Tämä ketju on jatkoa kommentille: Inderesin kahvihuone (Osa 4) - #10391 by Henukka.
Edellinen ketju:
5 tykkäystä
Kaasuturbiinit kun rakentaa biokaasulla toimivaksi, niin kyllä se toiminta yhä puhdasta on. Eikä se toimintasuhde taida ihan 35/65 olla, kun huomioi ettei vaihtoehdot ole vain tuulivoima tai kaasuturbiini, vaan mukana kaikki muutkin tuotantomuodot.
1 tykkäys
Minua hävettää hirveästi yrittää mansplainaa inflaatiota Dansken pääanalyytikolle, mutta en usko suomalaisten ostokäyttäytymisellä olevan hirveästi väliä nykyisen inflaation kannalta?
Edit: tarkoittaen siis, että jos suomalaisille jäisi enemmän rahaa verojen jälkeen, tuskinpa nykyinen inflaatio siitä lähtisi laukalle?
3 tykkäystä
Oho, nyt on jo viides Kahvihuoneketju avattu! 
Ylläpidon puolesta kiitän jälleen yhteisöä siitä, miten asiallista, hauskaa ja sisältörikasta keskustelua näissä kahvihuoneissa on käyty. Yli 20 000 käyttäjää Foorumilla ja keskustelu on varsinkin käyttäjämäärään nähden pysynyt hyvin fiksuna. Nöyrä kiitos! 
@Kaisa_Vanha-Perttula kirjoitti Sijoituskouluun hyvän jutun virheistä sijoittamisessa. 
Olen tainnut tehdä kaikki jutussa mainitut virheet… yllätys yllätys. 
“Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hyvät tuotot ovat enemmän sattumanvaraisen markkinaheilunnan kuin menestyneen osakepoiminnan tulosta. Omasta sijoitusmenestyksestä saa palautetta vasta pitkän ajan jälkeen ja siksi menestystä tuleekin punnita vuosien maratonjuoksuna, ei äkkispurtteina.”
Nyt on varsin tasokas kirjoitus optioista, jotka ovat itselleni hyvin vieras maailma. Toki kyllä minä jotain aiheesta tiedän, mutta tuli hyvin paljon uutta asiaa selkeässä muodossa. Jutun on kirjoittanut @Miika_Purola . 
Keskusteluketju optioista on ollut hyvin hiljainen, mutta tämän artikkelin pohjalta on helpompi jatkaa keskustelua optioista. Ketju löytyy täältä:
21 tykkäystä
Miksi et usko nykyisen inflaatiokehityksen vaikuttavan suomalaisten ostokäyttäytymiseen?
1 tykkäys
Viides kahvihuoneketju 
Puoliso saattaa olla oikeassa ja käytän ihan liikaa aikaa täällä 
20 tykkäystä
Mistä tällainen on peräisin? Jos on sovittuna tietyt provikat niin miten Kamux voisi alkaa niitä yksipuolisesti huonontamaan? Minusta tämä ei kuulu yhtiöketjuun jos asia on vain kuultu jostain. @Mututuntuma
En osannut kopioida viestiäsi edellisestä kahvihuoneesta tähän, en itsekään tiedä autoalan sopimuksista. Mutta teleoperaattorialalla esimiehenä toimineena tiedän, että provisiot liittymämyynneistä yms. vaihteli kvartaaleittain. Sekä kivijalkamyymälöissä että ständeillä.
Provisioita ei ole ns. kirjoitettu työsopimuksiin ja palkkiot saattoivat liittymästä vaihtua kvartaalissa esim 15 → 20e ja 27e → 22e
4 tykkäystä
Tarkoitin että ostokäyttäytymisellä tuskin on radikaalia merkitystä nykyiseen inflaatiotasoon? Kaikki raha ei mene kädestä suuhun, osan voisi jopa säästää. Tietenkin inflaatiolla on merkitystä ostokäyttäytymiseen.
2 tykkäystä
Jeps. Siinä tapauksessa homma menee reilulla pelillä.
2 tykkäystä
Ilman muuta tuloveron alennus kasvattaisi ostovoimaa. Ostovoimalla kasvattaa kysyntää, kysyntä kasvattaa hintoja.
Vasemmistoliitto ajaa tässä kuitenkin kaksilla rattailla, koska myös valtion rahoilla tehdyt ostot ja tulonsiirrot kasvattavat kysyntää ja inflaatiota. Vasemmistoliiton talousajattelun keskeinen teesihän on se, että tulonsiirrot pienituloisille kasvattavat kysyntää aivan erityisesti, kun taas suurituloiset säästävät enemmän.
Jos näin todella on, on myös syytä olettaa, että tulonsiirrot pienituloisille, kuten työttömille (olivatpa he työnhakijoita tai eivät) kasvattavat inflaatiota aivan erityisesti. Samaan aikaan ne lisäksi vaikeuttavat työvoimapulaa, koska insentiivit siirtyä työvoimaan pienenevät. Työvoimapula taas kasvattaa palkkainflaatiota.
21 tykkäystä
Tämä kuulostaa ideologiselta nollasummapeliltä: sinulla on 100€ enemmän mutta kaikki kallistuu 100€ joten eikö parempi että valtio pitää rahasi ja tekee sillä jotain kivaa? Löytyykö dataa tukemaan verojen noston kykyä vaikuttaa inflaatioon?
Mutta eihän se 100€ “häviä” mihinkään jos valtio tai kunta pitää sen, se käytetään johonkin muuhun. Kansalainen saattaa jopa SÄÄSTÄÄ rahansa, valtio ei juuri säästele.
Ja inflaatiota kiihdyttävistä komponenteista, mikä energiasta, polttoaineesta tai raaka-aineista nousisi hinnassa jos kansalaisella olisi enemmän rahaa? Periaatteessa kaikki, mutta kilpailu estää kompensoimasta ostovoiman nousua hintoihin kokonaan. Nythän yrittäjät siirtävät kohonneita kustannuksia hintoihin, vaikka kuluttajalla ei ole enempää rahaa.
1 tykkäys
Valtio ei tosiaan juuri säästele ja kansalaiset tietävät valtiota paremmin mikä lisää heidän hyvinvointiaan. Tässä on pari vuotta vanha, mutta edelleen hyvin ajankohtainen kolumni Kalle Isokalliolta, joka havainnollistaa hyvin, miksei Suomen Valttion budjettia voida saada tasapainoon korottamalla tuloveroa (tai miljonääriverolla).
“Jos kaikilta, jotka tienaavat yli 3 000 viedään kaikki rahat, saadaan valtiolle lisätuloja runsaat kaksi miljardia. Eli senkin jälkeen valtio velkaantuisi viitisen miljardia vuodessa.”
23 tykkäystä
Jos oli Konecranesin negari vaisuhko niin toista on Orionin posari. Liikevaihto ja - voitto ylittääkin ohjeistuksen mukaan selvästi edellisvuoden vastaavat. Voisi kuvitella, että kesäkuun puolen välin tienoon alle 36e hintaan ei ihan hetkeen palata.
Helmikuun Nubeqa-uutinen nosti kurssia mielestäni liikaa hyvin nopeasti, joten päätin kyttäillä josko tuo nousupiikki hellittäisi. No hellittihän se (toki tuli sotakin hillitsemään nousua) ja osaketta sai samaan hintaan kuin ennen uutista. Tätä posaria ennen otettiin kyllä hyvä 20% nousu kuukaudessa ja suunta lienee selvä ainakin hetkeksi tästä eteenpäin. Parhaat ostopaikat menivät lopulta omalta osaltani ohi, mutta se ei estä nostamasta hattua Orionin hienolle suorittamiselle vaikeassa maailmantilanteessa.
14 tykkäystä
“The one thing that I think could be a risk out of the blue…the one thing the market could get wrong… is a whopping great carbon tax out of the blue…. That is possible.” This is the most important point: he’s arguing that markets have not yet contemplated pricing in the externality, likely as no one believes that it will happen. Put another way, the ‘risk’ to markets, which are focused primarily on the shorter term, is not from the long-term physical damages of climate change; it’s from the possibility that we’ll actually listen to the experts and do something about it today by regulating the externality.
Tätä olen odotellut jo pitkään.
Oli kyllä erinomainen kirjoitus kokonaisuudessaan.
4 tykkäystä
Tässä tuntuu olevan kyllä numerot hieman pielessä vaikka ei juuri jutun pointti muuttaisikaan mutta minusta ilmiselvät virheet on korjattava.
Jo tarkastelemme vuoden 2020 dataa.
Tuo yli 3000 euroa tienaavat vastaisi tuossa taulukossa 35000 euroa vuodessa tai sitä suurempia tuloja. Nämä ryhmät maksavat 76.8% kerätyistä veroista. Valtion ansioverotulot oli n. 5.6 miljardia euroa. Jos siis valtion verotulot melkein kolminkertaistuisi tuosta jo kolme neljäsosaa maksavasta ryhmästä niin kyllähän siitä tuli reilusti yli kaksi miljardia.
3 tykkäystä
Myönnän, etten tarkastanut Isokallion lukuja. Hieman epäselväksi jää, mitä Isokallio esim. tarkoittaa sillä, että tuloveroprosentti “nostetaan sataan”. Marginaaliveroa? Sataa prosenttia ei myöskään ole tarjolla menemättä yli ansaitun summan, koska kunnatkin perivät osansa.
Joka tapauksessa näin suuret nostot olisivat käytönnössä mahdottomia ja Isokallion pointti siitä, ettei veroja nostamalla (ainakaan pelkästään) voida paikata valtion budjettivajetta on täysin valid, vaan leikkaaminen on välttämätöntä. Voi hyvin olla, että pitää tehdä sekä-että.
2 tykkäystä
Liityin Stockan hypejunaan 
When moon? @Wallet_Nahlroos @Sijoittaja-alokas @Pohjolan_Eka
11 tykkäystä
Tavataan hyvä hyvä, E-mersu kaupoilla tavataan 
8 tykkäystä
Tästä alkaa tulemaan mieleen wanhat kunnon Hyzon-ajat. 
Jotenkin wanhat déjà vu-fiilikset tuli.
25 tykkäystä
Inflaatiosta. Emme elä täällä Suomessa sulljetussa taloudessa. Tuotteiden hinnat määräytyvät valtaosin maailmalla ja kotimaisen kysynnän nousu ei niihin vaikuta kovin paljon. Osa kotimaisista tuotteista (hilla, karjalanpiirakka) ja erityisesti palvelut ovat toinen juttu. Kotimaisen ostovoiman kasvu ei siten siirry pääosin hintoihin. Inflaatiota ostovoiman kasvu ei Suomen kaltaisessa pienessä maassa kiihdytä kovin paljon inflaatiota. USA:ssa korona-aikana harjoitettu helikopteriraha ja täystyöllisyys kiihdyttivät inflaatiota enemmän.
12 tykkäystä