Hieman ristiriitaista, sillä shopin puolelta product features sanoo jokaisen mallin kohdalla 9kw electric heater 
4 tykkäystä
-Se on aika paljon 110V AC systeemissä. Virran määrä olisi täällä sama jos kulutus yli 19KW (240V AC)
Eiköhän jenkeissäkin saunat laiteta 240V taakse. Kyllä noitakin laitteita on siellä, vaikka perus normitöpselit ovatkin 110V. Yleensä esim. kuivaajat ja sähköuunit laitetaan erikseen 240V pistokkeeseen.
Jenkeillä on tuota varten tämmöiset:
Joka torppaan tulee se 240V sähkötauluun ja vasta siitä eteenpäin on 110V.
For those who are surprised to hear households have 240V coming into the home, the way it works is as follows: right prior to the residence entry, the line transformer secondaries are center-trapped so as to provide split-phase 240V on two hot legs (1 and 2) and neutral at the center tap (which is referenced to Earth at the breaker box). For most home outlets, either leg 1 or leg 2 is used with the neutral line to provide 120V alternating current to power small appliances with a plug-in cord. In this sort of set-up, there won’t be any outlet above 120V. Also, if you looked at both legs at the same time, they’d both appear to be 180 degrees out of phase from one another.
For larger appliances, as in the case of the aforementioned oven and laundry machine, they will use leg 1 to leg 2 voltage, which is a straight shot of 240V line to line out of special outlets, or otherwise specially hardwired to specific areas of the home. While larger appliances generally draw approximately 1800 watts (15 amps at 120V), these special outlets / hardwired spots can take up to 7200 W (30A at 240V).
4 tykkäystä
Kiuas tarvitsee 3-vaihesyötön. Suomessa 400VAC.
Tätä keskustelua voi jatkaa Kahvihuoneesa ja pidetään tämä ketju Harvia sijoituskohteena -teemaisena. 
48 tykkäystä
Käsittääkseni varastojen muutos tulisi ilmoittaa tuloslaskelmassa, mikäli koulunpenkiltä jäänyt opit oikein muistiin. Ymmärsin asian siten, että juuri tämä olisi syy sille miksi kassavirtalaskelmassa vaihto-omaisuuden positiivinen muutos vähennetään nettotuloksesta operatiivista kassavirtaa laskettaessa. Esimerkiksi Raute erittelee “valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksen” näkyville. Kaivoin Harvian viime tilikauden liitetiedoista (s.74) alla olevan screenshotin ja tuohon “materiaalit ja palvelut” kohtaan on tuon mukaan sisällytetty vaihto-omaisuuden muutos. Eikö tuo siis tarkoita, että nuo varaston muutokset olisivat ainakin jollain tasolla mukana tuloslakselmassa.
Liitetiedoissa 2.3 Liiketoiminnan tuotot ja kulut alla lukee myös seuraavasti:
“Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos oikaisee tuloslaskelmaa kauden päättyessä varastoon kirjattujen ja varastosta pois kirjattujen tuotteiden kuluvaikutuksella.”
2 tykkäystä
Tästä tulikin mieleeni, että Redditin r/sauna -palstalla monesti tynnyrisaunat saavat pohjoisamerikkalaisilta “saunatietäjiltä” lokaa niskaan, koska istuinkorkeus on niissä liian matala. Useasti siellä viitataan esimerkiksi juuri siihen, että Suomessa ei kukaan sauno niin matalalla istuen, joten tynnyrisaunat ovat “väärää” saunakulttuuria.
7 tykkäystä
Ja siis vielä. jos varastoon tulee kiukaita, niistä aiheutuneita menoja ei kirjata tuloslaskelmaan ennenkuin ne kiukaat on myyty…Meniköhän nyt selvemmin
1 tykkäys
Jos unohdetaan ostot ja myynnit, niin puhtaasti varaston muutos itsessään näkyy:
- tuloslaskelmalla
- taseella
- rahavirtalaskelmalla
Esimerkki:
Tammikuun varaston arvo: 100 000
Joulukuun varaston arvo: 95 0000
Kirjataan:
Per varaston muutos (tulos)
An vaihto-omaisuus (tase)
Varaston muutos näkyy siis tuona tilikautena -5000 suuruisena tuloslaskelmalla.
Rahavirtalaskelmalla tämä näkyy nettokäyttöpääoman pienenemisenä (= rahaa sitoutuu vähemmän varastoon), eli +5000
Täysin ideaalimaailmassahan vaihto-omaisuuden arvo ei heiluisi, tai pikemminkin sen kierto saataisiin nopeammaksi ja täten kassaa vapautetuksi.
Nythän Harvialla, kuin niin monella muullakin on sitoutunut viimeaikoina epäoptimaalisen paljon käyttöpääomaan fyffeä.
Edit.
Ja mitä tulee siihen alkuperäiseen huoleen, että Harvialla olisi nyt liikaa hyvää tuloksessaan kun varasto on kasvanut, niin tämä kasvu on näkynyt suoraan kasvaneina ostoina tuloslaskelmalla. Kuten Anakonda alla selvitti, varaston muutoksen voi ajatella lähinnä ostojen oikausueränä. Kv. standardeissa vaihto-omaisuudesta IAS 2.
19 tykkäystä
Tämähän oli se alkuperäinen “huolenaihe”
Ja tähän siis on vastaus, että varaston arvon lisäys ei lisää tilikauden voittoa, ja syynä siis, ettei niitä ole vielä myyty.
Varaston muutos on enemmän lokaali FAS esitystapa eikä mielestäni IFRS-standardit tätä tunne. Tulokseen tai mihinkään tällä esitystavalla ei kuitenkaan mitään merkitystä. Ostot kirjataan myynnin perusteella ja suomalaisessa käytännössä on ollut tapana, että ostot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Tätä sitten oikaistaan ”varaston muutoksella” ts. onko tuote myyty vai ei. Isossa maailmassa on ollut taas tapana, että ostot kirjataan varastaan, josta cogs kirjautuu kun tuote myydään.
2 tykkäystä
Kiitos tästä ja kaikkien muidenkin vastauksista! Loogistahan tuo lopulta on, vaikka aluksi joutuukin vähän päätä raapimaan näissä😅
1 tykkäys
Ei se nyt kyllä noin ole. Tuloslaskelmassa on vain toteutuneet myynnit ja niitä vastaavat kulut . Tuloslaskelmaan ei siis kuulu ostoja, jotka makaa varastossa… Nämä hoidetaan taseen kautta, ei tuloslaskelman.
8 tykkäystä
Sen verran vielä kommentoin, että epäsuorasti varastoon valmistaminen kyllä näkyy tuloksesss. Jos varastoon valmistamisella paikataan kysynnän vajetta, niin se hetkellisesti ylläpitää normaalia katetasoa ja lykkää huonoja uutisia. En siis tiedä, oliko tilanne tämä mutta noin yleisenä kommenttina. Tällä on erityisesti merkitystä liiketoiminnassa, jossa omassa tai jälleenmyyjien verkostossa on esimerkiksi useamman kuukauden tuotantoa vastaava määrä tuotteita. Siitä syystä seuraisin eriryisesri valmisvarastoja tarkasti tuloksen rinnalla.
1 tykkäys
https://harviagroup.com/fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat/osakkeenomistajat/
3 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake VÄHENTÄNYT -8,54%.
22 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka VÄHENTÄNYT -58,33%
Muuta merkittävää ei ole omistajalistalla tapahtunut syyskuun aikana. Muut 100 listalla olevista osa lisäillyt jonkin verran.
Edit. Ei siis kaikki sadan listalla olijat lisänneet niinkuin ensin kirjoitin 
jäi niin paljo häiritsemään osaamattomuuteni kirjoittaa oikein että oli pakko yrittää muotoilla toisin 
17 tykkäystä
Varastoon valmistaminen ei vaikuta tulokseen, koska varasto arvostetaan tuotantokustannushintaan eikä myyntihintaan. Vastaavasti jälleenmyyjä arvostaa varaston osto- eikä myyntihintaan. Eli pelkästään ostamalla/valmistamalla tavaraa varastoon ei voi parantaa tulosta. Varaston kasvu näkyy tuloslaskelmalla positiivisena mutta sen tuotantokustannukset näkyvät vastaavan suuruisena negatiivisena eränä eli vaikutus nettona nolla.
Mun mielestä omistajien muutos on pettymys, eikä rohkaise ostamaan Harviaa lisää.
Top23 ei ole ostanut yhtäkään osaketta, vaikka 13,xx hinnalla olisi saanut.
TässäTop23 jengissä on niin Harviat, Pajuharju, Vesterinen ja Liitola.
Ja koko Top100 on punaisella, eli mitään ostoryntäystä ole ollut,
mikä tietysti selittää kurssin valumista edelleen.
Edit: Niin Petrillä ei Harvian usko lopu +500kpl 
15 tykkäystä
Kyllä periaatteessa näin, mutta miten sanoisit tuloslaskelman näyttäneen jos oletetaan että noita tuotteita ei olisi tehty varastoon ja sen takia kapasiteetti olisi ollut vajaakäytöllä (oletuksella tehtiin varastoon, koska kysyntä oli alhaalla). Katetaso olisi ollut huonompi kiinteiden kustannuksien kaatuessa pienemmälle volyymille, eikö niin? Ja jos varastoon valmistamisella lykätään huonoja uutisia, niin siinä mielessä se on katetason lyhytaikaista pönkittämistä. Eli ei paranna katetasoa normaalitilanteeseen nähden, mutta auttaa hetkellisesti jos myynti hiljenemässä.
Ja disclaimer: en siis tiedä, oliko kyse heikosta kysynnästä mutta lähinnä tuo periaatteellinen näkökulma. Ja kyllä, omistan harviaa ja ostan lisää jos vielä putoaa.
No ei kyllä näy …Eihän varastoon tekemällä voida kasvattaa tilikauden liikevaihtoa . Tosi on , sanoi Kop:in mieskin…
Niin kyllähän myös mm. Fiskarsin ja Rapalankin varastojen arvot on kasvanut sen 50% vuositasolla . Rapala tosin on antanut jo pari tulosvaroitusta. Fiskars odottaa vielä parempaakin viime vuoteen ver. Onhan nuo firmat varmasti myös valmistautuneet tuotantokustannusten (raaka-aineet) nousuun ja inflaatioon ja myöskin logistiikkahäiriöihin . Venäjältä Harvia ei ainakaan saa enää tiettyjä puulajeja.