Itse näen tämän taas riskinä, Harvia on hyvä siinä, mitä se tekee nyt mutta laajamittaisempi rönsyily uusille markkinoille voi olla hyvinkin riskialtista.
Oma veikkaukseni on, että Harvia tasaantuu pidemmän päälle hieman markkinaa (5-10% vuodessa) nopeammin kasvavaksi yhtiöksi.
En näe ihan hirveästi realisoituvia riskejä varsinkaan yhtiötasolla, ellei johto lähde kokonaan vaihtoon. Se olisi varmaan suurin riski.
Toisekseen isoin riski voisi olla kasvun hyytyminen tuonne 5-10%. Siihen en kuitenkaan usko seuraavaan 5 vuoteen. Sen verran vahva on trendi kotoilun ja terveysnäkökulman osalta saunomisessa, sekä kylpemisessä.
Yhtiön johto on tehnyt erinomaista jälkeä yritysostoilla, joilla kasvua on vauhditettu uusille markkinoille! Kasvun pitäisi siis hyytyä täysin ja yritysostojen loppua, jotta Harviasta saataisiin tylsä osinkomörnijä.
Yksi iso riski on markkinariski. Jos arvotuskertoimista lähtisi esim 30% tai 50%, niin silloin joutuisi pitkäjänteisempikin omistaja odottamaan että saisi tuottoa osakkeilleen.
Tämä riski koskee tietysti kaikkia yhtiöitä ja Harvian hinnoittelu ei ole todellakaan osastoa bumtsibum, vaikkakin siihen on ladattu kasvuodotuksia enemmän kuin yhtiö itse ohjeistaa.
Uskon, että saadaan jälleen kovat luvut torstaina eetteriin.
Omat odotukset tulokselle;
Liikevaihto 53 MEUR
EBIT 14.5 MEUR
Lisätään kommenttien perusteella
Tästä linkkiä tulevaan näytökseen. 
Kuukausi vaihtui eli omistajalistaan päivitystä.
Ainut mikä vähän pistää silmään ja mietityttää, niin Kullervo ja Teemu Harvia myyneet omistuksiaan.
Tuossahan saattaa jollekin tarjoutua vielä mahdollisuus vallata yhtiö, kun Harvian perheen omistus jatkaa laskuaan. 
Top100 listan mukaan Harvian suvun osuus on 6,54%
Kyllä on ainakin kalenterissa merkintä, että tällainen pitäisi tehrä. 
Ja eikun kääntämään kaikille maailman kielille…
Viisas Elämä Oy: Uutta tietoa saunomisen terveyshyödyistä Viisas Elämä Oy: Uutta tietoa saunomisen terveyshyödyistä | Kauppalehti
Tämä olisi omasta mielestäni erittäin negatiivinen asia. Käsitykseni mukaan Tapio ja Ari vastaavat kahdestaan Harvian yritysostostragiasta ja vaikka tiimin koko on kasvamassa 50 prosentilla (siis yksi henkilö lisää 
), toimialalla kaikki tuntevat toisensa eikä Harvia todennäköisesti näyttäisi yhtä houkuttevalana omistajana ilman näitä kahta herrasmiestä. Esimerkiksi Kirami- kauppa, oman käsitykseni mukaan, oli pitkälti henkilösuhteisiin perustuva.
Mietin tuossa, että Tapiolla on yli 13 miljoonan euron potti Harvian osakkeissa, eli rahan takia ei enää hirveästi tarvitse ahertaa. Eli vaarana on heittäytyminen vapaaherraksi. No, kyllä Tapiolla vielä tuntuu virtaa ja intoa riittävän onneksi.
Itse pidän sinänsä hyvänä sitä, että johto omistaa ihan oikeasti merkityksellisillä summilla johtamaansa yhtiötä - on samassa veneessä sijoittajien kanssa.
Outoa että jengi aina kaivaa tätä esiin kun listautumisen ja/tai hyvän kurssikehityksen jälkeen avainhenkilöillä alkaa olla “liikaa” rahaa omistuksinaan. Miksi tässä vaiheessa luovaroisi ja alkaisi laiskottelemaan jos hyvällä tekemisellä tuosta 13 miljoonasta saa leivottua moninkertaisen potin ennen eläkepäiviä. 130 miljoonaa on paljon parempi kuin 13…
Eikä kaikille työn motiivina ole pelkkä raha, niinkin uskomattomalta kuin se saattaa jonkun korvaan kuulostaa niin joku voi oikeasti tykätä työstään.
No, tässä oli tarkoitus listata mahdollisia riskejä ja mielestäni tämäkin on yksi riski, vaikka varmaan aika pieni sellainen. Paljon parempi meidän kannaltamme, että hänellä on 13 miljoonaa kiinni kuin että ei olisi omistusta lainkaan.
Luulen, että Tapsalla olisi ollut mahdollisuus jäädä vapaaherraksi jo aikoja sitten. Eiköhän suurin syy olla Harviassa mukana on, että pääsee toteuttamaan hienoja visioita menestyvän ja trendikkään yhtiön keulilla. Vierivä kivi ei sammaloidu jne.
Nyt kun täällä on nostettu keskustelua riskeistä pöydälle, niin onko kukaan pohtinut perheyhtiön statuksen riskejä? Jonkun tutkimuksen luin aikoinaan, että perheyhtiöt tekevät keskimäärin parempaa tulosta kuin “normaalit yhtiöt”. Toisaalta tuossa tutkimuksessa oli muistaakseni mukana myös perheyrityksiä, jotka eivät ole listautuneet.
Perheyhtiöiden parempaa menestymistä on perusteltu mm. sillä, että ne kykenevät tekemään enemmän pitkäjänteistä työtä lyhytaikaisen menestyksen tavoittelun sijasta. Tämä on varmasti ihan totta, koska siellä ei ole niin suurta painetta saada heti tuloksia aikaan, vaan annetaan enemmän aikaa ja nähdään paremmin kokonaiskuva.
Toisaalta taas perheyhtiöissä on monesti tapana ottaa perheen sisältä iso osa työväestä, ja harvemmin omistajasuvun henkilöt päätyvät hierarkiassa alimmalle tasolle, vaan he valloittavat “väliportaan työtehtävät”. Harviassa lienee töissä useita Harvia-sukunimisiä työntekijöitä, mutta en usko heistä yhdenkään hitsaavan kiukaita kasaan työkseen.
Kirjoitan kaarteluiden sijasta suoraan: onko riskinä, että yhtiöön palkataan ylimääräistä väkeä “suojatyöpaikkoihin” vailla mitään oikeaa tekemistä tai tulosvaatimuksia? Tai pykälää pahempaan suuntaan sieltä tarttuu vapaamatkustajan sijasta ehta vastarannan kiiski mukaan firmaan jarruttamaan toimintaa?
Toinen juttu mikä minua mietityttää perheyhtiöissä, on seuraavien sukupolvien motivaatio ja kiinnostuksen kohteet yhtiön luotsaamiselle. Olen seurannut viime vuosina paljon Konetta ja Herlinin suvun seuraavaa sukupolvea, joista etenkin Jussi on ollut näkyvästi esillä. Hän on puhunut mediassa siitä, miten Kone aikoo profiloitua strategiassaan jatkossa enemmän feminismin, tasa-arvon ja monimuotoisuuden varaan.
Olen myös lukenut joskus sellaisia näkemyksiä, että “valmiiseen pöytään istuneet” uuden sukupolven yritysjohtajat eivät olisi olleet yhtä tuottavia, kuin edelliset. Joskus seuraavalla sukupolvella on kiusausta tehdä isoja ja “tarpeettomia” muutoksia yhtiöön (ettei voida puhua valmiista pyödästä, vaan tehdään näkyvästi omaa muutosta yritykseen).
Jotkut puhuvat myös siitä, että seuraavalla sukupolvella on havaittavissa tietynlaista ähkyä, ettei se firman kehitys/kasvattaminen ole enää niin houkuttava juttu, vaan tyydytään pitämään liekkiä rauhallisemmin yllä.
Mitä ajatuksia nämä herättävät kanssakirjoittajissa? Nämä riskit eivät ole ajankohtaisia ihan heti, mutta pitkässä juoksussa näitäkin on hyvä funtsia.
Ps, vaikka nostin Koneen ja Jussi Herlinin esimerkiksi väkevää keskustelua herättävien aiheiden kera, ei vedetä keskustelua läskiksi sen vuoksi.
Psps, mietin juuri viime viikolla oman ketjun avaamista perheyhtiöihin liittyen, löytyisiköhän aiheesta kaluttavaa oman ketjun verran?
Erinomainen postaus! Nämä ovat tärkeitä asioita perhetaustaisisssa yhtiöissä. Nopeita kommentteja:
Tämmöiset lyhyet kommentit tuli mieleeni nopeasti ajateltuna.
Täällä unohtuu nyt taas iso kuva kokonaan, ja korostuu täysin sama ajattelu kuin tässä kuuluisassa ajatusmallissa “Harvia ja Harvian tulos = kotimainen kiuasvalmistaja, pieni perheyhtiö ja tuloksen viivan alle muodostaa suomalaisten kesämökkiläisten mökeille myytävät kiukaat”.
Tää homma on taas ihan samalla tasolla… 
—> Tehtaissa samansukunimiset johtajien lapset etuilee kaikkia kunnollisia tehtaan duunareita…ei tämä ole enää mikään paikallinen peltipläkkyri ja tehtaalla työntekijät omistajaperheelle kateellisia suomalaisia.
Pitäis varmaan meidän ihan kaikkien katsoa kertauksena yritysesittelyt uudelleen tässä kohtaa tulosviikkoa ja miettiä sitten uudestaan näitä juttuja 
Meillä on kuulkaa Q3 tulossa pihalle torstaina ja tässä vaiheessa viikkoa pitäis keskittyä ihan vaan raketin tankkaamiseen 
Tapiohan kommentoi tuossa, että vahvaa suoritusta on ollut ja tullaan tekemään tämmösiä. Tämä kommentti siis pari viikkoa ennen Q3:sen päättymistä henkilöltä, joka virkansa puolesta on kohtuullisen ajan tasalla firman päivittäisestäkin suoriutumisesta. Näin ollen olisin kohtalaisen luottavainen 
Raaka-aineista vielä. Voisiko joku laittaa tänne jonkinlaisen luotettavan graafin esimerkiksi teräksen hintakehityksestä vuoden parin ajalta. Onko se tuollaista kelatavaraa, jota Harvia eniten hyödyntää? En oikein pääse kärrylle, kun joka paikassa raportoidaan erilaisten indeksien kautta noita hintamuutoksia…
Kohta alkaa rauta nöyrtymään ja taipumaan.
