Kyllä, on leivottu totta kai jo aiemminkin (Titanium hyvä esimerkki). Nyt vaan selkeytetään viestintää ja asetetaan firmat aidosti samalle viivalle. Esim. Sammossa 6 %:n osinkotuotto voi olla riittävä korvaus positiiviselle suositukselle, kun taas Loudspringillä tuottovaatimuksen pitää olla merkittävästi korkeampi positiivisen suosituksen perustelemiseksi. Kannattaa katsoa tuo video, siinä yritin avata omin sanoin mahdollisimman selkeästi tätä 
3 tykkäystä
Olet asian ytimessä! Tämä on koko homman juju, saadaan enemmän liikkumavaraa analyytikoille ja päästään eroon noista keinotekoisista %-kahleista.
12 tykkäystä
Ei tulla tätä tekemään, kuten sanoin ei ole kahta erilaista suositusta. Jos katsotte tuon Kajaanin Tikkurila raportin, niin siinä on ihan samat argumentit kuin ennenkin, nyt vain riskimittari tuoto mukaan. Yksikään tavoitehinta tai suositus ei muutu tämän politiikkamuutoksen seurauksena, se on ehkä selkeimmin miten tämän asian voi esittää. Riskimittari tullaan kyllä lisäämään Inderes.fi yhtiösivuille kunhan vain ehditään. 
3 tykkäystä
Ihan vaan ideana, voisiko tuosta suosituksesta jollain tavalla tehdä automaattisesti päivittyvän suhteessa kurssitasoon? Eli suositus päivittyisi riskikorjatun tuotto-odotuksen muuttuessa. Aika usein tulee niitä tilanteita, joissa suositus ei tuo enää lisäarvoa esim. kurssin korjattua isosti pian päivityksen jälkeen. Toki tässäkin on ongelmansa, eli jos jotain isoa tapahtuu niin suositus päivittyy ennen kuin uusi analyysi ehtii tulla ulos… Siinä olisi toki edelleen suosituksen alla päivämääränä se viimeisin analyysi, mikä kertoisi näkemyksen tuoreuden.
Toisaalta tämä ei välttämättä ole tarpeen, koska suht samaa asiaa ajaa “potentiaali” osakevertailu-sivulla.
1 tykkäys
Mikä on teidän määritys riskille ja miten te pystytte sitä arvioimaan? Onko se numeerista arviointia vai jotain fiilis-perusteista? Onko se analyytikon itsensä päätettävissä?
Arvioimme riskiä neliportaisella asteikolla, jossa arvot muodostuvat viiden alakategorian (toimintaympäristö, liiketoimintamalli, rahoitusriski, ennustettavuus ja osakeriski) kautta. Alakategorioiden alla on vielä useampi luokka per kategoria aina osakkeen likviditeetistä yhtiön velkaantumiseen. Siten riskiä kuvaava luku 1-4 syntyy yhteensä noin parinkymmenen neliportaisesti arvotetun parametrin kautta, joille on annettu kokonaisuudessa erisuuria painoja. Näin ollen taustalla on selvä ja mielestäni myös varsin kehittynyt mittaristo, mutta loppuviimein toki malliin syötetyt arvot ovat analyytikon subjektiivisia arvioita niin kuin moni muukin asia analyysiprosessissa.
Osakkeiden riskin arviointi ei tietenkään ole meille mikään uusi juttu vaan aikaisemmin analyytikot ovat hahmotelleet eri osakkeiden erilaisia riskejä muun muassa DCF-mallien pääoman kustannuksissa (opon kustannus ja WACC-%) ja erilaiset riskitasot ovat heijastuneet myös hyväksyttäviin arvostuskertoimiin. Myös raporttien tekstiosioissa yhtiöiden riskejä ja riskiprofiileja on kommentoitu. Toimme tässä suosituspolitiikkapäivityksen yhteydessä sijoittajien käyttöön uuden työkalun, joka kuvaa mielestämme eri osakkeisiin liittyviä riskitasoja uudesta tulokulmasta.
13 tykkäystä
Voiko riskiprofiilin ajatella heijastavan tuottovaatimusta siten, että matalimman riskin yhtiöllä tuottovaatimus olis esim 6%, ja siitä portaittain kaikkein riskisimmimmällä 12% ? Onko riskitasokin ennuste seuraavalle 12 kuukaudelle?
Mietittekö uudistusta tehdessäni mahdollisuutta kuvata yhtiön pitkän aikavälin (5 - 10 vuotta) potentiaalia ja riskiä? Toki siinä joutuisi tekemään paljon oletuksia, mutta niinhän me pitkäaikaissijoittajat joudumme tekemään. Itseäni ainakin kiinnostaa eniten mikä on osakkeen pitkän aikavälin annualisoitu tuotto, enkä häiriinny isommastakaan volasta.
Itse ymmärsin videon perusteella että yhtiökohtaiset tuottovaatimukset annettaisiin ihan avoimesti uusien päivitysten tullessa, jotta niitä pystyisi sitten haastamaan yms.
DCF-laskelmasta näkee ainakin jokaisessa rapsassa käytetyn tuottovaatimuksen.
4 tykkäystä
Ymmärrettävää, että kielteisten skenaarioiden suurempi todennäköisyys pienentää tuoton odotusarvoa ja raskaat downsidet vaativat suuremman upsiden.
Mutta tarkoittaako tämä siis, että hyväksytte myös odotusarvoltaan pienemmän tuoton, jos hajonta on pienempi?
5 tykkäystä
Jos tarkoitat hajonnalla pienempää riskiä, niin totta kai hyväksymme. Mitä pienempi riski, sen pienempi tuotto-odotus riittää ja vice versa.
2 tykkäystä
Tuottovaatimukset löytyvät aina DCF-laskelmista (oman pääoman kustannus). Tässä on tärkeä muistaa, että tämä ei ole eksaktia tiedettä (Sammon tuottovaatimukseksi voi perustella oikeastaan mitä tahansa 5-8 %:n väliltä), tämän johdosta paljon tärkeämpää on hahmottaa kokonaiskuva (mitä tuottoa saamassa ja mitä riskiä kantaa) vs. onko tuottovaatimus nyt 6 vai 7%.
1 tykkäys
Turha tuota tuottavaatimusta on rajata mihinkään eksakteihin lukuihin. Fakta on, että ainakin 75% firmoista osuu tuottovaatimukseltaan rangeen 6-9%. Tälle porukalle se meidän vanha suosituspolitiikkakin toimi hyvin. Ongelmana on nämä äärilaidat (Elisat ja Loudspringit). Mielestäni tuo 12% ei riitä kuvastamaan kaikkein riskisimpien yhtiöiden riskitasoa (esim. Enedo & Nurminen).
Riskitaso kuvastaa yhtiön tämän hetken riskitasoa, en oikein ymmärrä miten tätä voisi ennustaa 12kk eteenpäin? 
Laajat raportit antavat mielestäni varsin kattavan kuvauksen yhtiöiden potentiaalista ja riskeistä myös pidemmällä aikavälillä. Tämän uudistuksen yhteydessä ei tuo 5-10v haarukointi ollut pöydällä.
5 tykkäystä
Täsmennyksenä Sauli tähän yhteyteen: Tarkoitatko nimenomaan tuottovaatimuksella tässä yhteydessä oman pääoman kustannusta (cost of equity) vai WACC:ia (pääoman keskimääräinen kustannus, ja samalla DCF:ssä käytetty diskonttokorko)?
1 tykkäys
En tiedä, mikä on tuotto-odotus käyttämässänne merkityksessä. Se ei välttämättä ole sama kuin tuoton odotusarvo. Odotusarvo saadaan aggregaattina kaikkien skenaarioiden tuottojen ja niiden todennäköisyyksien tulojen summana. Jos hajonta on suurta, odotusarvo asettuu jonnekin skenaarioiden väliin kauas ääripäistä.
Teillä tuotto-odotus voi olla myös kirjaimellisesti odotus: “jos kaikki menee niin kuin pitää”, tai korkeintaan pienellä varauksella. Tulkitsen nyt, että tuotto-odotus on pikemminkin (houkutteleva) lupaus kuin tiukka odotusarvo.
Tarkoitan hajonnalla hajontaa. Oikeastaan kysymys on, tarkoitatteko te sillä pienempää riskiä.
Tuottovaatimuksen ymmärtäisin tuotto-odotuksen kautta: “Se pääoman tuotto(-odotus), joka riittää”.
Kuvitellaan esimerkki:
Pelissä heitetään noppaa. Joko tavallinen kuusitahkoinen arpakuutio tai erikoisnoppa, jossa tasapainoin luvut 2, 3 ja 4. Osallistuminen maksaa euron, ja pelistä voittaa nopan silmäluvun mukaisen summan.
Suosittelisitteko sijoittajia pelaamaan ennemmin 2-3-4-nopalla, koska hajonta on pienempi, vaikka sillä voittaa pitkällä aikavälillä vähemmän? Myös odotusarvon ja hajontaluvun suhde on suurempi tällä 2-3-4-nopalla. Eli odotusarvo 2, keskihajonta 0.82 versus odotusarvo 2.5, keskihajonta 1.7.
Tässä ei tarvitse jumiutua nyt eksakteihin lukuihin, koska ei meillä ole oikeastikaan käytössä kuin jotain sinnepäin-estimaatteja. Yritän kuitenkin ymmärtää mahdollisimman hyvin, mitä kommunikoitte suosituksillanne eri tilanteissa.
Ei siis mikään pottuiluyritys käynnissä, @Sauli_Vilen 
2 tykkäystä
Tuottovaatimuksella tarkoitan oman pääoman kustannusta, koska tämä on se mitä sijoittajat vaativat sijoittamalleen omalle pääomalle. WACC kuvastaa koko pääoman kustannusta (DCF:ssä huomioitu myös velat mukana). WACC ei lopulta kerro osakesijoittajalle oikein mistään ja mielestäni CoE selvästi tärkeämpi.
2 tykkäystä
Joo, kiitos selvennyksestä!
1 tykkäys
Nyt menee vähän turhan eksaktin tieteen puolelle (muistetaan, että analyysi on lähempänä uskontoa kuin matematiikkaa! )
Meillä tuotto-odotuksen pohjana on meidän perusskenaario johon myös meidän ennusteet nojaa. Tätä sitten peilataan riskiin. Ei anneta esim. M&A-optiolle erillistä arvoa tavoitehinnassa, mutta saatetaan analyysissä mainita “tuotto-odotuksen lisäksi sijoittajat saavat kaupan päälle odotusarvoltaan positiivisen M&A-option”. Esim. rahoituskriisin/konkurssiriskin osalta nostamme puolestaan tuottovaatimustamme. Toki myös nostetaan esiin, jos yhtiön tulospotentiaali merkittävästi nykytasosta poikkeava, jotta sijoittajat voivat itse arvioida myös tähän polun realistisuutta. Edelleen, yhtiökohtaiset erot tosi suuria.
Aluksi ajattelin, että en vastaa tuohon noppaskenaarioon, mutta vastataan nyt kuitenkin Jos leikitään, että noppa on pörssiyhtiö ja sen silmäluku edustaa yhden tilikauden tulosta. Koska esimerkissäsi pääoman tuhoutuminen ei ole mahdollista, niin molempien noppien suositus olisi totta kai positiivinen. Periaatteessa korkeamman tuotto-odotuksen nopan pitäisi olla arvokkaampi, koska tuloksen volatiliteetti ei sinänsä ole pitkäjänteiselle sijoittajalle ongelma. Vaikka korkeamman tuotto-odotuksen noppa tekisikin enemmän rahaa pitkällä aikavälillä, niin uskon että 2-4 noppaa hinnoiteltaisi korkeammalla kertoimella sen pienemmän tulosvolatiliteetin takia. Näin ollen voisikin hyvin olla tilanne, että molempien noppien suositus olisi identtinen. Tässä kuitenkin olisi jälleen erittäin tärkeää katsoa suositusten taakse, sillä analyysissä varmasti kertoisimme “Yhtiö1-6 tarjoaa korkean tuotto-odotuksen tulosvolatiliteettia sietävälle sijoittajalle” yms.
Btw, mielestäni tämä keskustelu osoittaa jälleen kerran hyvin sen, että analyysin tärkein osa ei todellakaan ole suositus&tavoitehinta, vaan se itse analyysi. Analyysi tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden pallotella eri skenaarioilla, kun taas suositus antaa vain yhden subjektiviisen näkemyksen aiheesta
14 tykkäystä
Ok, tämä vastaakin jo täysin. Kiitos.
Pidän muuten kovin tuosta vastauksestasi noppakysymykseen. Ylitit odotukseni.
8 tykkäystä
Nyt on saatu uutta grafiikkaa laajaan raporttiin. Tätä voisi ehkä vähän avata:
X-akselilla on varmaankin riski. Punainen väri kuvaa korkeaa riskiä ja sininen matalaa? Tuottopotentiaali Y-akselilla, eli korkea tuotto pienellä riskillä on hyvä sijoitus oikeassa yläkulmassa. Vaaleanharmaa ruutu (2,1) on varmaan edellinen suositus.
Riskin käsitteen voi tosiaan ymmärtää monella tavalla. Jos olet voittamassa, minimoi riskisi ja ole konservatiivinen. Jos tappio näyttää varmalta, tee jotain radikaalia tilanteen muuttamiseksi (suosi riskiä), koska konservatiivinen strategia vain sinetöi tappion. Tässä mielessä raskaasti tappiollisten teknologiayhtiöiden strategia voi olla järkevä. Ensin pitää saada kuluttajat sisään järjestelmään hinnalla millä hyvänsä. Olen nähnyt kaavioita, joissa osakekannan arvostuksella ja firman voitollisuudella on negatiivinen korrelaatio teknofirmoissa.
1 tykkäys