Inderesin analyysit (aik. Inderesin uusi suosituspolitiikka)

Avaudun täällä yhdestä asiasta, joka on minua askarruttanut osakkeiden arvonmäärityksessä. Ehkä foorumin parviäly ja Inderesin viisaat osaa auttaa:

Miksi on niin ilmeistä, että korkeammat korot toimivat painovoiman tavoin laskien hyväksyttäviä osakkeiden arvostustasoja (ja hintoja)?

Ymmärrän kyllä ajatuksen osakkeiden riskipreemiosta korkoihin verrattuna, mutta pointtini on seuraava: Ensinnäkin, korot kulkevat jossain määrin käsikädessä vallitsevan inflaation kanssa. Jos oletamme että vallitsevan korkotason perusteella voimme määritellä diskonttokoron, jolla osakkeiden tulevia kassavirtoja diskontataan vuosikymmeniä tulevaisuuteen, tulemme mielestäni epäsuorasti hyväksyneeksi myös sen, että korkojen mukainen inflaatio pysyy samana (korkeana/matalana) myös pitkälle tulevaisuuteen.

Tällöin taas inflaation luonteen takia on syytä olettaa, että keskimääräinen pörssiyritys “siirtää” inflaation myös omille liikevaihto- ja kuluriveilleen, jolloin yritysten nimelliset tulokset keskimäärin kasvavat myös inflaation tahdissa.

Jos edelleen korko (ja myös siis diskonttokorko) on yhteydessä tähän samaiseen inflaatioon, eikö nämä kumoa toisensa pois kun lasketaan tulevaisuuden (nimellisten) kassavirtojen nykyarvoa?

T. yksinkertainen mutta opinhaluinen sijoittaja, joka haluaa mörnivän salkkunsa takaisin 7 numeroiseksi

10 tykkäystä

Admicomin osakekurssia ja vaihtoa kun tänään seuraa, niin voisi kyllä havaita, että markkinahäiriötä syntyy. :slight_smile:

6 tykkäystä

Markkinareaktio (Admicom +4,6 % tätä kirjoittaessa) kyllä, mutta en itse sanoisi vielä markkinahäiriöksi. Vastaavia nähdään esimerkiksi suositusmuutoksien yhteydessä, joskus myös KL-artikkeleiden takia pienemmissä yhtiöissä. Onko se sitten järkevää vai ei on eri asia, mutta en tässä varsinaista ongelmaa näe.

18 tykkäystä

Ymmärrän ajattelun taustat, mutta tuo taitaa mennä noin oikeastaan vain teoriassa. Tämähän näkyy esimerkiksi siinä, että meidän seurannassa mediaanin tasolla tulosennusteet on tässä samalla korkojen noustua laskenut selvästi.

Verneri kirjoittikin tästä juuri, joten linkitän tähän hänen viestinsä: Pörssien suunta (Osa 3) - #240 käyttäjältä Verneri_Pulkkinen

12 tykkäystä

Tervehdys!

Oletan että tämä on oikea ketju kysyä tästä asiasta, laitoin kyssärin myös Q/A:n mutta aika huonosti kai tämä sinne istuu.

Eli kun inden analyysikoulun perusteella laskee kassavirtaa, käytän opiskelutapauksina sellaisia joista on inden analyysi olemassa että voin tarkistaa laskelmat. Ongelmaksi vain nousee se, että inde ja vuosikatsaukset eivät tunnu olevan samaa mieltä juuri yhdestäkään lähtötiedosta :melting_face:

Fiskars 2022 (Inde):
image

Fiskars 2022 (Fiskars):

Poistot: Tämän kanssa sekoilin, täsmää
Bruttoinvestoinnit: Kassavirtalaskelman ohjeessa sanotaan ‘bruttoinvestoinnit kattavat vastaavasti kaikki tilikauden aikana tehdyt kassavirtainvestoinnit’. Nämä eivät täsmää.
Käyttöpääoman muutos: En saa mitenkään Fiskarsin luvusta väännettyä -241M?

Kiitos jo etukäteen :smiling_face_with_three_hearts:

4 tykkäystä

Moro. Tämä on meidän mallin rakenteellinen ominaisuus, itse kutsuisin pieneksi ongelmaksikin, jota on kommentoitu aiemminkin. Eli malli laskee historialliset luvut taseen kautta, jolloin sinne itse asiassa tulee joukkoon esim. ei-kassavirtavaikutteisia eriä kuten valuuttakursseista johtuvia muutoksia. Aika lähelle nämä pitäisi kuitenkin osua, jossei mitään kovin poikkeavaa ole tapahtunut.

Tähän on itse asiassa vastattu Q&A:ssa jo aiemmin: Bruttoinvestoinnit DCF:ssä

Lyhyesti sanottuna, kun ottaa tuolta vuokrasopimusten maksut mukaan (26,5 MEUR) ollaan aika lähellä, joskaan ei ihan tasan meidän mallin antamassa luvussa.

Ei sitä ihan suoraan saakaan, tuon mainitsemani mallinnustekniikan takia. Tässä oli itse asiassa edeltäjäni kirjannut 21 lukuja vähän eri lailla kuin mä, kun oikaisin nuo niin meidän mallin näyttämä kassavirtamuutos on -219 MEUR, kun Fiskarsin laskelmasta tuli -209 MEUR. Tuo ero syntyy itse asiassa siitä, että meidän käyttöpääoman määritelmä on hieman laajempi ja sisältää “other non-interest bearing current liabilities” rivin muutokset, tässä tapauksessa varauksien purusta tulee pääosa erosta. Ne näkyy Fiskarsilla kassavirtalaskelmassa ylempänä (-11 MEUR yhdessä mahdollisten muiden erien kanssa).

9 tykkäystä

Kiitos :slight_smile:

Sinällään tuntuu jälkiviisastellen selkeältä että vuokrasopimusvelkojen
maksut kuuluvat bruttoinvestointeihin, tämä onkin hyvä laittaa muistiin.
(toki sitä ensin yrittää seurata rahavirtalaskelman kategorioita orjallisesti)

Käyttöpääoma onkin vähän vaikeampi, kuvittelen mielessäni rahaa ja varastoja mutta
tässä napataan mukaan ‘liiketoimia, joihin ei liity maksutapahtumia’. Ja tuonkin kanssa
KPO muutos jää vielä -220 eli en pääse Inden lukuun. Liekö aivan väärin käyttää yrityksen lukuja? :thinking:

E: Ai niin se kassavirtalaskelma(Fiskars 2022). Käytetään Inden lukuja niin helpompi hahmottaa.
NOPAT=EBIT verojen jälkeen pyöristäen 135*0,8=108M
+Poistot 59M
-Binv 36M
-KPO muutos 241

Saadaan -110.

image

Hjälp :melting_face: :melting_face: :melting_face:

1 tykkäys

Tuonhan jo yllä avasin, että kun korjasin pienen epäjohdonmukaisuuden meidän numeroista niin se on -219 MEUR. Mutta noin yleisesti firman luvut ovat mun mielestä parempia, kunhan noi vuokravelkojen muutokset muistaa nostaa rahoituksen rahavirran puolelta joko sinne investointeihin tai jopa liiketoiminnan kassavirtaan asti (missä vuokrakulut ennen IFRS 16 oli).

Tässä törmätään meidän kassavirran toiseen ominaisuuteen (tämä on oikeasti ominaisuus eikä ongelma :slight_smile: eli siinä ei ole rahoituskuluja. Herra Gostowski kesällä juuri tätä yllä lyhyesti avasi

Eli meidän kassavirtalaskelma on tehty vain DCF-laskelman näkökulmasta, jossa korot huomioidaan WACCissa. Näin ollen kassavirta on erilainen kuin firman raportoima. Jos haluaa todellista kassavirtaa seurata esim. omassa mallissa, firman raportoinnin mukainen rakenne on varmasti hyvä, tuo yllä mainittu vuokravelkakorjaus huomioiden.

8 tykkäystä

Kiitän ja kumarran :slightly_smiling_face:

3 tykkäystä

Olisiko järkevää odottaa kurssireaktio ison uutisen (negari, posari yms) jälkeen ennen sanallisen suosituksen antamista? Jokin aika sitten oli selkeämpi tilanne, jossa suositus “vanheni” heti kun pörssi aukesi. En muista kommentoinko samaa asiaa silloin vai jätinkö kirjoittamatta. Varsinkin todella rajujen negareiden ja posareiden jälkeen tuo korostuu. Tuntuu hullulta, että hetki ennen klo 10.00 voidaan esimerkiksi kertoa, että emme näe nousupotentiaalia lyhyellä aikavälilä, mutta kun kello kilahtaa negarin jälkeen 10.00 ja kurssi laskee esim 25% niin siellähän sitä lyhyen aikavälin potentiaalia taas olisi yllin kyllin ja tavoitehintakin voi olla taas pitkän matkan päässä.

Nyt siis F-Secure kyseessä. Kun annetaan suositus ennen markkinan reaktiota niin mielestäni se annetaan vähän omituisesti/väkinäisesti, kun tiedetään kurssin reagoivan voimakkaasti pörssin auetessa. Tämän päivän päätöskurssilla eli 11% potentiaalilla ja noin 4% osinkotuotolla suositus olisi ollut todennäköisesti Lisää.

Ymmärrän hyvin tämän näkökulman, mutta itse olen asiasta päinvastaista mieltä. Minusta sijoittajan näkökulmasta F-Securen kohdalla tehtiin täyden kympin suoritus. Negari annettiin pörssipäivän jälkeen ja analyytikkokin kerkesi päivittämään näkemyksensä sen hetken kurssiin. Sijoittajalla on ollut hyvin aikaa pureskella kaikki tieto ja muodostaa oma mielipide ennen pörssin aukeamista. Tällä kertaa markkinan näkemys kurssista oli vaan aika paljon matalampi kuin analyytikon.

Suositus ja tavoitehintahan annetaan vuoden tähtäimelle, joten en osaa erityisen dramaattisena nähdä ensimmäisenä päivänä arvioitua rajumman kurssireaktion takia syntyvää ristiriitaa. Jos tilanne on pysyvämpi, niin yleensä seuraava päivitys on kuitenkin tulossa korkeintaan parin kuukauden päästä, jossa joko suositusta tai tavoitehintaa liikutellaan niin, että ne ovat synkronissa. Tärkeämpänä olemme nähneet sijoittajien tietotarpeen täyttämisen mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä nämä tilanteet ovat myös harvinaisia, sillä käytännössä ison uutisen on tultava ilta-aikaan tai viikonloppuna, jotta suositus/tavoitehinta päivittyy ennen kurssireaktiota. Lisäksi osa näistäkin skenaarioista joudutaan menemään kommentilla ihan analyytikon henkilökohtaisten aikataulujen takia.

17 tykkäystä

Ollaan puhuttu tästä aikaisemminkin mutta eikö nyt jotain ole pahasti pielessä jos PE80 firmalle jonka kassavirrat kaukana horisontissa saa Inden asteikolla toiseksi alhaisimman riskiluokituksen?

Tuo arvostustaso ei kestä yhtään narahdusta tarinassa, kaiken pitää mennä putkeen ja silti riski katsotaan noin alhaiseksi? En vain saa käärittyä päätäni tämän ympärille pientä anglismia käyttääkseni.

edit Kempo kyseessä siis

16 tykkäystä

Tuo meidän riskimatriisi antaa väärän kuvan, koska siinä on selvästi suuremmassa painoarvossa liiketoimintamallin riskit. Näin ollen korkeakaan valuaatio ei sitä hetkauta, jos muut parametrit olisi matalia.

Ollaan tässä kuunneltu palautetta ja huomattu, että se on harhaanjohtava sellaisenaan. Esittelen itseasiassa uudistuksesta ehdotuksen tällä viikolla tiimille. Jos se menee siellä läpi, niin se menee sitten devaajille ja tuotantoon toivottavasti piakkoin.

46 tykkäystä

Olemme vihdoinkin edenneet suosituspolitiikka-asiassa ja nyt on aika ihan julkisellekin statuspäivitykselle, sillä viime viikolla käytiin asiaa läpi kaikkien analyytikoiden kanssa sisäisesti. Varoitan jo tässä vaiheessa, että viestistä tulee pitkä.

Alkuun prosessista. Kaivoimme homman työpöydän arkistoista pahimpien tuloskausikiireiden keskellä ja työn alkuvaiheessa @Glarin kävi myös sivuun kirjoittanutta ja @Petri_Gostowski sparraamassa toimistolla (kiitos vielä tästä!). Ensi alkuun kävin läpi tämän ketjun ja kaikki muistiinpanot aiemmilta sisäisiltä mietiskelyrundeilta ja tältä pohjalta aloitimme vapaaehtoisten aineiston läpikäynnin. Mukaan tulivat itseni lisäksi @Petri_Gostowski , @Rauli_Juva , @Matias_Arola ja @Frans-Mikael_Rostedt .

Analysoimme myös nykyisen suosituspolitiikkamme hyötyjä ja heikkouksia sekä mahdollisia muutoksia rajoittavia tekijöitä lähtötilanteen kartoittamiseksi. Tavoitteena oli rakentaa luonnos vaihtoehtoisesta suosituspolitiikasta tai poliitikoista koko analyysitiimimme kommentoivaksi. Kampaviinereitä syötiin muistaakseni loppukesän mittaan 2-3 palaverissa, minkä päälle pitää vielä lisätä slack-keskustelut ja höpinät konttorilla eri analyytikoiden ja yhteisötiimin jäsenten kesken.

Nykyisen politiikan vahvuuksiksi ja heikkouksiksi tunnistettiin seuraavat asiat:

  • Selkeä ja yksinkertainen lukijoille (ml. pitkähkö historia)

  • Näkemyksellinen

  • Vertailukelpoinen suhteessa analyysitoimialan valtavirtaan

  • Kohtuullisen joustava (vrt. esim. edellinen politiikka, video edellisestä muutoksesta on täällä)

  • Suositus on dominoivassa roolissa

  • Tavoitehinnat heiluvat usein

  • Pistemäinen tavoitehinta on teoreettinen / ihanteellinen lähestymistapa

  • Riskimittari ei kerro suoraan näkemykseen / suositukseen liittyvästä riskistä (ei suoraan suosituspolitiikkaan liittyvä asia)

Mahdollisia muutoksia rajoittaviksi tekijöiksi tunnistettiin seuraavat asiat:

  1. Sama politiikka on sovittava kaikille yhtiöille ja sen on oltava helppo viestiä koko yhteisöllemme

  2. Tavoitehinta tai muu numeerinen kiintopiste tarvitaan eikä voida keskittyä pelkkään suositukseen

  3. Haluamme säilyttää näkemyksellisyyden

  4. Suosituksen tai tavoitehinnan (tai muun numeerisen arvon) aikahorisontti ei saa venyä ennustekyvyn ulkopuolelle

  5. Politiikkamuutos ei saa johtaa merkittävään ja krooniseen työmäärän kasvuun (ml. tekniikan puoli)

Nämä reunaehdot rajasivat melko paljon vaihtoehtoja. Esimerkiksi skenaariopohjaiset suosituspolitiikat, pidä-suosituksen sisältävät politiikat, 3-5 vuoden päässä olevat tavoitehinnat, tavoitehinnan poistaminen politiikasta karsiutuivat vaihtoehtoista pois. Viime viikon keskustelussa analyytikot eivät juurikaan haastanut näitä reunaehtoja eikä edellä mainittuja elementtejä sisältävät mallit saavuttaneet suurta kannatusta. Käytännössä siis pohjatöiden perusteella vaihtoehdoiksemme jäivät nykyisen mallin säilyttäminen ja riskimatriisin uudistaminen (tälle oli selvä kannatus) sekä uusi politiikka, jossa suositukset annettaisiin nykyisillä periaatteilla ja tavoitehinta korvattaisiin käyvän arvon haarukalla (ts.valintatilanteeksi siis muodostui tavoitehinta vs. käyvän arvon haarukka).

Valistuneen sisäisen keskustelun käymiseksi laadimme lyhyen sisäisen luonnoksen siitä, millainen vaihtoehtoinen politiikka olisi, mitä muutoksella tavoiteltaisiin ja miten käyvän arvon haarukka määriteltäisiin. Ajatuksena oli koko porukalla pohtia, onko meillä tarvetta ja halua jatkokehittää luonnosta (käyttövalmis tämä ei missään skenaariossa ollut) vai pitäydytäänkö nykyisessä politiikassa, joka ei analyysimme perusteella ole kuitenkaan ihan romu.

Kuten olettaa saattaa, reilun 20 hengen tiimistä löytyi näkemyksiä puolesta ja vastaan, millainen politiikan pitäisi teoriassa olla ja myös siitä, mikä on käytännössä realismia huomioiden sekä tiimimme että yhteisömme koko ja muut rajoittavat tekijät. Nykyisessä mallissa tavoitehintojen heiluminen turhautti monia (tätä tietysti markkinatilanne on korostanut viime vuosina). Kuitenkin käyvän arvon haarukat koettiin varsin laajan rintaman äänellä monimutkaisina viestittävinä / perusteltavina (”jos suositus on lisää ja kurssi 10 €, niin millainen käyvän arvon haarukka voi olla”), jotka ulkoistavat vastuuta lukijoille. Luonnollisesti myöskään haarukat eivät eliminoisi heiluntaa täysin, vaikka jonkinlainen konsensus toki saavutettiin, että todennäköisesti heilunta vähenisi jossain määrin verrattuna nykymalliin. Riskeinä nähtiin myös, että käyvän arvon haarukan keskipiste alkaa toimia tavoitehinnan kaltaisena pistemäisenä kiintopisteenä joko tahallisesti tai tahattomasti ja että analyytikkotiimimme ei soittaisi tarpeeksi samaa nuottia monimutkaisemmalla politiikalla (tämä tietenkin hämäisi lukijoita). Tavoitehintaa vastaavasti puolustettiin yksikertaisuudella, näkemyksellisyydellä, tavoitehinnan asemalla alan hyvämaineisten toimijoiden työkalupakissa sekä tehtävällä suosituksen ajankohtaisuudesta viestijänä.

Selvää konsensusta ei luonnollisesti saavutettu eikä oikeastaan haettukaan, mutta keskustelun kokonaiskuvan perusteella analyysitiimimme oli tyytyväinen jatkamaan nykyisellä politiikalla. Ensisijainen sananvalta tässä asiassa on kuitenkin analyytikoilla, jotka päivittäisessä työssään politiikkaa soveltavat, vaikka olemme toki jatkossakin avoimia kehitys- ja muutosehdotuksille ja myös asettamiamme reunaehtoja voi opponoida. Kyseessä ei myöskään ole mikään ikuinen linjaus vaan tulemme todennäköisesti tarkastelemaan asiaa taas jossain vaiheessa uudestaan.

Oliko pohdinnat ja koko työ turhaa? Ei missään tapauksessa. Riskimittarin päädyimme uudistamaan, jotta se kuvaisi nykyistä paremmin suositukseen liittyvää riskiä. Tämä on nyt testausvaiheessa ja siihen palataan lähiaikoina. Käypien arvojen lisääntyvä kommentointi (julkisesti, analyytikon työprosessissahan tämä on ollut taustalla aina) sai myös kannatusta, mutta suosituspolitiikan sijaan tätä pyritään edistämään laajoissa raporteissa sekä yhtiöraporttien valuaatiosivuilla. Skenaarioanalyysi todettiin myös hyväksi työkaluksi moniin yhtiöihin, kunhan skenaariot on laadittu järkevästi (ts. jotain muuta kuin ylittää/alittaa 15 %:lla), mutta kuten todettua, skenaarioiden pyörittäminen kaikissa yhtiöissä ja kaikissa raporteissa on työmäärän sekä aikarajoitteiden takia käytännössä mahdotonta. Näin ollen pyritään lisäämään skenaarioanalyysejä etenkin laajoihin raportteihin ja niihin yhtiöihin, missä se olisi aidosti arvoa luova työkalu.

Pääomakustannusten määritysfilosofiamme on aiheuttanut toisinaan keskustelua, joten politiikkatyön yhteydessä kokeilimme myös laskentaa, jossa WACC:n taustalla olevan CAPM:n beta-kerroin olisi määritelty ”tieteellisemmin” historiallisten tilinpäätöstietojen (ml. yhtiön koko, tulosvolatiliteetti, rahoitusriski ja kannattavuus) pohjalta. @Matias_Arola voi varmaan avata logiikkaa tarkemmin, jos kiinnostaa.

Niin kuin itse epäilin ja moni muukin epäili, tätä ei saatu toimimaan koko heterogeeniselle seurantajoukolle niin, että tulokset olisivat intuitiivisesti järkevät. Tämä johtuu tietenkin siitä, että yksittäistä parametrin merkittävyys voi vaihdella huomattavasti yhtiöissä (ts. top-down perspektiivistä tehty jokseenkin tasapainoihin pohjautuva jako parametrien kesken ei huomioi esimerkiksi rahoitusriskin olevan missään yhtiössä niin iso, että kokonaisriski nousee merkittävästi). Lisäksi historiapohjainen laskenta ei huomioi lainkaan laadullisia tekijöitä (esim. Incapin keskittynyt asiakasrakenne ja sen vaikutus riskiin) ja profiilimuutokset (esim. F-Securen siirtymä “yli yön” maltillisen kasvun osinkotykistä ison velkavetoisen yritysoston tekijäksi) jäävät mekaanisen laskennan kautta huomioimatta. Ongelmia aiheutti myös muun muassa esimerkiksi IFRS-velka, joka pudotti esimerkiksi varsin selkeästi pörssin vähäriskisempää päätä olevan Keskon betan keskimmäiseen kolmannekseen koko seurannasta lukien.

Koska tilinpäätöspohjalta laskettua betaa pitäisi kuitenkin korjata merkittäviin subjektiivisiin arvioihin pohjautuen, emme näe syytä muuttaa nykyistä toimintamalliamme tältä osin. Tämä on harmi sinänsä, sillä tausta-ajatus tuoda systematiikkaa on hyvä. Esimerkiski pörssin suurimmille yhtiölle (joku top50) logiikan saisi varmaan pelaamaan tältäkin pohjalta, mutta yli 150 yhtiön joukko on yksinkertaisesti liian erilainen näin mekaaniselle mallille.

53 tykkäystä

Toivoisin, että tuo käypä arvo ja skenaario-arvo löytyisivät tulevaisuudessa raportin etusivulta numeroina, että niitä ei joutuisi erikseen lähteä etsimään raportista. (Toki näiden perustelu sitten toki pitääkin olla jossain myöhemmässä kohtaa raporttia)

5 tykkäystä

Ei ollut haastepulaa analyysityössänne😎 Nykymallia siis säädetään, mutta kevyehkösti ja eniten riskikysymyksissä (?).

Yksi asia jäi kuitenkin vaivaamaan. Indellä ei ole ”Pidä”-suositusta, vaan joko osto- tai myyntilaita. Tekstisi mukaan ”Pidä” hylättiin keskusteluissanne, mutta miksi?

Joillain toisilla analyysitahoilla on olemassa jonkinlainen pidä-suositus. Toiseksi usein luontevaa, että yhtiön analyysi huomioon ottaen sen paremmin lisäostot kuin myynnit eivät parasta, vaan nykyosakepotin pito. Kolmanneksi esim. tuoreessa metsäyhtiöiden katsauksessanne annettiin suositus ”Neutraali”-> käytännössä = pidä.

Saisiko tähän kysymykseen valaisua kiitos?!

2 tykkäystä

Aidosti harkittiin erilaisia mahdollisuuksia. Pelkästään muutosten takia ei kuitenkaan muutoksia tietenkään tehdä vaan meillä pitäisi olla selkeä näkemys, että muutokset ovat selviä parannuksia suhteessa nykytilaan. Nyt tälläistä näkemystä ei saavutettu.

Tätä nyt on varmaan sivuttu tässä ketjussa aiemminkin useita kertoja (haku löytänee), niin vastaan nyt lyhyesti. Haluamme säilyttää analyysin näkemyksellisyyden, sillä uskomme, että lisäarvo sijoittajille syntyy näkemyksistä (vrt. edellisen viestin reunaehto näkemyksellisyys). Pidä-suositus on meidän tiimin valtavirran mukaan analyytikoille turhan helppo pakopaikka, jonne pääsee laiskasti piiloon, jos ei tiedä mitä tehdä (suuntaan tai toiseen). Näemme myös suuren riskin, että pidä-suosituksesta tulee myös dominoiva osa suositusjakaumaa, jolloin näkemyksellisyys häviää eikä aitoa lisäarvoa luoda. Nykyääkin pidä-henkisiä keissejä meillä löytyy sekä lisää- että vähennä-suosituksilla ja näihin eri suositusten sisälläkin oleviin vivahde-eroihin pitäisi päästä kiinni (jos emme ole sössineet viestintää) raportin lukemalla. Kannustamme myös aina raporttien lukemiseen emmekä pelkästään suosituksen tai tavoitehinnan vilkuiluun.

Tietääkseni katsauksessa tai podissa ei annettu mitään suositusta vaan kommentoitiin sektorin valuaatiota yleisellä tasolla. Suosituksia päivitetään raporteissa.

28 tykkäystä

Pari huomiota

  1. Sijoittaminen perustuu käyvän arvon ja osakkeen hinnan väliseen eroon, jota kutsutaan myös turvallisuusmarginaaliksi. Jos käypään arvoon liittyy enemmän epävarmuutta, niin silloin voi vaatia suurempaa turvallisuusmarginaalia.

  2. Inderesin analyysit ottavat epäsuorasti kantaa yrityksen pitkän ajan tuloksen kasvuun ja sen varmuuteen hyväksymällä korkeampia kertoimia yrityksen hinnalle.

MUTTA: Perusteluja tällä tuloskasvulle ei kuitenkaan kirjoiteta auki: Perustuuko se markkinan kasvuun vai kilpailuetuihin ja siten markkinaosuuden kasvuun vai johonkin muuhun.

3 tykkäystä

Kiitos Antti hyvästä tekstistä.

Olen sanonut sen aikaisemminkin mutta sanon vielä uudestaan, DCF-malli nykymuotoisena on lähes turhake, ainoa hyödyllinen komponentti siitä on miten kassavirta jakautuu lähivuosille ja TERMiin.

Muuten DCF on niin isosti lähes arbitraarisen muuttujan (WACC) varassa että varsinkin ns. kasvuyhtiöt voi saada ihan mitä tahansa arvoja pienilläkin WACC-muutoksilla. Ehkä joku tästä saa jotain irti, minä en.

Mutta positiivista on se että Pidä pysyy poissa, se on kaikilla mukavuuksilla varustettu pakohuone keskinkertaisille analyytikoille joilla ei ole ballseja ottaa näkemystä.

Riskimatriisin uudistus on hyvä asia, odotan mielenkiinnoilla millaisen 3D kuution saatte aikaiseksi nykyisen 2D tilalle.

18 tykkäystä