Osakesijoittaminen

Pörssien suunta (Osa 2)

Pörssien suunta -ketjussa keskustellaan analyyttisesti pörssin ylätason liikkeistä ja taloudesta.

Kurssinousukyselyt tänne Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, taivastelut ja hehkuttelut - ketju

Kahvihuone löytyy täältä Inderesin kahvihuone (Osa 2)

Tämä ketju on jatkoa kommentille: Pörssien suunta (Osa 1) - #10391 by Expaco_b.

Edellinen ketju:

2 tykkäystä

Pörssien suunnasta hyvä esimerkki on amerikkalainen yhtiö nimeltä CoroWare Inc. Työntekijöitä 0 ja toiminta loppunut 2018. Osakkeella (COWI) tehdään kauppaa? Mitä tämä on?

3 tykkäystä

Muutamia poimintoja aamun videolta.

Viime päivinä Gamestopin, Nokian ja WSB:n imiessä kaiken sijoittajien huomion monesta suunnasta on kommentoitu markkinan olevan hullu tai kuplassa. Luonnollisesti kuplien tunnuspiirteisiin kuuluu tällaiset rajut ja nopeat ylilyönnit.

Kehtaisin silti nostaa esiin, että suurin osa markkinaa mörnii ihan arkisesti. Katsokaa vaikka SP500:sta. Se ei ole edennyt oikeastaan mihinkään tammikuussa:

Okei, pörssi on kallis nyt. Itseasiassa kuplapuheet saa voimaa tästä, kun P/E-luku on samalla tasolla kuin it-kuplassa. Tulosten odotetaan kuitenkin tokeentuvan koronan jälkeen ja silloin P/E aikalailla normalisoituisi, kuten katkoviivasta kuvaajalla näkee.

Ei pörssi missään nimessä ole halpa, mutta ei se mikään toivottoman kalliskaan ole yleisesti ottaen jos jaksaa vähän pidemmälle katsoa (asia, mikä tuntuu kieltämättä olevan monille vaikeaa :smiley: ).

Pörssi ei ole myöskään homogeeninen. Tässä vielä vähän toistoa eilisestä, miten muutamat arvo-osakkeet kehittyivät it-kuplassa. Tämä on vain esimerkki, mutta 90-luvun it-kupla oli suht totaalinen kokovartalokupla mutta sieltäkin saattoi tehdä kuplan aikana hyviä osakepoimintoja.

Esim. Berkshire Hathway käytännössä kontrasi Nasdaqia. Se puolittui kuin Nasdaq nousi, mutta näki myös pohjansa tismalleen samaan aikaan kun Nasdaq aloitti kolme vuotta kestävän, -80 % kokoisen laskumarkkinansa.

Helsingin pörssissä kokeneet sijoittajat aina kertovat, miten he tankkasivat halpaa KONEtta, Sampoa jne. kun it-sektorilla kiehu. En valitettavasti saanut blummalta KONEen graafia tuolta ajalta, mutta tässä on Nokia vs. UPM, Wärre ja Nokian Renkaat. Kyllä ne rahat tosiaan ihan hyvin lepäsivät esim. UPM:ssä. Sampo, Rinkulat jne. kymmenkertaistuivat it-kuplaa seuranneessa noususyklissä. KONE on ollut 2000-luvun parhaita osakkeita, eli kyllä niitä tilaisuuksia on aina, myös kiehuvassa markkinassa.

Tässä vielä yksi huomio. 1995–2000 SP500 nousi +300 %, eli noin +25 % per vuosi. Nyt 2016–2021 pörssi on noussut noin +100 %, tai 14 % per vuosi. Tämäkin kertoo omaa kieltään siitä, että indeksitasollakaan ei olla ainakaan noustu klassiseen kuplamaiseen tahtiin.

Eli, aina on osakepoimijan markkinat vaikka nyt ajat eivät olekaan parhaat. Lukekaa analyysia ja tehkää hyviä osakepoimintoja. :wink:

90 tykkäystä

Siis jos tulokset kasvaa ennusteiden mukaisesti(mitä ei käytännössä ikinä tapahdu) ja hintalaput eivät kasva niin jo parin kolmen vuoden päästä ollaan jotenkin järkevillä tasoilla suhteessa tuloksiin. Kyllä se jenkkipörssi tätä vasten minusta edelleen kalliilta tuntuu.

4 tykkäystä

Saatko ajettua vastaavaan kuvaajan, jossa BRK korvattu MSCI World Enhanced Value Indexillä?
https://www.msci.com/documents/10199/174e3915-2087-4c5b-815b-c1b7ea1ccbbf

1 tykkäys

Tuo on hyvä pointti, että yleensähän tulokset eivät tipu kuin marjat pensaasta ihan odotetulla tavalla.

Olen miettinyt paljon tuota samaa, ja huom. se ettei oltaisi kuplassa ei tarkoita sitä etteikö pörssi voisi vaikka mörniä seuraavat pari vuotta nähden -20 %:in laskuja: kuka tietää? Mutta nykyisessä nollakorkoympäristössä ja megaelvytyksessä on vaikea nähdä isompaa rettelöä ellei korona muunnu sellaiseksi että matto lähtee jalkojen alta ja samalla elvytys vedettäisiin pois… Tosin, mistäpä näitä oikeasti tietää. Hyvä pysyä nöyränä ja miettiä, mikä on todennäköisintä.

6 tykkäystä

Tässä kuvaaja. Hauskasti Nasdaq-indeksinä silti päihittää tuolla ajanjaksolla arvo-indeksin :smiley: Tosin, näitä tulkintoja ja tarinoita on petollisen helppo muokata valitun aikajänteen mukana. Esim. jos aloitusvuosi olisi 98, vuosi mitä voisi argumentoida kuplan todelliseksi alkamiseksi, olisi arvoindeksin performanssi hieman suotuisampi.

Kyllä tuo arvoindeksikin otti osumaa melkein 40 % parissa vuodessa. Nasdaq -74 %. On tosin hyvä huomioida, että monet tekno-osakkeet laskivat yli 90 % eivätkä koskaan palautuneet.

On tämä arvon suoriutuminen kyllä kamalaa katseltavaa pitkässä juoksussa:

13 tykkäystä

Akuutin GME kriisin keskellä noviisille nousi mieleen kysymys:

Tarvitseeko markkina, toimiakseen tehokkaasti, shortteja? Mikä niiden funktio kokonaisuuden kannalta on? Onko sellaista, vai ovatko shortit vain jo aiemmin hyvin rullanneen paketin kylkeen liimattu palikka, jonka joku keksi tehdäkseen uudella tavalla fyffeä?

Eli jos tämä hässäkkä eskaloituisi siihen pisteeseen, että shorttaaminen kiellettäisiin, tai kukaan ei syystä tai toisesta enää uskaltaisi shortata mitään, miten se vaikuttaisi markkinaan?

Toki laineita syntyisi, mutta jos ajatellaan vaikka parin vuoden päähän ja siitä eteenpäin.

Just thinking…

5 tykkäystä

Jos jossain Wall Streetin geelitukat hyviä ovat niin keksiä uusia keinoja tehdä fyrkkaa. Välillä nuo himmelit ajankanssa karkaavat räpylästä. CDO:t olivat aikanaan nerokas keksintö missä kaikki voittivat. Sijoittajat saivat aina vain parempia korkotuottoja näennäisesti pienemmällä riskillä, investointipankit myyntituloja näiden myynnistä, lainamyöntäjät palkkioita, asunnonvälittäjät palkkioita, kuluttajat halvempia asuntolainoja ja asunnon rakentajat duunia. Vuosien myötä ahneus kasvoi, riskit hämärtyi ja loppu on historiaa.

Myönnän etten ole hirveän tarkasti perehtynyt onko tuolla shortaamisella joku ylevämpi markkinatehtävä, mutta epäilisin että joku kauan kauan sitten vain hiffasi että perkele osakkeiden lainaamisella voisi tehdä rahaa.

4 tykkäystä

Teoria on että ne lisäävät likviditeettiä ja auttavat ns. oikean markkinahinnan muodostamisessa. Kenties jopa tasaavat heiluntaa toimien jarruna tilanteen kuumentuessa.

6 tykkäystä

Kannatan shorttaamisen sallimista jatkossakin, ehkä joku raja voisi olla että osakekannasta voisi olla shortattuna max 50% esimerkiksi - ainahan shorteissa on ollut riskinä ääretön tappio, longaamisessa vain sijoituksen suuruinen.

Vedätyksen hallitseminen olisi se avainasia, miten voidaan todeta jonkun vedättäneen kurssia, vai rajataanko se sitten vain manipulatiiviseen kaupankäyntiin ja hyväksytään se että miljoonia keskustelufoorumeja ei voi siitä tuomita - ja niissä kansalta oletetaan medialukutaitoa.

1 tykkäys

Itse näen suurimpana ongelmana shorttauksessa sen että ns. Naked Shortteja ei vieläkään ole oikeasti saatu kitkettyä pois vaikka niin pitäisi olla laitonta. Joillekkin markkinatoimijoille kun on vähän eri säännöt kuin “taviksille”. Lisäksi jonkinlaiset rajat olisi hyvä olla. Logiikka lienee että jos joku on niin typerä että shorttaa sinne 100% free floattiin niin kuuluukin tulla tauluun niin että kolisee kun markkina korjaa tilanteen (ks. GME juuri nyt). Ehkä näille fiksuille hedge fundeille pitäisi pistää vähän lisää lapsiturvallisuuteen nojaten estoja ja regulaatiota…

5 tykkäystä

Voidaan toki pyöritellä sitä, että mitä tarkoittaa, että tarvitaanko jotain? Ei siihen varmaan tunnettu sivilisaatio vielä tuhoutuisi, jos shorttaaminen ei olisi sallittua, mutta hyötyjä shorttaamisesta on. Tuossa jo yllä mainittiin, kuinka ne lisäävät likviditeettiä ja tehostavat pörssiä. Käytännössä shorttaus mahdollistaa tasaisemman menon, vaikka joskus voikin aiheuttaa päin vastoin ylilyöntejä.

Toinen merkittävä juttu on, että shorttaus tarjoaa taloudellisen intressin puuttua kirjanpidon väärentämiseen ja muunlaiseen kusetukseen. On paljon ammattilaisia, jotka koittavat etsiä huijauksia ja petoksia, koska näitä shorttaamalla tekee rahaa. Finanssivalvonnalla ei riitä millään resurssit tällaiseen toimintaan, eikä välttämättä oikein kyvytkään. Ymmärtääkseni kaikki, tai käytännössä kaikki, suuret petokset ovat paljastuneet juurikin siten, että finanssivalvonta on ottanut suurennuslasin alle firmoja, joita on shortattu kovaa. Ei shorttausta → heikompi finanssivalvonta.

14 tykkäystä

Jep, tämä lienee vieläkin merkittävämpi tekijä.

Shorttareilla on usein huono maine, koska usein he myös ampuu väärään maaliin ja shorttitarinat on selkeästi masinoituja hyökkäyksiä, mutta usein ne myös paljastavat kunnon vedätyksiä. Kuuluisimpana varmaan Enron. Finanssikriisissä hauskasti muuten nimenomaan establishmentti piti shorttareita rikollisina! :smiley: Silloinhan shorttaamista rajoitettiinkin.

Viime ajoilta Nikola lienee tunnetuin shorttitapaus, eikä sekään mikään turha kohde paljastuihan siitä kaikenlaista…

10 tykkäystä

Useampikin funktio. Lyhyeksimyyjillä on motivaatio etsiä ja paljastaa huijauksia yms. markkinoilta, mikä vähentää niiden määrää ja säästää muiden sijoittajien rahoja. Lyhyeksimyyjät pystyvät myös joissakin tilanteissa estämään yliarvostustilanteiden syntymistä.

Otetaan esimerkiksi vaikka Finnairin yli 100% nousu kesällä, kun suomalaiset piensijoittajat ryntäsivät ostamaan osaketta valtavalla ylihinnalla samaan aikaan kuin merkintäoikeuksien kautta samaa osaketta olisi saanut halvemmalla. Tilanne pääsi syntymään, koska Finnairia ei pystynyt myymään lyhyeksi eikä arbitraasia pystynyt suoraan hyödyntämään. Lopputuloksena suomalaiset piensijoittajat maksoivat kollektiivisesti joitakin miljoonia osakkeista liikaa.

9 tykkäystä

Luonnollisesti myös silloin kun shorttaajat alkavat pyörittämään puppugeneraattoria saadakseen ajettua kuralla olevien shorttiensa tilannetta takaisin nollille ollaan kovasti metsässä ja valvovilla viranomaisilla ei ole resursseja tehdä näiden kanssa mitään. Teoriassa markkina korjaa näissäkin - jos shorttaajien tarinat ovat vailla todellisuuspohjaa niin kurssin ei pitäisi niistä isommassa kuvassa olla moksiskaan. Mutta heiluntaa voi tulla - dipataan kun shorttaaja kertoo että Teslat räjähtelee joka toinen minuutti kunnes dipin kalastajat jotka ovat todenneet että jutut ovat yliammuttua puppua ostavat dipin kiinni…

4 tykkäystä

Nyt tuli Verneriltä semmoisia käppyröitä, mitä ole etsiskellytkin, tosin osaketasolla. Valmistaudun, että saisi uusilta pohjilta ostella. Voi olla, ettei niitä sitten vähään aikaan tulekaan, mutta on kyllä monia merkkejä ilmassa.

Jos shortit on niin tehokkaita, mikä selittää Teslan markkina-arvon, ei mikään.

Shorttarit on tehneet oman kasinon pörssin sisälle

Sitten kuin Teslan ja Nokian tapaiset yhtiöt lähetyy markkina-arvoltaan toisiaan, on markkinat (shortit) tehokkaita

Ps. Omistan Nokiaa, en Teslaa, ihan itse järkeillyt, että näin se pitäisi mennä, ei ole ollut helppoa selittää itselle että olen oikeassa

3 tykkäystä

Koneenkin voi saada rajulla alella, jos myyntipuolelle tulee paniikki. Tänäänkin on saanut sellaisia osakekauppoja, joista osinkotuotto menee yli viiden, eikä mikään ole muuttunut markkinassa yhtiön kohdalla.

Tällainen tilanne tulee aina kuplan päätteeksi ja silloin on hyvä olla rahaa ja malttia odottaa sitä Konetta, tai Nestettä. Mikään ei vielä takaa, että tulisi romahdus, mutta mahdollisuudet siihen ovat ja syvä kyykky on ihan perusteltu. Lamaa tuskin tulee, koska kurssit ovat kalliita. Kun tarpeeksi pudotaan, niin paniikki syntyy ja myydään miten sattuu myös hyvät yhtiöt. Siksi voidaan saada Konetta todella halvalla.

1 tykkäys

Mäkiseltä tuli aiemmin hyvä kirjoitus shorttaamiseen liittyen:

3 tykkäystä