Moro!
Kuten huomasitte, niin tänään lanseerattiin uusi suosituspolitiikka:
Ajattelin avata aiheeseen liittyen oman ketjun, koska meille tulee tähän liittyen varmasti kysymyksiä/kommentteja. Antakaas kuulua mitä ajatuksia tämä herättää!
Moro!
Kuten huomasitte, niin tänään lanseerattiin uusi suosituspolitiikka:
Ajattelin avata aiheeseen liittyen oman ketjun, koska meille tulee tähän liittyen varmasti kysymyksiä/kommentteja. Antakaas kuulua mitä ajatuksia tämä herättää!
Tuoko tämä jonkun globaalin läjäyksen jossa kaikkien lappujen suositukset tarkistetaan (milloin?), vai vaikuttaako tämä tästä eteenpäin uusiin suositusmuutoksiin sitä mukaa kun yritys kerrallaan aihetta tulee, eli jonkin aikaa on kahdenlaisella eri tavalla tehtyjä suosituksia?
Ymmärsinköhän nyt kaiken oikein? Puhutaan yhtiöiden riskiprofiileista ja ne on luokiteltu ryhmittäin, mutta eikö nämä riskiprofiilit ole leivottu hintaan jo entuudestaan vanhassa mallissa? Vähän tyyliin Titanium liian riippuvainen yksittäisestä tuotteesta, joka huomioitu alhaisempana tavoitehintana/arvostustasolla
Onko muutoksen taustalla suurin syy se, että haluttiin päästä eroon noista %-ista? Nythän analyytikolla on suuremmat vapaudet suosituksen suhteen tavoitehinnasta riippumatta. Esim. ennen ei voitu antaa “osta” jos tavoitehinnan ja nykykurssin välinen ero oli vain 10% vaan se oli “lisää”, nyt sille voitaisiin tilanteesta rippuen läiskäistä myös “osta”.
Ei tule päivitystä kaikista yhtiöistä kerralla, vaan pikku hiljaa. Q3-tuloskauden jälkeen viimeistään kaikki päivitetty. Tosiaan me ollaan analyytikoiden kanssa noudatettu tätä uutta politiikkaa todellisuudessa jo vuosia. Ollaan totta kai aina huomioitu riskit ja peilattu niitä tuottoon. Esim. minun analyysikommenttini eivät tule tästä muuttumaan mitenkään. Kuten tuossa videolla (Inderesin uusi suosituspolitiikka | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus) totesin, niin me päästään eroon teennäisestä kikkailusta tavoitehinnoilla, jotta se saadaan linjaan suosituksen kanssa. Tässä mielessä meillä ei myöskään ole kahdenlaisia suosituksia, koska analyysi jatkuu kuten ennenkin. Tämä on lopulta viestintäasia
Ok, eli on kahdella eri politiikalla tehtyjä suosituksia siirtymäajan. Oliskohan kuinka paha rasti että sivut näyttäis tuon (joo, itse tiedän että jos se on tehty päivää X ennen se on vanhan politiikan mukainen, lähinnä ajattelin pertti perussijoittajaa joka ei välttämättä huomaa). Ja siis ymmärrän kyllä että tosiasiallinen ero on pieni, mutta joissain tilanteissa sitä voi olla.
Kyllä, on leivottu totta kai jo aiemminkin (Titanium hyvä esimerkki). Nyt vaan selkeytetään viestintää ja asetetaan firmat aidosti samalle viivalle. Esim. Sammossa 6 %:n osinkotuotto voi olla riittävä korvaus positiiviselle suositukselle, kun taas Loudspringillä tuottovaatimuksen pitää olla merkittävästi korkeampi positiivisen suosituksen perustelemiseksi. Kannattaa katsoa tuo video, siinä yritin avata omin sanoin mahdollisimman selkeästi tätä
Olet asian ytimessä! Tämä on koko homman juju, saadaan enemmän liikkumavaraa analyytikoille ja päästään eroon noista keinotekoisista %-kahleista.
Ei tulla tätä tekemään, kuten sanoin ei ole kahta erilaista suositusta. Jos katsotte tuon Kajaanin Tikkurila raportin, niin siinä on ihan samat argumentit kuin ennenkin, nyt vain riskimittari tuoto mukaan. Yksikään tavoitehinta tai suositus ei muutu tämän politiikkamuutoksen seurauksena, se on ehkä selkeimmin miten tämän asian voi esittää. Riskimittari tullaan kyllä lisäämään Inderes.fi yhtiösivuille kunhan vain ehditään.
Ihan vaan ideana, voisiko tuosta suosituksesta jollain tavalla tehdä automaattisesti päivittyvän suhteessa kurssitasoon? Eli suositus päivittyisi riskikorjatun tuotto-odotuksen muuttuessa. Aika usein tulee niitä tilanteita, joissa suositus ei tuo enää lisäarvoa esim. kurssin korjattua isosti pian päivityksen jälkeen. Toki tässäkin on ongelmansa, eli jos jotain isoa tapahtuu niin suositus päivittyy ennen kuin uusi analyysi ehtii tulla ulos… Siinä olisi toki edelleen suosituksen alla päivämääränä se viimeisin analyysi, mikä kertoisi näkemyksen tuoreuden.
Toisaalta tämä ei välttämättä ole tarpeen, koska suht samaa asiaa ajaa “potentiaali” osakevertailu-sivulla.
Mikä on teidän määritys riskille ja miten te pystytte sitä arvioimaan? Onko se numeerista arviointia vai jotain fiilis-perusteista? Onko se analyytikon itsensä päätettävissä?
Arvioimme riskiä neliportaisella asteikolla, jossa arvot muodostuvat viiden alakategorian (toimintaympäristö, liiketoimintamalli, rahoitusriski, ennustettavuus ja osakeriski) kautta. Alakategorioiden alla on vielä useampi luokka per kategoria aina osakkeen likviditeetistä yhtiön velkaantumiseen. Siten riskiä kuvaava luku 1-4 syntyy yhteensä noin parinkymmenen neliportaisesti arvotetun parametrin kautta, joille on annettu kokonaisuudessa erisuuria painoja. Näin ollen taustalla on selvä ja mielestäni myös varsin kehittynyt mittaristo, mutta loppuviimein toki malliin syötetyt arvot ovat analyytikon subjektiivisia arvioita niin kuin moni muukin asia analyysiprosessissa.
Osakkeiden riskin arviointi ei tietenkään ole meille mikään uusi juttu vaan aikaisemmin analyytikot ovat hahmotelleet eri osakkeiden erilaisia riskejä muun muassa DCF-mallien pääoman kustannuksissa (opon kustannus ja WACC-%) ja erilaiset riskitasot ovat heijastuneet myös hyväksyttäviin arvostuskertoimiin. Myös raporttien tekstiosioissa yhtiöiden riskejä ja riskiprofiileja on kommentoitu. Toimme tässä suosituspolitiikkapäivityksen yhteydessä sijoittajien käyttöön uuden työkalun, joka kuvaa mielestämme eri osakkeisiin liittyviä riskitasoja uudesta tulokulmasta.
Voiko riskiprofiilin ajatella heijastavan tuottovaatimusta siten, että matalimman riskin yhtiöllä tuottovaatimus olis esim 6%, ja siitä portaittain kaikkein riskisimmimmällä 12% ? Onko riskitasokin ennuste seuraavalle 12 kuukaudelle?
Mietittekö uudistusta tehdessäni mahdollisuutta kuvata yhtiön pitkän aikavälin (5 - 10 vuotta) potentiaalia ja riskiä? Toki siinä joutuisi tekemään paljon oletuksia, mutta niinhän me pitkäaikaissijoittajat joudumme tekemään. Itseäni ainakin kiinnostaa eniten mikä on osakkeen pitkän aikavälin annualisoitu tuotto, enkä häiriinny isommastakaan volasta.
Itse ymmärsin videon perusteella että yhtiökohtaiset tuottovaatimukset annettaisiin ihan avoimesti uusien päivitysten tullessa, jotta niitä pystyisi sitten haastamaan yms.
DCF-laskelmasta näkee ainakin jokaisessa rapsassa käytetyn tuottovaatimuksen.
Ymmärrettävää, että kielteisten skenaarioiden suurempi todennäköisyys pienentää tuoton odotusarvoa ja raskaat downsidet vaativat suuremman upsiden.
Mutta tarkoittaako tämä siis, että hyväksytte myös odotusarvoltaan pienemmän tuoton, jos hajonta on pienempi?
Jos tarkoitat hajonnalla pienempää riskiä, niin totta kai hyväksymme. Mitä pienempi riski, sen pienempi tuotto-odotus riittää ja vice versa.
Tuottovaatimukset löytyvät aina DCF-laskelmista (oman pääoman kustannus). Tässä on tärkeä muistaa, että tämä ei ole eksaktia tiedettä (Sammon tuottovaatimukseksi voi perustella oikeastaan mitä tahansa 5-8 %:n väliltä), tämän johdosta paljon tärkeämpää on hahmottaa kokonaiskuva (mitä tuottoa saamassa ja mitä riskiä kantaa) vs. onko tuottovaatimus nyt 6 vai 7%.
Turha tuota tuottavaatimusta on rajata mihinkään eksakteihin lukuihin. Fakta on, että ainakin 75% firmoista osuu tuottovaatimukseltaan rangeen 6-9%. Tälle porukalle se meidän vanha suosituspolitiikkakin toimi hyvin. Ongelmana on nämä äärilaidat (Elisat ja Loudspringit). Mielestäni tuo 12% ei riitä kuvastamaan kaikkein riskisimpien yhtiöiden riskitasoa (esim. Enedo & Nurminen).
Riskitaso kuvastaa yhtiön tämän hetken riskitasoa, en oikein ymmärrä miten tätä voisi ennustaa 12kk eteenpäin?
Laajat raportit antavat mielestäni varsin kattavan kuvauksen yhtiöiden potentiaalista ja riskeistä myös pidemmällä aikavälillä. Tämän uudistuksen yhteydessä ei tuo 5-10v haarukointi ollut pöydällä.
Täsmennyksenä Sauli tähän yhteyteen: Tarkoitatko nimenomaan tuottovaatimuksella tässä yhteydessä oman pääoman kustannusta (cost of equity) vai WACC:ia (pääoman keskimääräinen kustannus, ja samalla DCF:ssä käytetty diskonttokorko)?