Korkeammat korot ovat vain osa kokonaiskuvaa; avointen työpaikkojen vähennyttävä enemmän ennen työttömyyden kasvua. USA:ssa kotitalouksien maltillinen velkaantuneisuus vaimentaa korkojen vaikutusta.
Tulosennusteita ehkä laskettu jo liikaa.
Pohjois-Amerikka jatkaa aluesuosikkina. Arvostuskertoimet ovat laskeneet selvimmin Pohjois-Amerikassa.
Kurssiheilunta on ollut voimakasta kaikilla alueilla.
Voimakkaasti nousseet korot tekevät joukkolainoista aiempaa houkuttelevampia.
Kuparin rooli on erittäin tärkeä monella alalla - vaikka se on laskenut n. 30% huipuista, huiput oli ATH.
Ja silti ollaan edelleen n. 75% korkeammalla kuin 2020 alussa.
Oma näkemykseni on äärimmäisen bearish kuparin suhteen. Lähinnä näen, että Kiinan rakennussektorin puhkeamisen myötä lähtee valtavasti kysyntää markkinoilta. Tietysti voin olla väärässä ja kiinalaiset saavatkin yhä potkittua tölkkiä eteenpäin massiivisilla infrainvestoinneilla, joihin kuluu yhä enemmän kuparia.
Lisääntyvät sähköverkko ja tuulimylly investoinnit antavat kuparille myötätuulta. Öljyn piti hyötyä energiakriisistä. Nyt näyttää että öljy on matkalla syvemmäs kellariin. Onko kupari uusi öljy?
Aikamoinen piikki. Jos tähän on luottamista voi edessä olla vielä pientä korjausta. Josko päästäisiin vielä lähemmäksi 3000:n pistelukua ennen kestävämpää käännettä. 3000:ssa on 2008 pohjilta saakka toiminut vastustaso, sekä pidän pyöreistä luvuista, joten siksi se targettina.
EKP:n korkopäätös julkaistaan tänään kello 15.15. @Marianne_Palmu on tuttuun tapaan tässä ketjussa kertomassa kommenttejaan korkopäätöksestä. Alla on vielä Mariannen eilinen kirjoitus siihen liittyen, jonka suosittelen lukemaan.
Luulen, että täällä on kohtalaisesti porukkaa seuraamassa tilaisuutta, joten muistutan muutamista jutuista, jotta kaikkien olisi mahdollisimman mukava seurata tätä tilaisuutta.
Tuon Sentimen Traderin twitteristä bongasin.
Tuon viestin kommenteissa oli tuo kuvaaja. Alunperin vertasi vain rahan määrällä mitattuna, että sai näyttämään vieläkin pahemmalta.
Talouden tilaan herkästi reagoivissa öljyssä ja kuparissa varastotasot laskevat vielä, eli kysyntä ainakin toistaiseksi ylittää tarjonnan, Kiinan talousjärjestelmän natinasta huolimatta. Tämä viittaisi siihen että markkinat hinnoittelevat jo taantumaa vahvasti raaka-aineiden nykyhintoihin. Samaan aikaan yritysten tulosennusteet säilyvät epäilyttävän optimistisina, eli tässähän on nyt selkeä ratkaisematon ristiriita!
Joko menemme rajuun taantumaan ja raaka-aineiden hinnat laskevat, mikä ratkaisee inflaatio-ongelmat tai sitten emme mene taantumaan, jolloin raaka-aineiden hinnat pomppaavat takaisin ylös ja inflaatio säilyy korkealla tasolla.
Onneen ei ole oikotietä ja olisi varsin outoa olettaa että selviämme tulevasta talvesta ja keväästä ilman minkäänlaista taloudellista kipua
Suuressa osassa länsimaailmaa on viimeksi noin 30 tai reilut 30 vuotta sitten ollut tilanne jossa ensimmäinen kysymys automaattisesti ennen mitä tahansa vähänkin isompaa taloudellista valintaa tai sitoumusta oli tämä:
“miten tuleva inflaatio vaikuttaa tähän?”
Tämä päti mihin tahansa sijoituspäätökseen tai tavan kansan hankintoihin ja sitoumuksiin.
Hyvin harvalla sijoittajalla on omakohtaista kokemusta sitkeästä inflaatiosta. Perimätieto ei asiasta myöskään ole välittynyt.
Itse en osaa ennustaa inflaatiota eikä minulla ole vahvaa näkemystä missä määrin teema on ajankohtainen vaikkapa vuoden päästä.
Mutta epäilen että markkinatoimijat tai esimerkiksi suomalainen sijoituskeskustelu eivät saa todennäköisyysjakaumaa kohdilleen koska liian vieras tilanne.
Yritin selittää mahdollisimman kansankielisesti, miksi kestävästi korkea inflaatio tekee osakkeista käytännössä radioaktiivista jätettä.
Edelleen, markkinan perusoletus ei taida olla inflaation jääminen roikkumaan korkealle, mutta jos se syystä tai toisesta jää, olisi osakkeen arvostustasot jotain muuta.
Kaikille on varmaan selvää, miksi velkakirjat pärjäävät inflaatiossa huonosti: 5 % korkotuotto 10 % inflaatiossa ei ole hyvä tuotto.
Osakkeita voi verrata korkoihin: sijoittaja ostaa osuuden yhtiön omasta pääomasta (joko kirja-arvoon, sen yli tai alle. Yleensä yli nykyään, Helsingin pörssi treidaa n. 1,7x kirja-arvonsa verran). Pörssiyhtiöiden ROE on keikkunut jenkeissä n. 13,5 %:ssa viimeiset 30 vuotta, Suomessa finanssikriisin jälkeen päälle kympissä.
Jos inflaatio on 10 %, onko 10 % “kuponkikorko” hyvä? Ei ole. Eikä pörssiyhtiöt pysty kasvattamaan OPO:n tuottoa automaattisesti.
Osakkeet eivät ole hyvä inflaatiosuoja!
Yksi päivän kuvaaja muodon vuoksi: teollisuuden tilaukset sulaa maailmalla.
Taantuma ei myöskään ratkaise energian supply puolen ongelmia😬.
Eli jos oletetaan että nykyinen öljyn lasku on Kiina lockdownit ja demand destruction niin tämä voi kieliä tuottajille että hold your horses on capex. Noh Kiinan koronapolitiikka hellittänee joskus, mahdollisesti tän vuoden puolella vaalien jälkeen ja sama käynee Jenkkien spr puruille. Ei se tarkoita että tämä laukaisee hintojen nousun jos taantuma jatkuu ja kulutus on aisoissa mutta tästä taantumasta pitäisi jotenkin päästä poiskin ja samalla kaikki alan asiantuntijat veikkailee nousevaa kysyntää vielä 10vuodeksi etenkin väestönkasvun ja kehittyvienmaiden johdolla.
Sama play on muuten kuparin puolella. Eli inventaariovedokset näyttää siltä kuin olisimme ikuisessa taantumassa ja mitä jos emme olekkaan. Se poislähtö sieltä ei välttämättä olekkaan aikanaan kovin smooth jos me ei ratkota meidän ongelmia ennen sitä.
Kiitos hyvästä koosteesta. Voimme pohtia, mikä on hyvä inflaatiosuoja 10 prosentin inflaatiota vastaan🙂
Eri lähteissä on nyt lytätty käteinen, kiinteistöt, metsä, osakkeet ja bondit. Jääkö jäljelle vain näiden tapaiset
Reaaliomaisuus tuppaa lillumaan mukana. Metsissä, kiinteistöissä lienee lähinnä se ongelma, että nollakorkomaailmassa niiden arvo nousi tolkuttoman korkealla (tuotto-odotus romahti).
Samahan pätee osakkeisiin. Kasvava, kannattava (ROE/ROIC >20 %) pörssiyhtiö halvoilla (P/E alle 10x) kertoimin pitää rahat varmemmin tallessa.
Mutta, juuri tuollaiset firmat oli valtavassa kuplassa ja niiden kertoimet ovatkin sulaneet korkotason noustua.
Mielenkiintoisesti muuten myös kultakaan ei ole juuri noussut, mikä viittaisi siihen ettei poppoolla ole uskoa kestävästi korkeaan inflaatioon. Toki kulta on aika pieni markkina.
Markkinat käsittääkseni eivät odota suuria ylläreitä.
Siis, jos sellainen tulee - reaktio voi olla raju…
…. alas negatiivisessa viestissä
KL 8.9.2022
Euroopan keskuspankki pitää kokouksen
Markkinatoimijat ovat odottaneet Euroopan keskuspankin (EKP) tämän päiväistä kokousta, jonka korkopäätös julkaistaan noin kello 15.15 Suomen aikaa.
Media Bloombergin keräämien ekonomistien ennusteiden mukaan suurin osa odottaa 0,75 prosentin koronnostoa, mutta osa arvioi noston suuruudeksi 0,50 prosenttia.
Korkotasoa nostetaan inflaation eli yleisen hintatason nousun hillitsemiseksi.
Koronnoston suuruuden lisäksi markkinatoimijoita kiinnostaa EKP:n näkemykset tulevasta talouskasvusta. Kesäkuussa EKP ennusti euroalueen reaalisen bruttokansantuotteen kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2023.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin pääjohtaja Jerome Powell pitää tänään puheen, josta haetaan viitteitä siitä, miten lujasti Fed pyrkii taklaamana inflaatiota.
Metsissä on se hyvä puoli, että jos ei ole akuuttia tuoton realisointitarvetta, metsä voi yleensä kasvaa ihan rauhassa vaikka 10 vuotta lisää odottaen parempia aikoja, ellei sitten ole yli-ikäisestä metsästä, jossa kasvu on jo hiipunut tai lahovauriot uhkaavat - tai ellei tule toimenpiteitä vaativia myrsky-, lumi- tai tuholaisvahinkoja.
Jännästi ei ole liikettä vielä tapahtunut SP500 tulostuotossa suhteessa velkakirjoihin. Historiaan peilataten toisella olisi pikkuhiljaa aika isommallekin liikkeelle. Harmi kun ei yllä kaavio pidemmälle että pystyisi vertaamaan muihin kriiseihin.
Eli vastaus on ostaa nyt sieltä alelaarista naurettavan alas potkittuja kasvuyhtiöitä jotka lähtevät heti telineistä kun talous virkoaa? Nimellisesti omaisuus voi sulaa matkalla väliaikaisesti, mutta todennäköinen tuotto seuraavassa ylämäessä pitäisi kattaa nämä laskennalliset sulamiset moninverroin?
Tietenkin jonkinmoisella hajautuksella ja vahvasti valikoiden. Spekulatiiviset nakkikiskat kun eivät välttämättä selviä maaliin asti