Sähköautolla säästää kuitenkin ~75%. Saunalla ei säästä mitään eli kyseessä on aivan eri asia.
1 tykkäys
Tervetuloa foorumille! Mielestäni pointtisi sähkön hinnasta on ihan hyvä lähestymisnäkökulma, johon ei ole otettu kauheasti kantaa. Vaikutusten mittakaava taas on aika kaukaa haettu.
Aloittaisin tarkastelun siitä, että lähtökohtaisesti saunan rakentaminen maksaa tuhansia euroja. Siihen pitää laskea itse rakennuksen kustannukset, saunan materiaalien kustannukset, kiuas yms.
Saunan lämmittäminen sähköllä maksaa noin 1-2 euroa. Oletetaan, että hinta tuplaantuu ja saunan lämmittäminen maksaakin jatkossa neljä euroa.
Saksalaiset eivät ehkä ole niin kovia saunojia kuin suomalaiset, eli sanotaan vaikka että he saunovat kahden viikon välein. Saunan lämmittäminen maksaa nyt vuodessa 104 euroa eikä 52 euroa. Tai entä jos sanotaankin joka viikko ja vuosikustannukset nousevat satasella?
En näe että tuolla on yhtään mitään vaikutusta. Jos henkilö haluaa saunoa kotonaan, hänellä on sauna. Jos ei halua saunoa, hänellä ei ole saunaa.
26 tykkäystä
Mahdanko muistaa väärin, mutta eikös jossain äskettäin Paloharju (?) sanonut jotain siitä, että saunomisen terveysvaikutuksia uskotaan Euroopassa olevan, jos saunoo 3 kertaa viikossa? En ole varma. Saattoi olla muukin lähde. En muista oliko ilmaisu sellainen, että oikeasti siellä saunovat jo noinkin tiheästi, mutta muistan hämmästelleeni aikalailla sanottua.
Jos ymmärsin laskemaasi oikein aletaan puhua jo sadoista euroista vuodessa. Ehkä tässä tärkeämpää onkin “fiilis ilmastohätätilasta”, joka tuntuu olevan isohko. Se voi vaikuttaa ostopäätökseen.
Sauna ei Suomessa ole vain rikkaiden huvitus, mutta ehkä se on sitä Keski-Euroopassa. Silloin asialla ei liene vaikutusta.
2 tykkäystä
Täytyy myöntää, että olen hiukan skipannut nuo paljon keskustellut terveysvaikutus-osiot, koska on ollut uskonpuutetta. Aluksi ajattelin sen lähinnä markkinointikikkana, johtuen varmaan siitä että itse kokeilin kaikkea verenpainelääkkeiden välttämiseksi - onnistumatta siinä. Verenpaine laskee saunomisen jälkeen hetkeksi, mutta palaa nopeasti takaisin normaalin korkeille tasoille.
Jos tuo tutkimustulos on pätevä ja luotettava, silloinhan kyseessä on tosi iso asia, eikä “healing with heat” ole vain markkinointipuhetta.
Mahtaako tällä foorumilla tai muuten olla jossain linkki tuohon tutkimukseen? Ehkä pitää lukea se huolella tilastotiedettä myöten ennen kuin myy Harvioitaan.
3 tykkäystä
Tästäpäs löytyy lähde jos toinenkin. Luettuasi voit miettiä jatkoasi Harvian omistajana 
8 tykkäystä
Saunomisella on varmaan terveysvaikutusta, mutta uskon että muilla elämän tavoilla aika paljon enemmän. Moni lääkärikin on ylipainoinen ja heille on ns. itse aiheutettuja perussairauksia, vaikka tiedoista se tuskin on kiinni 
Sama vaikutus sillä sähköhinnan nousulla saunomisessa jos sitä vertaa sitä kaikkiin muihin menoihin, niin ovat lillukanvarsia.
Terveysvaikutukset ovat kuitenkin erinomainen (merkittävin?) markkinointi argumentti ja hyvä on se, että siinä on myös totta mukana, go Harvia go 
9 tykkäystä
Saunominen saattaa vaikuttaa suotuisasti myös lihasmassan kehittymiseen ja luuntiheyteen.
Harvia jakoi alkuviikosta instastoorissaan pätkän, jossa käsiteltiin allaolevaa tutkimusta.
///
Kilpailija TyloHelon blogissa kirjoitetaan aiheesta tähän tapaan:
“Elimistön altistuessa kuumuudelle se tottuu siihen vähitellen, mikä saa aikaan useita hyödyllisiä muutoksia elimistössä. Näitä mukautumisen aiheuttamia muutoksia ovat lisääntynyt plasman määrä ja parantunut sydämen ja lihasten verenkierto. Tämä lisää kestävyyttä urheilussa ja kasvattaa lihasmassaa, koska lämpösokkiproteiinien ja kasvuhormonien määrä lisääntyy.”
21 tykkäystä
Tuo saunomisen hehkuttaminen lihaskasvussa on ihan höpöjuttuja. Siinä vedetään suoriksi monta mutkaa. Esimerkkinä jos pistät ikänsä sohvalla makaavan ihmisen kävelemään, kävely ylittää hänellä lihaskasvuun vaadittavan ärsykekynnyksen, jolloin voidaan mutkat oikoen todeta että kävely lisää lihaskasvua.
Sitten käytännössä, kun puhutaan valtaväestöön kuuluvasta normitallaajasta vastaavia reaktioita saadaan suuremmissa määrin ihan arkiliikunnassa, jolloin ne eivät riitä tuottamaan uutta lihaskasvuun vaadittavaa kasvuärsykettä, vaan elimistö selviää työstä ihan nykyisellä kapasiteetillaan.
Eli tiivistettynä saunominen on edelleen kivaa, mutta ei siitä kannata mitään käytännön vaikutusta lihaskasvuun odottaa
Annoin aiheesta laajemmin esimerkkiä Kahvihuoneen puolella, miksei lihaskasvun käytännön vaikutuksia seuratessa se tiukka yksittäisen tutkimuksen tuijottaminen toimi.
Toki joku jolla on instagram voisi pyytää kahvihuoneen esimerkissäni referoimaa liikuntafysiologian apulaisprofessoria Juha Hulmia kommentoimaan tutkimusta.
8 tykkäystä
Sopisi ehkä enemmän kahvihuoneen puolelle tämäntapaiset keskustelut.
9 tykkäystä
Ajauduttiinko nyt vähän väärille raiteille. Ei saunassa tulla kehonrakentajaksi, mutta ymmärsin pointtina sen, että mikäli on 2 identtistä urheilijaa ja jos heidän ainoa ero on se, että toinen käy saunassa säännöllisesti ja toinen ei, niin saunoja voisi saavuttaa siitä hyötyä. Tämä on suoraa hyötyä urheilijalle, jota etenkin kilpaurheilijan kannattaisi hyödyntää, miksei muidenkin, jotka välittävät omasta terveydestä. Ilmainen lounas.
5 tykkäystä
Talouselämässäkin hieman juttua Harviasta.
5 tykkäystä
Jos saunan lihasvaikutuksetkin vaikuttaa Harvian tulevaisuuden kassavirtoihin, niin varmaan myös haitalliset hiukkaspäästöt. Suomen Kuvalehdessä hyvä juttu aiheesta. Luin paperiversiosta sen, mutta eiköhän netissä ole samat jutut.
Ajan kanssa puukiukaisiin tulloo tiukempia vaatimuksia päästöistä.
27 tykkäystä
Kiitos linkistä tuohon PubMed-saunomisminuutti-tutkimukseen. Aika johdonmukaisiahan nuo tulokset ovat. Kun saunomistapoja mitataan vain tuon 20 vuoden tutkimusjakson alkajaisiksi, niin on varmaan todennäköistä että vaikutus ei olisi ainakaan pienempi, jos tapoja päivitettäisiin tutkimusaikana.
Vähän pienihän tuo 200 miehen otos 4 kertaa tai enemmän viikossa saunovista on, vaikka näkyy ne terveysvaikutukset 2-3 kertaa saunovillakin. Tosin aina luvut eivät ole ihan tilastollisesti merkittäviä tuossa 2-3 kertaa saunovien ryhmässä, jos noita nyt oikein ymmärsin. Mutta tulokset näyttävät olevan aika riippumattomia erilaisista herkkyystesteistä ja ovat hyvin johdonmukaisia, mikä lisää uskottavuutta. Ilmeisesti Suomesta ei oikein saa kasaan kontrolliryhmää, jossa ei saunota laisinkaan vai miksiköhän se on jätetty pois tutkimuksesta.
Vakuuttavampi juttu kuin odotin.
7 tykkäystä
Looginen kehityssuunta, niin kuin myös autoissa, teollisuudenlaitteissa, työkoneissa, yms. ihan kaikessa.
Harvian Legend GreenFlame, joka julkaistiin vuonna 2020, käyttää täysin uudistettua puun puhtaampaa palamista edistävää tulipesää. Tulipesän rakenne vähentää pienhiukkaspäästöjä viidenneksellä ja häkäpäästöjä 70 prosenttia verrattuna samankokoiseen puukiuasmalliin.
Harvia on aktiivisesti mukana Itä-Suomen yliopiston monivuotisessa KIUAS-2-hankkeessa, jonka tarkoituksena on vähentää puukiukaiden päästöjä ja kehittää sertifikaattia kiukaiden hiukkaspäästöjen vertailuun. Uudistettu GreenFlame-tulipesä on osa Harvian pitkäaikaista kehitystyötä kohti puun puhtaampaa palamista ja päästöjen pienentämistä. Harvian pitkän tähtäimen suunnitelmana on puolittaa puukiukaiden pienhiukkaspäästöt… -Harvia 2021
Tuotteiden laatu, turvallisuus ja toimintavarmuus ovat Harvialle ensiarvoisen tärkeitä. Kaikki valmistamamme kiukaat täyttävät kohdemarkkinoiden lainsäädännön vaatimukset ja standardit. Harvia osallistuu myös aktiivisesti alan kansainväliseen standardointiin. Olemme vaikuttamassa muun muassa tuoteturvallisuuden kehittämiseen, energiatehokkuuteen sekä puulämmitteisten kiukaiden hyötysuhteen parantamiseen ja pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen. Harvia on hiukkaspäästöissä alan edelläkävijä ja toi markkinoille jo vuonna 2009 vähäpäästöiset Harvia Green Flame -kiukaat.
Harvia edistää puun puhtaampaa palamista | Harvia
2 tykkäystä
Nyt on hyvin kirjoitettu juttu Harviasta ja lainaillaan muutama kohta jotka saattavat kiinnostaa haarumilaisia.
Kovaa painetaan, mutta kapasiteettin käyttöastetta on edelleen mahdollista nostaa mikäli kysyntä pysyy yhtä vahvana.
Muuramen kiuastehdas on Pajuharjun mukaan maailman suurin lajissaan. Sen tuotannon alkupäässä japanilaiset robotit taivuttelevat komponentteja, joista kootaan kiukaita tehtaan 30 kokoonpanosolussa. Niistä on normaaliaikoina ollut päivävuorossa miehitettynä noin 18–21. Tehtaan työntekijät ovat monitaitoisia ja voivat kiertää eri tehtävästä toiseen.
Normaalioloissa Muuramen tehtaalla tehdään yksi täysi vuoro ja iltavuoron puolikkaita viitenä päivänä viikossa. ”Nyt täällä on tehty kaksi vuoroa täydellä kapasiteetilla ja yövuoro ajoittain puoliksi. Täyteen kolmeen vuoroon siirtymiselle ei ole ollut vielä tarvetta”, Pajuharju sanoo.
Kiinan Guangzhoussa on keväästä alkaen tehty kahta täyttä vuoroa ja kuusipäiväistä viikkoa. Siellä valmistuu kuitenkin vain 60 prosenttia Muuramen tehtaan tuotantomääristä. Saksan tehtailla taas on tehty pitkiä vuoroja.
Harvia on investoinut 2–4 miljoonaa euroa tuotantoon vuosittain, mutta tänä vuonna investoinnit nousevat kymmeneen miljoonaan euroon. Muurameen tulee lisää koneita ja automaatiota. Rakennuksia laajennetaan. Myös Saksan ja Kiinan tehtaille tulee uusia koneita. ”Lisäksi laitamme USA:n ja Romanian saunatehtaita uuteen asentoon.”
Tuotannon ulkoistuksia Pajuharju ei suunnittele. ”Harvian malli on mahdollisimman integroitu. Suunnittelemme, valmistamme, myymme ja markkinoimme itse. Kannattavuus on rakennettu omaan tekemiseen. Tällä tavalla rahaa ei jää kovin moneen pöytään. Toki opimme myös kumppaneiltamme.”
Harvian seinämallin kiukaat ovat esimerkki siitä, mikä on yhtiön kannattavuuden salaisuus.
”Niissä on 80–90 osaa, jotka voivat olla aika monimutkaisiakin, mutta niitä on vähemmän kuin kilpailijoiden vastaavissa kiukaissa. Lisäksi kaikki osat on tehty täällä meillä. Kun osia on vähän, kokoaminen on nopeaa. Osien vähyyden ansiosta myös virheherkkyys on pieni. Halvimmatkin kiukaamme ovat meille hyvin kannattavia valmistaa.”
Siellä myös vihjaillaan taas että mihin suuntaan yritysostokiikarit on käännetty. 
Infrapuna-saunojen markkinat kasvavat maailmalla tällä hetkellä nopeimmin. Ne ovat kuluttajille helppoja hankkia, kun kytkemisen voi tehdä työntämällä pistokkeen rasiaan. Harvia on tähän asti toimittanut pääasiassa vain infrapunakomponentteja ja vasta viime aikoina myös kokonaisia infrapunasaunoja.
”Olemme tässä alkumetreillä. Voimme kasvaa infrapunasaunoissa omilla toimenpiteillämme ja katsoa, jos joskus tulisi kaupaksi infrapunasaunayritys, joka sopisi meille”, Pajuharju sanoo.
Höyrysaunoissa tilanne on samantyyppinen.
”Olemme tehneet höyrygeneraattoreita. Niillä meillä on hyvä pääsy kuluttajamarkkinoille. Ammattimarkkinoille, kylpylöiden rakentajille ja operaattoreille, jotka ovat pääasiassa Amerikassa ja arabimaissa, meillä ei ole pääsyä. Tässä voimme katsoa myös yrityskauppavaihtoehtoja.”
Vaikka saunamarkkinat ovat globaalit, ne ovat vielä aika pienet.
”Pelureita on suhteellisen vähän. Olemme tähän asti onnistuneet tunnistamaan yritysostokohteet, jotka sopivat meille hyvin”, Pajuharju sanoo.
89 tykkäystä
Mitenköhän kiinan energiansäätelypolitiikka vaikuttaa Harvian tuotantoon kiinassa. Valtiohan alkoi säätelemään yritysten energiankäyttöä syyskuussa, kaikilla on kiintiöt. Voi olla että loppuvuonna on pakko pukata vähenmän kiuasta markkinoille Kiinasta…
Vaikea nähdä että tämä mitenkään oleellisesti vaikuttaisi harviaan sijoituscasena, vaikka pientä vaikutusta kysyntään toki voisi olla (mikä myös saattaa palata matalampien sähköhintojen myötä).
Riippuu varmaan pitkälti kuinka tarkkoja laskelmia keskiverto saksalaiskuluttaja tekee hankinnoistaan, onhan kuitenkin alku- / elinkaarikustannukset tälläisenkin hankinnan keskiössä, jos yhtään on tarkanmarkan-/excelinpyörittäjä-henkilö. Mutta eipä jotain 15 000litraa vetäviä ulko-uimaaltaitakaan montaakaan myytäisi, jos ihmiset etukäteen miettisivät kuinka paljon sen täyttäminen maksaa.
Joitain kuluttajia saattaa myös toki pelästyttää jo valmiiksi noussut sähkölasku, ja sen jälkeen lähdetään ennemmin tinkimään sähkökulutuksesta (tai kiinnittämään siihen huomiota), kuin ostelemaan uusia sähkökiukaita.
Mutta kuten sanottu, tuskin tämäkään on se mihin harvian kasvu tyssää, vaikka osa tekijä saattaisikin olla.
PS. mökkikaupasta oli tullut vähän statistiikkaa:
Viime vuonna kesämökkikauppa roihusi kunnolla. Rantamökkikauppa kasvoi koko Suomessa 41 prosenttia ja rakentamattomien rantatonttien kauppa peräti 71 prosenttia vuodesta 2019.
Vielä alkuvuodesta tammi-huhtikuussa rantamökkien kaupassa oltiin 52 prosenttia hurjaa vuotta 2020 edellä. Viime kuukausina mökkikauppa on kuitenkin selvästi rauhoittunut, ja tammi-heinäkuun osalta laskua viime vuoteen verrattuna oli kuusi prosenttia.
Tuskin kannattaa vetää liian suoria viivoja harvian suomen uus- tai korvausmyyntiin, mutta uskotteko harvian myynnin seuraavan jonkinlaisella viipeellä muita esim. mökkitrendiä? Toki vaikea ilman absoluuttisia numeroita on haarukoida noita mökkien myyntimääriäkään.
8 tykkäystä
Kurkistus tulevaisuuteen (artikkeli on päivätty 30.9.2021). 
Juttu on maksumuurin takana ja en pääse sisältöön käsiksi, mutta otsikosta ja johdannosta päätellen kyseessä lienee spekulaatio siitä, että onko oikein antaa OSTA-suosituksia jos on itse isolla panoksella pelissä mukana. 
28 tykkäystä
Melkeinpä tekisi mieli spekuloida että kukakohan ei nyt tykkää Inderesin analyysistä kun alkaa olla lokakampanjan puolikasta jo pyörimässä.
13 tykkäystä
Mielestäni aivan joutava artikkeli. Petri ollut Harviassa positiivisella puolella käytännössä aina eikä sen nyt analyytikon vika ole, jos liiketoiminta rullaa ja saunabuumi on globaali asia. Kurssi seuraa väistämättä perässä.
60 tykkäystä