Olen kulkenut Harvian matkassa muutaman vuoden ja ihmetellyt analyyttikojen, mm.Inderesin, suosituksia & hintatavoitteita.
Vielä muutama vuosi sitten tavoitehinnat pyörivät 60-70€ tuntumassa ostosuosituksen kanssa. Ostosuosituksesta pidettiin kiinni, vaikka kurssi lähti isoon pulkkamäkeen alkuvuodesta 2022. Tavoitehintaa lähdettiin kuitenkin leikkaamaan.
Kun kurssi oli hakattu pohjamutiin niin tämän jälkeen alkoi suosituksen kova hilaaminen alaspäin. Toisin sanoen siis pääosa alamäki kehotettiin ostamaan, mutta pohjan lähestyessä käännyttiinkin myyntilaidalle eli klassinen tuularin peliliike.
Vastaava ilmiö nähty nyt nousussa; kurssi nousee tulosparannusten myötä, mutta myyntisuositus on voimassa. Ilmeisesti taas sitten huipulla annetaan taas ostosuositus?
Eikö tämä johda tosiasiassa siihen, että Inderesin “analyyseja” seuraamalla on päätynyt ostamaan huippuhinnoissa ja myymään pohjalla (ainakin Harviassa)? Mitä hyötyä tällaisesta analyysista on?
Täsmennettäköön myös, että olen noviisi & itseoppinut ja kuulen mielelläni perusteluja mikä järki tässä touhussa on ollut vai onko yksinkertaisesti analyysi mennyt ns.metsään.
Väittäisin kuitenkin että tehdään analyysiä ilman heittomerkkejä. Muistutettakoon tässä yhteydessä, että analyysi on muutakin kuin suositus ja tavoitehinta eli ehkäpä sisällöstä on jotain hyötyä vaikka suositus väärin olisikin. Mutta siinä olet tietysti oikeassa että tarkoitus olisi antaa oikeita eikä vääriä suosituksia joten lyhyt vastaus on että silloin kun ollaan väärässä, analyysi on mennyt ainakin jollain tasolla pieleen.
Tämä ei kylläkään pidä paikkaansa, oltiin valitettavasti 2022 koko matka alas positiivisella suosituksella (lähinnä mua edeltäneiden analyytikoiden toimesta), mutta pohjalla nimenomaan oltiin vahvasti positiivisia.
Eiköhän ainoa klassinen “tuularin peliliike” ole ostaa ja myydä osaketta Inderesin suositusten ja tavoitehintojen perusteella
Kyllähän sen kaikki tiedosta että analyytikot on olleet yhtä metsässä tavoitteiden kanssa kuin sijoittajatkin hinnoitellessaan osaketta ensin pilviin ja sitten heti perään pohjamutiin. Firma on kuitenkin käyttäytynyt äärimmäisen syklisesti tässä epätavallisessa ympäristössä ja viisaampikin on mennyt vipuun. Turha noita menneitä suosituksia on loputtomiin märehtiä, varsinkin kun asia on tunnustettu ja sitä on pyydetty anteeksi.
Olennaisempaa olisi varmaankin keskittyä noihin tuleviin suosituksiin ja analyyseihin. Olen edelleen sitä mieltä että Harvian kohdalla kassavirtamallissa, joka tavoitehinnan määrää, on systemaattinen virhe. Yhden olennaisen kasvun ajurin huomiotta jättäminen tarkoituksella johtaa siihen että tavoitehinta näyttää liian alhaista lukemaa.
Tässä siis viittaan tietysti yritysosotoihin, jotka Harvian tapauksessa pitkällä aikajänteellä eivät ole satunnaisia vaan strategian mukaisia ja näin ollen ennemminkin systemaattisia. Ei ehkä tiedetä tarkasti mitä ja milloin ostetaan, mutta tiedetään että jotain tullaan ostamaan, varsinkin kun katsotaan seuraavaa vuotta pidemmälle.
Oletuksena myös että yritysostoilla luodaan omistaja-arvoa, eikä tuhota sitä. Joka siis ei aina ole itsestään selvää, mutta tässä tapauksessa Indereskin uskoo että yritysostot on lisäarvoa tuottavaa toimintaa.
Tässäkin käytännössä kehotetaan lukijaa itse ottamaan huomioon mahdolliset yritysostot ja ruukkaamaan tavoitehintaa sen perusteella ylöspäin, joka on hieman erikosita jos tavoitteena ei ole antaa tarkoituksella virheellistä suositushintaa.
Se on selvää ettei tietenkään mitään tarkkaa tai virheetöntä ennustusta yritysostoista pysty tekemään. Ei sitä pyydetäkkään. Jos jokin on hankalaa, ei se kuitenkaan tarkoita etteikö sitä tarvitsisi edes yrittää. Olennaista on se mitä tapahtuu sillä keskipitkällä aikahorisontilla ja voiko firma päästä tavotteisiinsa vai ei. Tällä hetkellä analyysi ennustaa ettei kasvutavotteisiin päästä. Jos firma pystyy tekemään edes sen minkä lupaa, (tavoitteet suhteellisen vaatimattomat) tulee suositus olemaan myyntilaidalla jatkossakin.
Tavoitteiden vaatimattomuudesta ollaan ilmeisesti kuitenkin samaa mieltä.
Selvennyksenä vielä ettei tässä ole tarkoitus kritisoida analyytikkoa, vaan ennemminkin niitä työkaluja joita joutuu käyttämään. Miettikää nyt voisiko epäorgaaninen kasvu näytellä jatkossa jotain roolia silloin kun se on perusteltua. Lisätkää raporttiin nyt edes muutaman skenaariota niin vähän hahmottaa mikä on realistista pelkällä orgaanisella kasvulla ja mihin voidaan päästä jos konsolidaatiostrategia alkaa tuottamaan hedelmää. Eikä tätä tarvitse soveltaa niiden firmojen kohdalla jotka oikeasti tekevät yritysostoja satunnaisesti, mutta joissain tapauksissa se on perustellumpaa.
Itselle tavoitehinnalla tai suosituksella ei ole merkitystä, tästäkin vauhkoamisesta huolimatta, mutta moni sitä tuntuu selvästi pitävän korkeassakin arvossa.
