Voi olla, että kukaan itseään kunnioittava sijoittaja ei antanut mitään arvoa 20-30 vuotta sitten tulevaisuuden korvauskysynnälle, mutta saattoi kuitenkin antaa sillä hetkellä tapahtuvalle korvauskysynnälle samoin kun meikäläinen antaa arvoa juuri nyt tällä hetkellä tapahtuvalle ja samoin seuraavan 10-15 vuoden aikana tapahtuvalle korvauskysynnälle Joku nuorempi kaveri voi sitten 20-30 vuoden päästä vaikka sijoitushommia aloitellessa antaa samalle asialle arvoa. Ymmärrätkö pointin?
Edit:
“Globaalin sauna- ja spa-markkinan koko on noin 2,7 miljardia euroa (2016), josta korvauskysynnän osuus on 61 %.”
“Perinteisten saunamarkkinoiden suuren korvauskysynnän ansiosta kansainvälinen sauna ja spa markkina on historiallisesti ollut hyvin suhdannevakaa.”
Lähde: Harvian vuosikertomus 2019.
Mielestäni itseään kunnioittavan sijoittajan ei kannata vähätellä asioita pelkältä fiilispohjalta
Mistä kanssasijoittajat uskovat tämän vuoden kasvun syntyvän? Jos miettii rimaa, jonka alkuvuoden huipputulos korotti hyvinkin korkealle, voi olla tulevilla kvartaaleilla hieman pienempää liikehdintää verrattuna viimevuoteen. Alkuvuoden osalta merkittävä ero syntynee osittain 2020 koronan aiheuttamasta hetkellisestä kaaoksesta, sekä EOS hankinnasta. Ymmärtääkseni 2020 q2-q4 olivat aika pitkälti alusta loppuun asti ns. “loppuunmyyty”, eli tavaraa meni sitä vauhtia kun saatiin valmistettua. Jos orgaanista kasvua miettii 2021 q2-q4, Harvialla on nyt hieman enemmän käsiä naputtamassa pönttöjä kasaan ja tuoreeltaan valmistunut AHS laajennus. Ennen uuden AHS tehtaan käynnistystä ja Muuramen tehtaan laajennusta, perustuuko mahdollinen kasvu lähinnä tehtyihin rekryihin ja AHS laajennukseen, vai onko mahdollisen kasvun pohjalla jotakin muuta?
Ainakin Muuramen tehtaan laajennuksen hyödyt taitavat jäädä tulevan vuoden puolelle.
Materiaalien hinnat ja saatavuusongelmat voivat tuoda omat haasteet.
Edelleen tuntuu, että Harviaan epäileväisesti suhtautuvat tarkastelevat tilannetta omasta subjektiivisesta näkökulmastaan. Itse kiukaiden laatuun en osaa ottaa kantaa, mutta voisin kuvitella, ettei kasassa kiviä ja peltiä välttämättä hirveän suuria eroja suuntaan tai toiseen. Sen sijaan on melko uppiniskaista väittää, etteikö Harvia tekisi jotain kilpailijoitaan paremmin, tämän nyt kertoo oikeastaan mikä tahansa rivi tuloslaskelmassa.
Sijoituskeissiä ei välttämättä kannata rakentaa sen varaan, että suomalaiset yksityishenkilöt alkavat uusimaan kiukaitaan yhtä äkkiä vuoden välein, vaan katsottava isommassa kuvassa. Ja totta ihmeessä sillä on vaikutusta korvauskysyntään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, mitä enemmän kiukaita markkinoilla on. Mitä enemmän kiuas on käytössä (hotellit, hyvinvointilaitokset, uimahallit, julkiset saunat, taloyhtiöt jnejnejne), sitä todennäköisempää on, että korvauskysynnälle tulee tarvetta hieman useamminkin kuin 30 vuoden välein. Jos vaikka jollain Volkswagenin omistajalla autosta pamahtaa moottori, ei hän soita ensimmäisenä Peugeotille ja lähde sieltä kyselemään varaosia. Tai vaikkapa KONEen hissit ja niin edelleen. Tähän vielä päälle Harvian markkinajohtajuus, joka jo lähes itsestään takaa sen, että kaikenlainen lisämyynti on helpompaa kuin alan pienelle toimijalle.
Korvauskysynnän suhteen noi kovassa käytössä olevat yleiset saunat on kyllä hyvä pointti, sellaisella käytöllä kiuas ei tosiaankaan kestä vuosikymmeniä, ja korvauskysyntää tulee uusmyynnin perään huomattavasti nopeammin, varsinkin jos tuote on osoittautunut laadukkaaksi. Katsoin asiaa turhan kuluttajakeskisesti.
Vähän huono esimerkki tuo Kone, koska Kone huoltaa ja korjaa myös muidenkin valmistajien hissejä, liukuportaita sun muita. Eikä taida olla edes ainut konepaja joka tekee vastaavaa.
Merkkiuskollisuus on toki hyvä pitää mielessä, siinä olet oikeassa.
KONE oli siinäkin mielessä heikko esimerkki, ettei minulla todellisuudessa ole hajuakaan heidän liiketoiminnastaan, en ole ikinä omistanut yhtiötä. Joka tapauksessa hisseissä on aina KONEen oma huoltonumero, joten oletus on, että suuri osa KONEen hissien omistajista ongelman tullen tuohon numeroon ensimmäisenä lähtee soittamaan. En tiedä, kuinka suuri osa KONEen liiketoiminnasta on vastaavaa huoltoliiketoimintaa, mutta olettaisin että suhteellisen merkittävä osa kuitenkin. Huoltoliiketoiminta tuottaa taas sitä enemmän liikevaihtoa, mitä enemmän hissejä ja liukuportaita jne. on maailmalla. Sama pätee Harvian saunoihin ja kiukaisiin.
Uskaltaisin väittää, että Harvia kerää liikevaihtoa korvauskysynnän kautta enemmän kuin kokoluokaltaan pienemmät kilpailijansa, tämä on ainoastaan loogista. Itse asiassa markkinajohtajan voisi jopa kuvitella keräävän suhteessa enemmän liikevaihtoa korvauskysynnästä kuin pienempien ja tuntemattomampien toimijoiden. Eli jos otetaan esimerkiksi vaikka joku Harviaa puolta pienempi toimija, väittäisin tämän keräävän liikevaihtoa vähemmän kuin puolet, verrattuna Harviaan.
Sellaista mutuilevaa tajunnanvirtaa vailla faktapohjaista dataa, toivottavasti joku sai kiinni.
KONE ja hissit siinäkin huono esimerkki, että hissien huolto taitaa ihan jokapuolella perustua myös lakeihin, eli ne on PAKKO huoltaa. Kiukaita ei.
Mutta selvää on että mitä enemmän kiuasta ja saunaa on niin sitä enemmän on korvauskysyntää.Ja kunhan Harvia pysyy laadukkaana markkinajohtajana jatkossakin, niin aika luontevaa on korvata Harviaa Harvialla isossa kuvassa.
Lisään muutaman pointin omista Harvia-havainnoista ja tarkkailumetodeista. Harvia on minulla yli 50% painolla salkussa, ja oikeastaan ainut yhtiö jonka toimintaa seuraan aktiivisesti.
Unohtakaa Suomi. Suomi on nyt myyty täyteen kiukaita, ja vilkastuneelle mökkikaupalle en anna mitään painoarvoa Harvian suhteen.
Tarkkailkaa USA:n markkinaa. AHS on se millä tehdään hunajaa. Vilkuilen ajoittain jälleenmyyjien varastosaldoja, ja hakukoneiden tarjoamia jälleenmyyjien määriä. Myös muut kasvavat markkina-alueet on hyvä aina tarkistaa kvartaali-raporteista.
Saunomisen trendiä on mahdollista seurata, vaikka google-hakujen perusteella, mutta vaikea saada selkeää signaalia. Itse näen saunomisen isossa kuvassa samassa paketissa oura-sormusten, sykemittareiden, joogaamisen, superfoodien yms kanssa. Ja niiden trendi on vahva.
Harvian kilpailijoista en ole erityisen huolissani. Harvia-brändi on vahva, ja se toimii itseään ruokkivana. Esimerkkinä jos saatte google-hakuihin oman sivuston kärkipaikalle, on sitä sieltä vaikea kammeta ulos.
Saatavuusongelmat ovat parhaimmillaan loistavan tehokasta markkinointia.
Muistutan jälleen, että USA:n kasvuprosentit oli jo pre-korona Q1-2020 muhkeat. Sitä on faktaa on aina välillä hyvä mutustella.
Harvian johto on erittäin jalat maassa-tyyppistä väkeä. Paperilla on mainittu 5% vuotuinen kasvu, kun toteutunut Q1-2021 liikevaihdonkasvu oli miltei 100%. En pysty kuvittelemaan että tällainen porukka laajentaisi tuotantoaan mikäli pidempiaikainen kysyntä ei heidän näkökulmasta ole kestävällä pohjalla.
Tällä hetkellä odotan suurella mielenkiinnolla Harvian Q1-raporttia, ja erityisesti sitä millä alueilla myynnit ovat kasvaneet. Jos Aasia alkaa osoittaa kasvun merkkejä, niin olisin teoriassa jopa valmis vielä lisäämään positiotani. Toivottavasti tästä huonorakenteisesta jorinasta on jollekin hyötyä
Eteeni käveli uutinen tulevaisuudesta - artikkeli on päivätty ensi viikon torstaille 29.4.2021. Onko tässä nyt kyse siitä kuuluisasta kristallipallosta?
Kyllähän se antaa koko asunnosta laadukkaan vaikutelman, kun saunaan on valittu kunnon Harvian kiuas eikä joku tuntemattomampi merkki. Kovin harmittaa iltaisin tuota vuokrakämpän Heloa lämmittää…
Kauppalehden uusimmassa Markkinaraati-sarjan jaksossa osallistujat pohtivat mm. sitä, että kuinka kauan koronahyötyjät vielä porskuttavat ihmisten pandemian muuttamien kulutustottumusten avulla. Harvia nostetaan esille.
”Tuloskautta voisi kuvata sanoin ’posaria pukkaa’. Positiivisia tulosvaroituksia tulee harva se päivä”, osakesijoitusjohtaja Mika HeikkiläTaalerista sanoo.
Positiivisia tulosvaroituksia ovat antaneet muun muassa UPM , Kesko , Valmet , Uponor , Rapala ja Fiskars . Harvia puolestaan kertoi etukäteen ykköskvartaalin tuntuvasti kasvaneista luvuista.
“Raadin osallistujat nostavat varoittajista esiin muun muassa koronavuoden hyötyjiä, joihin lukeutuvat muun muassa Kesko, Rapala ja Harvia. Lounasmeri arvioi, että niitä pandemian aikana tukeneet kotoilu- ja muut trendit jatkuvat edelleen.”
”Harvia on ottanut markkinaosuutta globaalisti. Jos joku asia on suomalainen, se on sauna. Suomalainen yhtiö voisi siis olla saunan globaali jättiläinen”, Heikkilä arvioi.
Otan nyt vielä kantaa tuohon keskusteluun Harvian ja kilpailijoiden eroista;
Eihän sillä ole juuri mitään merkitystä, ovatko Harvian kiukaat teknisesti sen parempia kuin muutkaan. Varmasti mikä tahansa standardit täyttävä tulipesä saa vesihöyryt nousemaan ja saunojan ihon punertamaan.
Pääasia on se, minkä ihmiset mieltävät parhaaksi. Eli kun he kävelevät K-rautaan etsimään kiuasta, niin onko se Narvin, Helon vai Harvian hökötys, jota päädytään ihmettelemään. Ihan samalla logiikalla ihmiset ostavat cokista, vaikka tarjolla olisi noin kaksi sataa muutakin vaihtoehtoa. Ja sitten kun on kerran ostettu ja hyväksi todettu, ostetaan uudestaan. Harva ihminen on kulutusmarkkinoilla kokeilunhaluinen pioneeri.
Tämä keissi pohjautuu hyvin vahvasti brändiin, hinnoitteluvoimaan ja markkinapositioon. Näillä P/E -luvuilla ei mielestäni kannata betsata mitään yleistä saunamarkkinaa, vaan nimenomaan Harviaa, jonka brändi käy kuumana kuin hellankoukku. Tästä keissistä puhutaan tällä hetkellä pitkin mediaa, ja näköjään se päätyy jo Lepikön traider’s club -jakson otsikointiin.
Harvian omistaja voi maiskutella iloisena joka kerta kun joku kommentoi Harviaa pelkästään korona-voittajana (Lepiköltä oli vähän tämän suuntaista karhuilua). Siitä tietää, että osake ei ole vielä ylihinnoiteltu. Tässä on paljon samaa kuin Kamuxissa: tuote on yksinkertaisen oloinen, epäseksikäs ja ehkä hieman epäilyttäväkin, mistä päätellään, että sillä ei voi lyödä rahoiksi. Tämä sitten heijastuu arvostuskertoimiin.
Kannattaa muistaa, että monelle suomalaissijoittajalle Finski tai Nokia ovat “turvallisia valintoja”. Kestää aika kauan, että Harvian kaltainen kasvuraketti noteerataan ja että siihen uskalletaan laittaa rahaa kiinni. Mielestäni nykyinen arvostus on vielä oikein kohtuullinen ottaen huomioon tulevaisuuden näkymät ja toteutuneet luvut.
Luin viestisi pari ensimmäistä lausetta, kunnes tuli mieleen hatara yhtymäkohta Kamuxiin, mutta olitkin samaa esimerkkiä jo itse myöhemmin viestissäsi käyttänyt. Kamuxia vähätellään monesti toteamalla “Eihän käytettyjen autojen myynti ole mitään kummoista toimintaa” tai jotain vastaavaa. No eihän se sillä tavalla olekaan, mutta siinäkin voi olla selviä eroja miten sen tekee.
Oli liiketoiminta tai itse asiassa mikä tahansa toiminta kuinka yksinkertaista tahansa, jyvät kyllä erottuvat akanoista. Kamuxin keissi on Saksan hajanaisten käytettyjen autojen markkinoiden valtaaminen (kärjistetysti), Harvian taas saunakulttuurin levittäminen sinne, missä sitä ei vielä ole tai missä se on hyvin hataraa. Kuka tahansa osaa valmistaa sihisevän kivipöntön, mutta joku sen tekee joka tapauksessa toisia tehokkaammin. Yrityksen koko auttaa tässä brändin sekä mielikuvien luomisessa merkittävästi. Harvia toisin sanoen hyötyy markkinajohtajan asemastaan.
Toisekseen, Harvian ei tarvitse kehittää mitään uusia hokkuspokkustemppuja. Amerikassa on reilusti tilaa uusille saunoille ja kakusta riittää jaettavaa usealle alan toimijalle. Harvia tosin on osoittanut pystyvänsä ottamaan siitä kakusta vähän muita suuremman viipaleen. Herkullinen keissi kaikkinensa.
Onko missään ilmennyt miten Harvian tuotteiden liikehdintä maailmanlaajuisesti toimii. Euroopan alueellahan Muurame, EOS, Sentiotec toimii ongelmitta rekkarahdilla, mutta mikä on tarve tuotteiden/komponenttien liikuttelun osalta mannerten välisesti? Elektroniikkakomponentteja tehty esim Aasiassa ja tarkoitus ollut saada Eurooppaan tai Valmiiden tuotteiden toimitus myyntiin toiselle mantereelle. Tuo konttipula pyörinyt nytten vuoden alusta asti aika raskaastikin omissa korvissa monen kotimaisen (lähipiirin) yrityksen toimesta. Toimintaa kuitekin Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka. Heräsi vaan mieleen kysymys, että onko tässäkin ollut kuitenkin Harvian osalta realisoimatonta myyntiä tai komponenttipulaa joka toiminut jarruna.
Nopealla selauksellä vähän näin se näytti kyllä olevan. Oli hieman yllättävää vai ostetaanko jenkkilässäkin alennusprosentteja?
Näyttäisi kyllä tämä Harvian lisämyynti todennäköisesti olevan aika hyvää bisnestä Suomessakin. Jotain Cilindroa saa halvimmillaan vähä reilulla 200 eurolla? Sit myyt siihen suojakaiteen, joka maksaa lähes samanverran? No pistetään vielä kiukaan upotuskaulus (= peltinen sylinteri), joka on vain reilun kolmasosan kiukaan hinnasta… Jos haluat valot näihin lisäosiin, kerro hinta 1,5 tai 2:lla. Näin ollen 250 e kiuas maksaa 700 e? Pistetään nyt vielä kunnon kiulusetti 150 e siihen. Kyllä tämä toki minulle omistajana kelpaa. Saisivat buustata tätä lisämyyntiä hieman lisää ja uusia kivan näköisiä tuotteita vaan markkinoille
kattelin vielä vähän tarkemmin noita jenkeissä myytäviä kiukaita niin suurimmassa osassa esim. cilindroja on digitaalinen näyttö ja ohjaus kun taas siinä Suomessa 200€ maksavassa on se nuppiohjaus
Joku nuorempi kaveri voi sitten 20-30 vuoden päästä vaikka sijoitushommia aloitellessa antaa samalle asialle arvoa. Ymmärrätkö pointin? 
No pistetään vielä kiukaan upotuskaulus (= peltinen sylinteri), joka on vain reilun kolmasosan kiukaan hinnasta… Jos haluat valot näihin lisäosiin, kerro hinta 1,5 tai 2:lla. Näin ollen 250 e kiuas maksaa 700 e? Pistetään nyt vielä kunnon kiulusetti 150 e siihen. Kyllä tämä toki minulle omistajana kelpaa. Saisivat buustata tätä lisämyyntiä hieman lisää ja uusia kivan näköisiä tuotteita vaan markkinoille 