Tässä on sekin ero että Fair Value yrittää arvioida osakkeen nykyarvostusta kun taas tavoitehinta yrittää katsoa kristallipalloon tulevasta kehityksestä.
Fair Valuen voi vähänkään likvidimmeissä lapuissa katsoa suoraan pörssistä, Kyllä Markkina Tietää™ joten se ei välttämättä ole niin kiinnostava kuin asiansa osaavan näkemys siitä minne kenties ollaan matkalla.
Pienyhtiökentässä ei kyllä markkinat ole noin tehokkaat. Tämä kuitenkin se pääpallokenttä Inderesin osalta
Totta, siksi mainitsin “vähänkään likvidimmeissä lapuissa”. Eli sanotaan mid-cap ja siitä ylöspäin. Ja yksittäisiä härötilanteita voi näkyä enemmänkin vaihdetuissa lapuissa.
Entä miten riskitaulukko palvelee sijoittajaa? Jos analyysissä ja videoilla on nostettu esiin kohonneet riskit, onko riskitaulukko päivittynyt samassa linjassa? Kannattaako sitä katsoa lainkaan vai pitääkö riskit poimia analyysistä/videoilta?
Keskustelu on pääosin tavoitehinnasta ja suosituksesta. Mikä tuon riskitaulukon nykyinen funktio on - mitä sijoittajan pitäisi pystyä siitä lukemaan? Mitä lisäarvoa se nykyisellään antaa lukijalle, tavoitehinnan ja suosituksen päälle?
Itse luin sitä aikoinaan niin, että se voisi antaa viitteitä, kuinka koholla tavoitehintaan ja suositukseen liittyvä riski on. Koska se on printattu samaan taulukkoon. Mutta nykyään tiedän, että sitä ei pidä lukea ainakaan niin.
Samaa mieltä. Kummastelen myös vähän päivän teeman mukaisesti Marimekon suosituksen muuttamista ennen osaria. Onko tuossa järkeä, että muutellaan suositusta kurssinousun mukaan juuri ennen osaria? Jos osari jää pahasti ennusteista tai ylittää ne kuten me arvellaan niin sitten taas muutetaan suositusta ja tavoitehintaakin. Jos mitään isompaa ei ole tapahtunut ennen osaria niin mielestäni ei ole mitään tarvetta suosituksen muutokselle kurssinousun (tai -laskun) perusteella. Päivityksen ehtii kyllä tehdä osarin jälkeen, koska tuo tämän päivän raportti vanhenee taas parissa viikossa. Tai pahimmillaan suositus vanhenee päivässä. Jos Marimekon kurssi laskee juuri ratkaisevan prosenttiosuuden verran tänään niin analyytikko voisi antaa jo huomenna Lisää-suosituksen kun kurssilasku toi taas parempaa tuotto-odotusta. 
Pitäisi päivittyä. Tuo lisäarvo on hyvä kysymys. Antaahan se nopean kuvan yhtiön riskitasosta vasta yhtiöön perehtyvälle sijoittajalle (henk.koht. en katso sitä lainkaan ). Toisaalta sekin on vain suuntaa antava eikä kerro tietenkään suoraan mistä ne riskit juontaa.
Taas päästään siihen että pitäisi lukea se analyysi tai katsoa video sekä perehtyä muuhun yhtiökohtaiseen materiaaliin. Ja sitten vielä miettiä, miten yhtiö sopii omaan sijoitusfilosofiaan, strategiaan, salkkuun, riskinsietokykyyn, elämäntilanteeseen yms.
Tässä vielä keskustelua toisessa ketjussa riskitaulukosta:
Tämä keskustelu kieltämättä nousee pinnalle etenkin silloin, kun tavoitehinnat ja suositukset menevät “väärään” suuntaan. Joko rajussa nousussa ne on liian maltillisia, ja rajussa laskussa liian positiivisia.
Luin Kauppalehden foorumia 2010-luvun alussa ja silloin ei ollut analyysia laajalti tarjolla, joten sijoittajat dissasivat ja syyttivät kurssilaskusta “anoja”, ulkomaalaisia, jenkkianalyytikoita, shorttaajia ja ties mitä muuta foliohattuilua.
Mielestäni niistä taidettiin valittaa myös nousumarkkinassa. Toki jäi varmaan aika pahasti kaiken euforian ja hehkutuksen jalkoihin, mutta muistelisin kyllä lukeneeni joidenkin ihmetelleen kuinka tavoitehinnat juoksee vain kurssin perässä ja exceliä viilataan sen verran, että saadaan luvut täsmäämään. Ja kieltämättä tältä se minustakin näytti.
EDIT: Niin ja olihan niitä myös jotka valittivat, kuten Verneri sanoi, liian “varovaisista” tavoitehinnoista. 
Olen kyllä hyvin pitkälti erimieltä. Osakekurssi on varmasti fair value yhtiölle jollain oletuksilla. Harvialle 60€ saattoi olla fair value oletuksella vahvasta kasvusta, ennätyskorkeasta kannattavuudesta ja nollakorkojen jatkumisesta. Se joka veti varman päälle ja diskonttasi tulevia kassavirtoja isommalla pääoman kustannuksella tai halusi turvamarginaalia ennustamalla hitaanpaa kasvua ja/tai huonompaa kannattavuutta sai hyvin erilaisen fair valuen.
Mielestäni analyytikko tekee ison palveluksen, jos osaa avata sijoittajille minkälaisia vaikutuksia noilla eri muuttujilla on yrityksen käypään arvoon. Sillä mielestäni hieman pinnallisemmin tähän lajiin perehtynytkin sijoittaja saisi avaimet ymmärtää minkälaisia oletuksia on nykyiseen kurssiin hinnoiteltu ja ehkä ymmärtämään myös arvostukseen sisältyviä riskejä paremmin.
Osallistun itsekkin debaattiin kun laskuni mainittiin Empriisesti datan pohjalta voidaan tiivistää kaksi tärkeää löydöstä:
Ajattelen että yksittäisen osakkeen tuottojen suuri hajonta on yksinkertaisesti osa todellisuutta (pandemian tulee ja vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen, sijoittajien tekno-sentimentti, venäjä hyökkää ,…) jota ei edes paras mahdollinen analyytikko pysty merkittävästi vähentämään. Sen takia en itse ajattele ‘pieleen menneitä suosituksia’ ennustusvirheenä, vaan katson vain odotusarvoja ja miten luotettavasti niitä pystytään arvioimaan. Epsilonista ei pääse millään mallilla eroon ja law of large numbers etc. Ihmisen kivikautiset aivot eivät kuitenkaan ilman monivuotista koulutusta tilastotieteestä tai pokerista prosessoi kovin hyvin maailmaan kuuluvaa kohinaa 
.
Itse tykkään eniten Indersin raportissa DCF:stä, johon on hyvä verrata analyysin muuta tarinaa, syöttää eri skenaarioita ja miettiä todennäköisyyksiä katsoen miten käypä hinta muuttuu. Se toki muuttuu valtavasti, mutta tämä on ominaisuus eikä bugi, sen takia osakkeetkin heiluvat. Jos ajattelee että tämä on paras arvaus osakkeen todellisesta arvosta ja hyväksyy siihen liittyvän epävarmuuden sekä arviointiprosessissa että lopputuloksessa, nukkuu yönsä varsin hyvin ja on tyytyväinen Inderesin tekemiseen.
Se on hyvä, jos riskitaulukkoa päivitetään säännöllisesti. Mitä sanot siitä, jos vaikka aloitteleva sijoittaja, joka ei vielä ole oppinut lukemaan analyysiä tai ymmärrä sitä kovin hyvin, katsoo riskitaulukkoa ja näkee Matalan riskin osakkeen. Hän ostaa osaketta toivoen ostavansa arvon hyvin säilyttävää osaketta. Osake laskee seuraavan puolen vuoden aikana 50-70%.
Hän luultavasti ihmettelee, miksi taulukko sanoi osaketta Matala -riskiseksi.
Eli voisiko siihen taulukon yhteyteen laittaa vaikka sanan riski kohdalle tähden ja kirjoittaa alle pienellä, mitä sillä riskillä tuossa taulukossa tarkoitetaan. Kun sillä ei ensisijaisesti tarkoiteta pientä volatiliteettiä. Ja todella moni osakesijoittaja ymmärtää riskin volatiliteetin kautta. Myöskään korkeita kertoimia riskitaulukko ei huomioi nykyisellään kovin hyvin.
Tämä on vain yksi ehdotus, mutta mielestäni joku lukuohje olisi tarpeen. Eikä se veisi paljon aikaa lisätä se sinne. Pientä hiomista, joka selkeyttäisi kuitenkin paljon, mistä on kyse
Myös Thomas esitti hyvän idean, jota voisitte porukalla pohtia?
Tervetuloa klubiin.
Inderes tuottaa paljon materiaalia joka mielestäni nettona on sijoittajille vallan hyödyllistä, mutta tuollaisia väärinymmärryksiä on lähes mahdoton korjata.
Sijoittajilla on itsellään vastuu omista sijoituspäätöksistään. Inderesillä on vastuu pitää laatua ja luottamus yhteisöön yllä sekä pyrkiä siihen, että analyysi yms. materiaali tehdään mahdollisimman oikein ja objektiivisesti. Jos vähän yli 50 % suosituksista osuu yli ajan, se on jo tosi hyvä suoritus tässä lajissa.
Tuo pointti on hyvä, että tuota taulukkoa voisi avata paljon enemmän. Toisaalta riskejä on käyty paljon läpi laajassa ja esimerkiksi firmojen omissa materiaaleissa.
Kiitos Vuh erinomaisesta kommentista:
Tavoitehintojen, suositusten yms. sijaan mietin usein analyytikoiden raportteja lukiessani (oli sitten Inderesin tai muiden analyysia) onko analyysi johdonmukaista, tuoko analyytikko oivalluksia yhtiöstä vai toistaako hän vain johdon kommentteja, onko arvonmääritys arvonmääritystä vai hihaluku random P/E-multippeleihin ja “verrokkiryhmään” perustuvaa hinnoittelua, mitä arvoajureita hän hahmottaa yhtiölle, onko hänellä tuoda jotain kulmaa yhtiön markkinasta ja kilpailijoista jota en ole itse ehtinyt/jaksanut penkoa jne.,
En tiedä, auttaisiko tämä kommentti ainakin kokeneempia sijoittajia ohjaamaan huomiota sijoittajan kannalta rakentaviin seikkoihin.
Ehkä Inderes voisi tuottaa tämänkaltaisia visualisointeja suositusten osuvuudesta, @vuh on käytettävissä tähän hommaan Tässä siis pienet pallurat ovat yksittäisten osakkeiden tuotto vuoden kuluttua suosituksesta (1=100%) ja isot pallurat portfolion tuotto jos kaikki nämä osakkeet olisivat olleet salkussa.
Tämän näkeminen saa ainakin itseni aiheellisen varovaiseksi osakepoimintaan N<100.
Oma lyhyt katsaus aiheeseen: itselleni kesti kohtuu pitkään Inderesin analyysien parissa alkuun ymmärtää tuo tavoitehinta, suositus ja riski kenttä. Käytännössä uskon että se on monille uusille lukioille ja kasuaalimmille sijoittajille se ensimmäinen asia mihin kiinnittää huomiota. Vasta kun pääsin ensimmäisen raportin loppuun tajusin että riski ottaa kantaa liiketoiminnan riskisyyteen (en vieläkään ole 100% varma) eikä niinkään tavoitehintaan osumisen riskiin. Sinänsä ymmärrän, että kyseinen ajatus on tyhmä, mutta ensi alkuun ajatuksena oli se, että riski kertoisi kuinka paljon kyseisessä DCF arvonmäärityksessä 12kk on riskejä / oletuksia yms. Näin ollen kuvittelin sen kuvaavan osakkeen nykyisellä hinnalla riskisyyttä esim arvostuksen ja kasvuodotusten yms kautta. Eli itseäni tuo hämäsi alkuun ennen kuin ymmärsin sen funktion. Tosiaan jos katsoo vain tuon suositus boksin niin siitä jää mielikuva että vaikka QT:n kurssi on 100€ ja arvostukset pilvissä niin tavoitehinta on 120€ ja riski siitä että kurssi ei nouse tavoitehintaan tai jopa laskee on matala. Sitten vielä päälle Osta suositus.
Sun pitää @Sijoittaja-alokas lukea tämä:
https://www.oaktreecapital.com/insights/memo/i-beg-to-differ
If you want to be above average, you have to depart from consensus behavior. You have to overweight some securities, asset classes, or markets and underweight others. In other words, you have to do something different.
The bottom line of the above is simple: You can’t hope to earn above average returns if you don’t place active bets, but if your active bets are wrong, your return will be below average.
Yli- ja alituoton tekeminen vaatii että sijoitat eri tavalla kuin muut. Ison negatiivisen tuoton perusteella sulla on tämä puoli todella vahvasti hanskassa eli nyt pitäis vaan oppia olemaan oikeassa niin sustahan tulee vielä ihan maailmanluokan sijoittaja 
Minä taas olen ymmärtänyt että SA sijoittaa samalla tavalla kuin muut, mutta väärään aikaan.
Jos on merkittävästi huonompi kuin satunnaisia osakepoimintoja tekevä sijoittaja, pitää vain kääntää päinvastaiseksi omat päätöksensä niin onkin merkittävästi parempi kuin satunnaisia osakepoimintoja tekevä sijoittaja. Eli jos onnistuu taidolla poimimaan ne huonot osakkeet, ostamalla päinvastaista voittaa indeksin jossa nämä ovat mukana. Ehkä @Sijoittaja-alokas omaakin todella hyvät taidot, pitää vain kääntää ajattelu päälaelleen ja aina tehdä päinvastoin kuin olisi ajatellut tekevänsä
Hienosti osasit tiivistää sijoittajan suruprosessin tässä viestissäsi @Warren_Fyffet . 
Ai niin, tämähän taitaa muuten liittyä siihen Elisabeth Kübler-Rossin kehittämään teoriaan kuoleman kohtaamisen viidestä vaiheesta. Tuskin tämä teoria tai psykiatri olisi muuten tuttu, mutta suosikkisarjassani Frasier tätä asiaa käsiteltiin. 
Se taisi olla Frasierin kuuden tuotantokauden avausjakso Good Grief. Frasier Crane jäi työttömäksi, kun radioasema KACL:n uudistuksessa tyyli vaihtui salsamusiikiksi.
Frasierin surutyö eteni viiden vaiheen kautta.
-Kieltämisvaiheessa Frasier haki töitä aamu-tv:stä ja aloitti säveltämään operettia.
-Vihavaiheessa Frasier hyökkäsi radioaseman työntekijöiden piknikillä pinjatan kimppuun raivon vallassa.
-Kaupankäyntivaiheessa hän halusi pitää parempaa huolta faneistaan ja järjesti kaikille 3 fanilleen fanitapaamisen.
-Masennusvaiheessa Frasier haki lohtua syömisestä ja alkoi lihomaan Monte Cristo-voileipiä syömällä.
-Lopulta kaikki purkautui, kun Frasier tajusi, ettei ole enää kuuluisa ja näin Frasier pääsi hyväksymisvaiheeseen. 
Jäänyt jotenkin hyvin mieleen tämä jakso. Onhan tämä yksi tämän sarjan klassikkoja.
Sama kokemus. Eikä mielestäni tuo ajattelu ole edes kovin tyhmää vaan aika looginen jatkumo siihen, että nuo mittarit ovat samassa taulukossa. Miksi et siis ajattelisi, että riski liittyy tavoitehintaan ja suositukseen?
Siksi ehdotin Vernerille, että muutaman virkkeen lukuohje taulukon yhteyteen ei ehkä olisi haitaksi - eikä sen toteuttaminenkaan varmaan vaatisi paljon. Tuskin se ainakaan ketään haittaisi ja kukaan mieltään pahoittaisi. 
Aika helposti näihin mittareihin (th, suositus, riski) kohdistuvat kehitysideat otetaan pettymyksen purkamisena siihen, että joku osake on laskenut. Olisi tärkeää erottaa nämä, muuten rakentava keskustelu menee mahdottomaksi. Nousevassa pörssissä noita mittareita “mitataan” eri tavalla kuin laskevassa pörssissä, joten erilaisina aikoina tulee vähän erilaista palautetta. Eikä aina tarvitse tehdä radikaaleja muutoksia, vaan voi parantaa asioita myös hiomalla pieniä juttuja ja tekemällä asioista ymmärrettävämpiä. Kehitys pysähtyy siinä vaiheessa, kun ollaan niin tyytyväisiä, että ei ole enää mitään opittavaa tai parannettavaa.
Danske bank. Ensimmäinen opintolaina nostettu 1/2017, ja nyt uusi opintolaina samoilla ehdoilla kuin vanhakin.
