jatkaa työskentelyä Harviassa maaliskuun 2024 loppuun saakka.”
25.8.2022 Rainerilla oli hallussaan 42 496 Harvian osaketta. 11.5.2023 myytiin 30 000 osaketta eli jäljellä 12 496 osaketta. 21.9.2023 osakepalkkio 1 199 osaketta eli jäljellä 13 695 osaketta. 26.2.2024 myytiin 13 695 osaketta eli jäljellä 0 kpl osakkeita.
Enää ei siis tarvitse odotella Rainerin myyntejä. Hänellä ei ole omistusosuutta Harviaan.
Työtakin ja avaimet hän palauttaa ensikuun loppuunmennessä.
Harvian suurimmat osakkeenomistajat listalta ilmenee että Proprius Partners osti helmikuun aikana 30 000 osaketta Harviaa eli noin miljoonan euron potin Harvian osakkeita.
Proprius Partners nousi Harvian 28. suurimmaksi omistajaksi.
Itse uskon edelleen tähän tarinaan ja hyvällä painolla ollaan mukana. Harmitti Inderesin takinkääntö ja Harvian ulostaminen mallisalkusta. Mutta jos mallisalkku tavoittelee isompia tuottoprosentteja yhtiöiltä, niin Harvia ei ehkä pääse seuraavina vuosina sille tasolle. Harvian kasvava osinkotuotto ja pienehkö, mutta varma liikevaihdon kasvu tuo jonkinlaisen pihvin sijoittajalle. Mielestäni voi jäädä indeksillekin, mutta jos katsoo yhtään pidemmälle, niin todella maukkaat näkymät on. Aika syö nykyiset kertoimet.
Mielenkiintoisista taas on, että Proprius Partners näkee Harviassa potentiaalia. Loppujen lopuksi hatunsyöntivideossa Kajaanin kommentit kestää aikaa ja sijoituskeissi ei ole täysin dramaattisesti muuttunut.
Varoitus, jos joku menee katsomaan tuon videon, niin saattaa alkaa ostonappi syyhytä Harvian osalta
KeskiSuomalaisesta lainattuna Harvia Group Oy:n operatiivisen johtajan Mika Suojan mukaan – Ehkä suurimmat epävarmuudet liittyvät materiaalitoimituksiin, joiden aikataulutus menisi lakon myötä uusiksi ja koko toimitusketjun hallinta erittäin haastavaksi. Vaikutukset lasketaan miljoonissa, mutta mikä osa niistä jää kustannuksiksi, jää nähtäväksi, hän kertoo.
Toivottavasti päästäisiin sopuun, ja lakot peruttua.
Eikö kukaan ole vielä katsellut eilistä Pörssisäätiön Harvia-esittelyä?
Olihan taas vakuuttava veto Matiakselta. Mies vaikuttaa olevan ihan aidosti innoissaan Harvian touhuista ja saa kyllä helposti sijoittajankin sukat pyörimään jaloissa näillä puheillaan.
Q3 aikana liikevaihdon lasku alkoi selvästi hidastumaan ja Qnelosella palasimme takaisin kasvuun
Meidän tavoitteena on saada mahdollisimman paljon rahaa per rakennettu sauna. Yksi kiuas on satasia, mutta kun rakennetaan saunaa, niin hinnat alkaa viidestä tonnista. Liikevaihtopotentiaali per sauna voi kasvaa kymmenen, kaksikymmentä tai jopa neljäkymmentä kertaa suuremmaksi
Haluamme olla aktiivinen konsolidoija, mutta näemme myös merkittävää orgaanista kasvupotentiaalia. Eikä pelkästään Euroopan ulkopuolella, jossa Japani, Australia, Etelä-Korea, Kiina ovat houkuttelevia alueita, vaan kovaakin iskua viime vuosina ottanut Eurooppa alkaa olla meille hieno mahdollisuus, kun vastatuuli kääntyy ja Euroopasta tulee meille taas kasvumarkkina
Halutaan panostaa erityisesti tärkeisiin KV-markkinoihin kuten Japani ja Yhdysvallat
”Meidän ei kovin paljon tarvitse markkinoida saunaa, kun nämä megastarat (CR7, Neymar, Kardashians, Lady Gaga) luovat markkinaa meidän puolesta”
Oletamme, että konsolidaatiota tulee merkittävästikin tapahtumaan seuraavan 5 vuoden aikana ja haluamme olla tässä edelläkävijöitä
Q&A:
Kiina:
Merkityksellinen tuotantomaa. 2005 perustettu tuotantolaitos yhä siellä. Asiat siellä toimii erittäinkin hyvin
Toinen asia on myynti ja se on aika pientä vielä. Näemme kyllä isoa potentiaalia ja ehkä Japani-tyyppinen yhteistyömalli voisi toimia sielläkin
Olemme hyvin tietoisia Kiinaan liittyvästä geopoliittisesta jännitteestä.
Kiina on tuotantolaitoksena erityisesti ad-on lisätuotantokapasiteettia, mutta ei kriittinen. Joitakin valmisteita tuotetaan myös Muurameen jatkojalostukseen
Riskienhallinnallisesti (tuotantoketjut) asiaa on toki mietitty
Kasvumarkkinat:
Euroopassakin on kasvumahdollisuuksia ja se on meille hyvä mahdollisuus tulevina vuosina
Jenkkimarkkina on meille ehdoton ykköskasvumarkkina, kun väestö on suuri ja varakkaita kuluttajia on paljon
Jenkeissä on vasta raaputettu pintaa
Mitä kauempana ollaan Suomesta, niin sitä suurempaa marginaalia tehdään
Kuluttajapreferenssit:
On merkittäviä eroja markkinoilla, että mitä kuluttajat preferoivat
Pohjoismaissa on paljon DIY-saunoja, jotka tekee mies ja pakettiauto
Suomen ulkomailla paljon enemmän kokonaisratkaisuja, koska on rahaa ja toisaalta ei ole saunaosaamista
Suomi on hyvin hintasensitiivinen
En odota merkittäviä muutoksia kuluttajien preferensseihin
Vastuullisuus & ympäristö:
Melkein markkinoilla kuin markkinoilla hyväksyntöjä ja sertifiointeja, ja Harvia isona toimijana on hyvä näissä. Se on jopa tietyllä tavalla pieni barrier-of-entry ja kilpailuetu meille
Keski-Euroopassa ei esim. hiukkaspäästöjen vuoksi voi aina käyttää puukiukaita, kun taas esim. Kanadassa puukiukaat hyvinkin suosittuja. Mutta kyllä sähkökiukaat ovat se isompi juttu laajemmin katsottuna
Kilpailijat:
Sauna 360 oli meidän toiseksi suurin kilpailija, joka meni Mascolle (9 mrd liikevaihdon kokoinen ostaja)
Klafsin, suurimman kilpailijamme, osti Kohler (niin ikään 9 mrd liikevaihdon ostaja)
Eri tuotekategorioissa hieman erilaisia kilpailijoita
Jenkeissä aika isoja infrapunatoimijoita (olisiko täällä seuraava ostokohde)
Riskit:
Näen enemmänkin erittäin paljon mahdollisuuksia
Ollaan siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että markkina tarjoaa meille erittäin hyviä kasvumahdollisuuksia
Moni kysyy, että mitäs jos jenkkien talous sakkaa, niin me myydään niille ylemmän tuloluokan ihmisille, niin kyllä niillä on edelleen se 20-30 tuhatta laittaa siihen saunaan jos ne saunoa haluaa
Enemmänkin kyse on siitä, kuinka hyvin me hoidetaan oma tontti. Hyvät tuotteet, innovointi, myynti jne. pitää hoitaa hyvin
Sijoituskästi eli @Kevin ja Teemu Liila ovat tehneet Harviasta tviittiketjun.
Harvian markkinaosuus spa- ja saunamarkkinasta on 5 %, pelkistä kiukaista ja muista komponenteista 20 %. Melko tuoreella Pohjois-Amerikan markkinalla on yhtiölle kasvu-uraa jäljellä (kasvu 28 % vuonna 2023) ja potentiaalisia muita kasvun lähteitä on esim. Japanissa.
Harviassa tehtiin tänään vähän isompi blokkikauppa:
Kaupassa 144 846 Harvian osaketta vaihtoi omistajaansa 36,32 euron osakekohtaiseen hintaan. Kaupan kokonaisarvo oli 5,26 miljoonaa euroa.
Harvialla oli helmikuun lopussa ainakin kymmenen sellaista suomalaisomistajaa, jolla oli hallussaan riittävästi osakkeita blokkikaupan toteuttamiseksi.
Oiskohan joku hallintarekisterin alla oleva taho, joka tässä on aktiivisesti ostohousut jalassa? Ainakin siellä suunnalla on viime aikoina ollut suurta kysyntää. Nykyisellään hallintarekkarin takana jo yli 47% osakkeista.
Ideaalitilanne tässä varmaankin olisi jos esim. Pajuharju olisi myynyt ison osan omasta noin 6.6 miljoonan euron potistaan ja ostajana olisi joku muu isoista omistajista (tai kenties uusi taho).
No, eipä se firman suorittamiseen vaikuta, mutta mielenkiintoista nähdä kenelle potti päätyy.
Alkaisko Suomi vihdoin saada saunallensa sellaista statusta kuin muut maat viineistä, juustoista, viskeistä, autoista, kelloista tai vaikka lihasta.
Olisi ainakin hienoa saada se sellaiseksi ”laatustandardiksi” näille, koska silläkin on suhteellisen positiivinen vaikutus. Ei kovin montaa kiinnosta tai ole mitään hajua, kun siellä neuleen tiedoissa on: Y - 2/28 Cariaggi, G - 12 (4ply), 600g. Kunhan siellä on se Made in Italy ja lapussa lukee cashmere, on se varmasti laatua epäilyttävän halvasta hinnasta huolimattakin.
Onko @Rauli_Juva tai joku muu pohdiskellut lakkoriskejä Harvialle?
Tuotanto on jossain määrin maantieteellisesti hajautunutta, mutta toki Muurame on ylivoimaisesti tärkein tuotantolaitos ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin Muuramesta ei nyt tavara juuri maailmalle matkaa.
Toisaalta asiakkailla on varmaan useimmiten jonkin verran varastoja, jolloin voisi olettaa, että monissa tapauksissa pieni katkos toimituksissa ei vaaranna ainakaan arkipäivän myyntiä ja saatavuutta, mutta aiheuttaako sitten kenties jotain muuta viivästystä tai peruutuksia myöhemmin?
Kyllä nyt rekat rallattaa Muuramesta edelleen Pohjoismaiden ja muun Euroopan markkinoille. Laivoilla pääsee rekalla edelleen puoliperän kanssa Suomesta ja Suomeen. Muuramesta kun ajaa rekalla reilun 250km ja Vaasasta laivaan, matkasi ulkomaille on alkanut! Ja mm. Turun satamassa on normaali rekkojen inferno kerrottu viidellä, kun irtoperät ei kulje (eli puoliperävaunu ilman rekkaveturia). Lakkojen vaikutusta lobbaus-syistä paisuttelee molemmat osapuolet.
No onhan sitä mietitty ja kyselty. Muuramessa tosiaan on edelleen pääosa Harvia-brändin kiuastuotannosta, joten lienee selvä että lakko jotenkin vaikuttaa ainakin viiveinä toimituksissa etenkin Pohjoismaiden ulkopuolelle. Asiakkailla ei itse asiassa tyypillisesti ole kovin kummoisia varastoja ja Harvian oma tilauskanta on normaalisti vain joitain viikkoja, joten voi olla että uusia tilauksia ei tulisi samaan tahtiin jos edelliset on toimittamatta. Toisaalta Harvialla itsellään tietysti on jonkinlaisia varastoja maailmalla, joista jonkin verran riittää toimitettavaa.
Yleisellä tasolla Ekin aamukatsaukseen konepajoista kirjoittamat kommentit pätee kohtuullisen hyvin Harviaankin. Palaan tietysti aiheeseen viimeistään Q1-ennakon yhteydessä.
Kauppalehdessä kirjoittelivat että teräksestä saattaa tulla pulaa. Pahimmillaan voinee aiheuttaa pieniä häiriöitä tuotannossa jos toimitukset pahasti myöhästtelevät, mutta kyllähän Harvialla välivarastossa pitäisi kohtalaiset puskurit materiaalia olla. Lyhyellä aikavälillä voi olla jonkinlainen hintavaikutus, riippuu vähän minkälaisilla sopimuksilla hankinnat pyörii.
Isoin riski varmaan sama kuin Kempowerilla kävi että jos tavaraa ei saada liikkumaan, niin ei voida laskuttaakkaan ja Q1 tulos jää sen takia vajaammaksi.
Tuossai video Harvian Muuramen tehtaan teräslevyvarastotornista. Ilmeisesti Muuramen korkein rakennus. Luulisi tuolla varastolla muutaman kiukaan saada tehdyksi lakoista huolimatta.
Ensin muistuttaisin tähän liittyvästä mallimme ominaisuudesta/heikkoudesta, jota olen itsekin avannut sekä Harvia-ketjussa aiemmin että yleisemmin täällä.
Näiden nimenomaisten lukujen osalta ollaan kuitenkin mielestäni varsin lähellä totuutta. Operating cash flow näyttää olevan sama kuin firman raportoima ja siitä kun vähennetään firman raportoimat investoinnit 5,8 MEUR ja rahoituksen rahavirran puolella olevan vuokravelkojen maksu 0,8 MEUR niin lopputulos on tuo 32,5 MEUR. Mallissa on vähän sekoittavia eriä suuntaan ja toiseen, jonka vuoksi esim. tuo capex ja working capital luvut eivät täsmää yhtiön raportoimiin.
Mielenkiintoinen huomio suurimpien osakkeenomistajien listauksessa viime kuulta: 5. suurin omistaja eli Nordean nordic small cap rahasto imuroi osakkeita merkittävässä määrin lisää. Omistusosuus kasvoi melkein 200% (~250 000 osaketta). Nordnetin datan mukaan Harvian vaihto pyörii päivätasolla noin 20-40 000 osakkeessa, eli siellä on imetty useamman päivän edestä lappua sisään. Tämän lisäksi en nähnyt omistuslistassa merkittäviä muutoksia.
Tämä vahvistaa sen että viimekuisen blockin myyjä löytyikin hallintarekisterin puolelta. Eli Suomalaiset tällä hetkellä netto-ostajina ja Pajuharjukin keikkuu vielä top10 listalla mukana. Ostaja näyttäisi olevan juurikin tuo Nordean rahasto.
