Harvia-foorumi eli Haarumi - Kansainvälistä kasvua ja hyvinvoinnin megatrendejä

ESG-pisteet?

Vastuullinen sijoittaminen.
Eettisyys.
Ympäristö.
Kestävä kehitys.

Kommentteja?

ESG-pisteytyksissähän on hyvä ottaa huomioon, että jos et raportoi mitään pisteet = 0. Eli jos vastuullisuusraportilta ei löydy mainintaa, että yhtiö ei käytä lapsityövoimaa niin tästä saa sitten minimipisteet. Näin ainakin useimmilla reittaajilla kärjistetysti. En tiedä kuinka moni ESG-analyytikko on tehnyt oikeasti kvalitatiivisen arvion yhtiön ESG-riskeistä. Harvia on kuitenkin liikevaihdolla mitattuna vielä sen verran pieni yritys, että tuskin kovin kattavaa analyysia yhtiöstä löytyy. Toimiala on kutakuinkin siellä keskellä heatmappia riskisyytensä puolesta.

Miettinyt tätä samaa, tosin en ainoastaan Harvian vaan yleisemmin lähes kaikkien vähänkään isompien yhtiöiden kohdalla. Kiina on “maailman tehdas” ja siihen on vain totuttu. Mutta tämä on paaaljon Harviaa isompi kysymys, tärkeä sellainen ja sen vuoksi olisi hyvä keskustella aiheesta lisää laajemminkin jossain sopivassa yleisemmässä ketjussa.

6 tykkäystä

Se että Harvialta löytyy yksi kiukaiden kokoonpanolaitos Kiinasta on kyllä niin merkityksetön asia kuin olla ja voi. Eikä sielläkään mitään lapsityövoimaa nykypäivänä käytetä. Ihmettelen suuresti jos joku jättää Harvian kiukaan tuon takia ostamatta. Ylipäätään ihmettelen tätä argumenttia että Kiinan käyttäminen olisi joku hirveä ihmisoikeusrikos. Jos mietitään vaikka viimeistä 50v niin on tainnut keskiverron Kiinalaisen perheen elintaso nousta kovempaa kuin missään muualla ja nimenomaan sen takia että länsimaat on keskittäneet teollisuuttansa sinne.

Huomioikaa nyt vielä että ei ne muidenkaan valmistajien kiukaat täysin Suomalaisia ole. Esimerkiksi lämmitysvastuksia ei yksinkertaisesti vain valmisteta Suomessa. Vastukset tulee jokaiselle valmistajalle sieltä Kiinasta. Kunhan kokoonpano on tehty suomessa niin kylkeen voidaan lyödä “MADE IN FINLAND”. Pelti ostetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan ja taivutetaan muotoonsa. Eikö edellisessä osavuosikatsauksen QA osuudessa joku tästäkin kysellyt että mites tuo ESG ystävällinen teräs ja Tapion vastaus oli että kiinnostelee kyllä ja tulaan käyttämään kyllä kunhan se tulee realistiseksi vaihtoehdoksi.

Puulämmitteiset kiukaat taidetaan edelleen tehdä 100% Muuramessa.

26 tykkäystä

Et varmaan kovin hyvin ole kiinnittänyt siis huomiota Harvian kestävän kehityksen ja ympäristön ajatteluun, kun olemattomassa analyysissäsi pääsit tulokseen, että se on Harvialle yhdentekevää?

Harvia on panostanut jo vuosia häkä- sekä pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen puukiukaissa, jossa se on myös kunnioitettavasti onnistunut. Harvian käyttää saunoissaan kestävästi tuotettua puuta, joka täyttää alan standardit. Kiukaiden teräs tulee Outokummulta. ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristökäsikirja luo puitteet tuotantoon, logistiikkaan, käyttöön ja kierrätykseen. Muuramen tehtaan energia tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla ja lähialueen tuulivoimaloilla. Tehtaan metallijäte kierrätetään myös 100%.

Tapion kommentti 2020 vuoden saunomisjutusta hesarissa:

KIUKAISTAAN tuttu Harvia perusti tehtaan Kiinaan 2007. Mielikuvissa Kiinaan ulkoistetaan tuotanto ja myydään halvemmalla tuotetut tavarat tuotteet takaisin länteen.

Asia toimii yhä harvemmin näin.

Myös Harvialle Kiina on enemmän markkina kuin tehdas.

Harvialle perinteinen Muuramen tehdas on yhä selkeä ykkönen, sanoo toimitusjohtaja Tapio Pajuharju. Se puskee maailmalle kiukaita, jotka päätyvät suomalaisiin saunoihin. Malleja on Suomen-markkinoilla noin 200.

Kiinan päässä tehdään sähkökiukaita pääasiassa Kiinan, Itä-Aasian ja Itä-Euroopan markkinoille. Malleja on viisi.

Kiinan saunoittuminen on alkuvaiheessa. Suomessa on yli kaksi miljoonaa saunaa. Samaa suhdelukua soveltaen 1,4 miljardin asukkaan Kiinassa on satojen miljoonien kotitalouksien kiuasmarkkina.

38 tykkäystä

Mihin perustuu tietosi, että kaikki vastukset tulee Kiinasta? Harvian ilmeisimmin tulee. Olet täysin oikeassa, Harvia käyttää nimenomaan peltiä - valitettavasti. Avainlippua en ole viestinnässä havainnut. Jos olen okein ymmärtänyt Kiinassa kiukaat tehdään valmiiksi asti?

Harvia Finland Oy, Muurame: Harvia M-sarja (M1, M2, M3) puukiukaat
Harvia Finland Oy, Muurame: Harvia Cilindro Plus -sähkökiukaat

34 tykkäystä

Ei ole @Ha_mia keskustelun tyyli ihan sitä luokkaa, mitä itse toivoisi tältä ketjulta. Ensinnäkin turhaa provosointia, ja toisekseen mielellään jos esim. UEF kiuastutkimukseen viittaat, niin linkin voisit edes laittaa messiin.

51 tykkäystä

@Ha_mia. Joo, varmaan on hyvä keskustella, mutta provosoimalla et saavuta mitään muuta, kuin tylytystä. Foorumin porukka on valveutunutta ja perustaa sijoituspäätökset fundamentteihin. Missään yrityksessä kaikki toiminnot eivät ole 100% ESG:n mukaisia, pääasia on, että suunta on oikea. Jos sinua kovasti harmittaa Harvian toiminta, niin älä sijoita. Riittävän tiukalla ESG seulalla tosin taitaa pudota kaikki Suomi-osakkeet pois.

9 tykkäystä

‘Hankkeessa olivat mukana Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Deekax Air Oy, FinnProto Oy, Lämpö-Linna Oy, Narvi Oy, NunnaUuni Oy, Pohjois-Savon Sähkö- ja automaatio Oy, T:mi Mika Häkkinen, Tulipari Oy sekä Warma-Uunit Oy’.

1 tykkäys

Nimimerkin ja sen kuvauksen perusteella tässä varmaan astutaan johonkin miinaan, mutta vastaillaan nyt kuitenkin. Eli sijoittamisesta kiinnostuneena tiedät varmaan, että yhtiöillä on sijoittajasivut? Ja ymmärrät myös, että jokainen yhtiö julkaisee vuosittain vuosikertomuksen? Yhtiöstä riippumatta näihin vuosikertomuksiin on myös rustattu tekstiä aiheesta vastuullisuus. Eli nyt kun tulet tänne suin päin (tänään perustetulla nimimerkillä) heittelee jotain mututuntumalla yhtiön vastuullisuudesta, niin ennen kuin jatkat, niin suosittelen lukemaan Harvian uusimman vuosiraportin (2020, kun 2021 ei ole vielä julkaistu). Asian helpottamiseksi tässä suora linkki:

Tuosta kun luet ensi alkuun sivut 25-30, niin pääset tutustumaan Harvian osalta teemaan vastuullisuus.

Tässä nyt pikku lainaus:

"Harvia käyttää Suomessa ainoastaan PEFC- tai FSC-sertifioitua puuta. Romaniassa ja Yhdysvalloissa selvitämme mahdollisuuksia nostaa sertifioidun puun osuutta siellä olevissa tuotantolaitoksissamme. Romaniassa saunat valmistetaan tehtaan lähialueilla kasvaneista puista. Harvia on priorisoinut raaka-aine- ja materiaalivalinnoissa kierrätyksen osuutta. Esimerkiksi ostamastamme ruostumattomasta teräksestä pääkumppanimme toimittama tuote on valmistettu yli 85-prosenttisesti kierrätetystä teräksestä. Ruostumaton teräs on 100-prosenttisesti kierrätettävää. Tavaroiden kuljetuksesta aiheutuvien ympäristövaikutusten pienentämiseksi teemme yhteistyötä sellaisen kumppanin kanssa, jonka tavoitteena on olla päästötön vuoteen 2050 mennessä. "

Toinen lainaus:
"Harvia panostaa vastuullisuuteen tuotteiden suunnittelussa, tuotannossa ja logistiikassa. Kestävä tuote on itsessään vastuullinen pitkän käyttöikänsä takia. Tuotteiden lähtökohta on korjattavuus, johon Harvia tarjoaa varaosapalvelut. Toinen merkittävä tekijä on tuotteissa käytettävien materiaalien ja itse tuotteen hyvä kierrätettävyys. Teemme jatkuvaa kehitys- ja tutkimustyötä, jotta tuotteemme ovat aina turvallisia käyttää ja lisäävät käyttäjien hyvinvointia. Kiinnitämme erityistä huomiota tuotteiden oikean käytön opastamiseen. Harvia osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen standardointiin. Harvia on myös mukana Itä-Suomen yliopiston Kiuas 2 -hankkeessa, jossa tutkitaan puulämmitteisten kiukaiden puhtaampaa palamista. Harvia on puhtaamman palamisen edelläkävijä. Yhtiön tuotekehityksen tuloksena tuotiin keväällä 2020 markkinoille Harvia Legend GreenFlame -kiuas, jossa on uudenlainen, puhtaamman palamisen mahdollistava tulipesä. Sen ansiosta puu palaa tehokkaammin ja tuottaa 20 % vähemmän pienhiukkaspäästöjä. "

Samalla kun tutustut vuosikertomukseen ja tutustut yhtiön sivuihin, niin voit huomata, että yhtiö valmistaa vuosittain yli 200 000 kiuasta ja näistä yli puolet Muuramessa (= made in Finland).

49 tykkäystä

Nyt alkaa Harvia-ketjussa menemään viestit siihen suuntaan että joutaisi kaikki liputtaa pois!
Ei kannata edes vastata tollaisille trolleille mitään ettei tule ketjuun turhia viestejä.

58 tykkäystä

Tervetuloa Haarumille, @Ha_mia.

Viittasit kirjoituksessasi TC295-työryhmään.

Siitä päättelisin, että ehkäpä työskentelet alalla tai mahdollisesti olet sijoittanut johonkin toiseen alalla toimivaan yritykseen.

Aiemmin Inderesin palstalla ekosuunnitteludirektiiviä ovat korostaneet etenkin Tulikivi-ihmiset/ihminen.

Tuo kyseinen viestisi sisälsi huhuja ilman lähdeviittauksia, joten ylläpito poisti sen.

@TomiP koosti sinulle erinomaisen tietopaketin, josta sinun on hyvä aloittaa tutustuminen Harviaan.

Kopioin alle myös yhden uutisen vuodelta 2020, josta käy ilmi Harvian näkemyksiä juuri noihin teemoihin, joista olet kiinnostunut.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus yhä tärkeämpää

Kestävän kehityksen arvot nousivat tärkeään rooliin vastauksissa. Yli 40 % piti saunan energian kulutusta, rakennusmateriaalien ekologisuutta sekä luonnonmukaisia saunatuotteita tärkeänä.

– Tämä suuntaus on näkynyt jo pitkään ja näemme että vastuullisuuden merkitys tulee vain kasvamaan myös tällä toimialalla. Harvialla vastuullisuuden kehittämiseen panostetaan monella rintamalla. Käytämme tuotteidemme raaka-aineena Outokummun maailman vastuullisimpia ruostumattomia teräksiä sekä laudemateriaaleina ympäristösertifioituja puulaatuja.

Tuotekehityksessä jatkuva laadun kehittäminen ja etenkin puukiukaiden puhtaampi palaminen ovat olleet tärkeimpiä tavoitteitamme jo vuosia. Pitkäjänteisellä tuotekehityksellä ja tutkimuksilla olemmekin päässeet uusimmilla malleilla jo viidenneksen pienempiin ja 70 % pienempiin häkäpäästöihin kuin edellisissä malleissa, Juolahti kertoo

Lähde: Harvia selvitti suomalaisten ja saksalaisten saunomismieltymyksiä – yksi asia yhdistää | Harvia Oyj

50 tykkäystä

Otteita Pool Corp ja Home Depot tulospuheluista. Muistutetaan taas että firmat eivät ole Harvialle verrokkeja, mutta liiketoimintojen kehitystä ajavat samat trendit. Molemmilla meno on jatkunut vakuuttavana, Pool Corpilla jopa erittäin vahvana. Molempien yhtiöiden kertoimet ovat tosin tulleet alaspäin muun markkinan mukana. Sentimentti on nyt todella pahasti “koronavoittajia” vastaan.

POOL CORP:

image

HOME DEPOT:


image
image

50 tykkäystä

Nyt kun sota syttyi, niin pitäisikö hieman ynnäillä yhteen (toteutuvia) riskejä Harvian kohdalla. Tässä kolme suurinta mielestäni:

  1. Energian hinta/saatavuus (sähkö tuotantolaitoksissa sekä polttoaine kuljetuksissa). Energian hinta nous(s)ee entisestään huimiin korkeuksiin ja vaikuttaa koko tuotantoketjuun. Sodan pitkittyessä myös energian saatavuus voi hinnan lisäksi olla hankalaa.

  2. Venäjän myyntiosuus. 6% myydään Venäjälle(?). Osuuko pakotteet suoraan myyntiin? Ostetaanko Venäjältä Harviaa sodan aikana?

  3. Materiaalien saatavuus. Kuinka paljon Harvian raaka-aineita ja muuta materiaalia tuodaan Venäjältä? Hinnat vähintään nousee, sakkaako saatavuus kokonaan?

27 tykkäystä

Hyvä aloitus. Pakotteiden osalta Harvia ei ole sinällään strateginen, joten pidän näiden kohdistumista Harvian tuotteisiin jokseenkin epätodennäköisenä. Pakotteet osuisivat niin isoon osaan kuluttajatuotteita ja uskonkin enemmän täsmäiskuihin tiettyjen komponenttien suhteen. Muutoin allekirjoitan kohonneet riskit energian hinnan nousemisesta (joka olikin jo nähtävissä ennen sotaakin) ja materiaalin osalta myös. Näistä riskeistä suurin on mielestäni energian hinnan ennakoitua nopeampi nousu sodasta johtuen. Kuitenkin ne tulevaisuuden markkinat missä kasvua on nopeasti otettu, ovat muualla kuin sota-alueella. On mahdollista että tuo Venäjän myynti ei juurikaan tästä mitenkään kärsi lyhyellä aikavälillä mutta marginaaleihin kohdistunee kuitenkin painetta materiaalin ja energian osalta. Jos tämä sota jatkuu ja sitoo resursseja niin paljon että venäläisen keskiluokan osuuskin pienenee, niin sitten tällä on vaikutusta pidemmälle katsoen kun potentiaalista ostajakuntaa on vähemmän. On kyllä niin paljon kysymysmerkkejä juuri nyt ilmassa että vaikeaa on edes arvailla mitä tässä tapahtuu isommassa kuvassa, mutta tässä se minun pari senttiäni tähän.

2 tykkäystä

Myös yksi hyvä spekuloitava pointti, on epävarman tilanteen vaikutus ihmisten investointihalukkuuteen Suomessa ja maailmalla. Sauna on “arjen luksustuote”, johon investoiminen voi kuluttajan mielestä olla tällä hetkellä melko alhaalla priotiteettilistalla, kun kaikki kallistuu perushyödykkeistä lähtien.

11 tykkäystä

Plus sauna kuluttaa sähköä (puukiukaiden osuus ei taida olla muualla maailmassa kovin suuri). Ja jos sähkön hinta edelleen nousee…

1 tykkäys

Ziibralle Harvian riskeistä:

  1. Energian saatavuus; heikentää marginaaleja. Lasketaan ennustettua EPS 10 % tämän takia. Oletuksena, että Harvia saa nostettua tuotteidensa hintoja ja näin marginaalit eivät kutistu täysimääräisesti.

  2. Venäjän myyntiosuus; otetaan EPS-ennusteista 6 % pois.

  3. Materiaalien saatavuus; puuta ja terästä luulisi saavan. Terästä tulee esim. Suomessa Outokummulta. Puuta luulisi Suomessa olevan saatavilla. Toki materiaalien hinnat nousevat. Leikataan EPS-ennusteita taas 5 % pois.

Inderes EPS-ennuste 2022 olisi leikkauksien jälkeen:

EPS 22e: 1,68 eur (Inderes ennustaa 2,09 eur)
EPS 23e: 1,92 eur (Inderes ennustaa 2,39 eur)
EPS 24e: 2,03 eur (Inderes ennustaa 2,53 eur)

Osakkeen arvostus näillä leikkauksilla. Osakkeen hintana käytetty 35 eur:

P/E 2022e: 20,8x
P/E 2023e: 18,2x
P/E 2024e: 17,2x

Aika paljonhan osake hinnoittelee jo totaalista pannukakkua tulevien vuosien kasvun ja tuloksenteon suhteen. Vai olenko tulkinnut lukuja ja ennusteita väärin?

62 tykkäystä

Hyvä ajatusleikki ja laskelma. Se, mikä tuosta vielä uupuu on mahdollinen kysynnän muutos. Eli jos kasvulukemat esim euroopassa hidastuvat merkittävästi, niin noihin lukuihin (EPS) sisältyy lisää laskupainetta. Kuten @Kona yllä jo kommentoi, sauna/spa markkina ei ole ns. välttämättömyyshyödyke (pl ehkä Suomi).

Nykyajalta ei valitettavasti ole kunnon tilastoja siitä, miten tällainen inflaatio ja kriisiityminen yhdessä vaikuttaa kysyntään. Megatrendi saattaa olla sauna/spa markkinan puolella (hyvinvointi, arjen luksus), mutta kohtaa ristipainetta näistä muista. Lisäksi jos matkustus ja muu vastaava pandemiasta kärsinyt kulutus kasvaa, se voi olla pois jostain muualta.

6 tykkäystä