Johtuu noista korotetuista varastotasoista. Eiköhän varastot ole nyt saatu halutulle tasolle. Eli ei pitäisi olla samanlaista vaikutusta jatkossa.
Raportoitu EPS jäi ennusteista, koska tuloksessa oli 0,5 MEUR kertakuluja, jota ei meidän ennusteissa ollut mukana (olisi tietysti pitänyt tajuta laittaa yrityskauppaan liittyen jotain). Rahoituskulutkin oli hitusen ennusteitamme korkeammat, mutta oik. EPS oli kyllä silti hieman yli ennusteemme.
28 tykkäystä
Niin ottaako yrityskauppaa hoitanut investointipankkiiri tms. konsultti tuollaisesta 500.000€ palkkion?
Jos niin ei se ihme ollut, kun ko. toiminta jo 90-luvulla Wahlroosia kiinnosti…
Mutta tehty yrityskauppa näkyy myös plussina tulevina kvarttereina, ei pidä hätäillä !
Oli itselläni mielessä, miltä velkaisuus näyttää nyt Thermasolin oston jälkeen. Ja vastaushan siihen tuli webcastissa. Toivottavasti kuulin oikein. Tämähän muuttunee kun Q3 tulos julkaistaan, mutta tämän hetkinen tilanne.
13 tykkäystä
Tuosta haastattelua, Matias tuttuun tapaan vetää varsin hyvin pääkohdat sopivalla taustoituksella.
Yhtenä poimintana tästä/webcastistä, jenkkikasvun osalta mainittiin että noussut kapasiteetti salli tilauskannan purkua Q2:lla ja selittää ehkä osittain kovaa kasvulukua. Vahvaa meno on tietysti joka tapauksessa, mutta Matias suositti katsomaan H1 lukuja joka tasaa nämä lakoista ja muista syistä tulleet kvartaaliheilahtelut. Kasvuhan oli yli 10 % myös H1:llä, H2:lla me odotetaan kovempaa kasvua yrityskaupan tukemana, mutta tällä hetkellä ennusteissa orgaaninen kasvu on hitaampaa (luokkaa 6-7 %).
63 tykkäystä
Analyytikon kommentit Harvian Q2-tuloksen jäljiltä. 
29 tykkäystä
Otin Raulin studioon harrastamaan itsepiiskausta. 
92 tykkäystä
Kiitos, ihan aiheesta! 
Itse tuli uskottua ja myytyä aika iso positio 33€ nurkilla, tosin salkku kaipasi hajautusta koska olin myös tullut saman osakemäärän kanssa 64€:sta alas 38% painolla ja en halunnut ainakaan sitä enää kokea uudelleen.
Itse arvostan virheen myöntämistä ja ”anteeksipyyntöä” elämässä yleensäkin, vaikka taaksepäin katselu ei lopulta merkittävästi auttaiskaan. Joskus on ärsyttänyt analyysissa se että vaihdetaan ilman suurempia murheita näkemys ja todetaan että tällasta tää on. Mutta tottakai jokainen tekee omat sijoituksensa jne jne.
7 tykkäystä
Almanakka on hyvä kirjoittelija, ja vaikuttaa aika positiiviselta Harvian suhteen. 
Jos olisi ollut kiire, niin paljon tätä pidemmälle ei raporttia tarvinnut lukea, että tiesi sen olevan erinomainen. Pitkäaikaisten sijoitusten kanssa pelkääminen on muuten turhauttavaa puuhaa ja käytännössä tölkin potkimista eteenpäin. Seuraavalla neljänneksellä edessä on todennäköisesti täysin samat pohdinnat. Tästäkin syystä en antanut myyntisormelle toimintavaltuuksia, vaan jäin istumaan positioni päälle, ja niin tulen todennäköisesti tekemään jatkossakin. Jossain vaiheessa USA:n ja muiden markkinoiden kasvu taas hidastuu ja osake tulee reippaammin alas, mutta haluan istua laatuyhtiön kyydissä, joka ratsastaa trendillä ja tuotteilla, joihin itse uskon.
34 tykkäystä
Handelsbankenin aamukatsauksessa Harvia.
Suositukset
3kk: PIDÄ
3v: Markkinoiden mukainen kehitys
3v tavoitehinta 37 EUR
Arvostus hieman historiallista keskiarvoa kalliimpaa.
7 tykkäystä
@Isa_Hudd ja @Rauli_Juva olivat taas tuttuun tapaan saunan äärellä.
Harvia reported strong figures in Q2. Growth was expected, and it was delivered. Analyst Rauli Juva summarizes the Q2, as well as the recent acquisition of steam shower and steam room company ThermaSol in the US.
00:00 Intro 00:12 Q2 Figures 00:58 ThermaSol acquisition 01:44 Valuation
Lisää jännittävää sisältöä löytyy Inderes Nordic-kanavalta, jota ihmiset eivät ole muistaneet tilata. Siellä on englanniksi (ja ruotsiksi) paljon videoita, joita ei ole Suomen kanavalla: https://www.youtube.com/@inderesnordic
10 tykkäystä
Olen kulkenut Harvian matkassa muutaman vuoden ja ihmetellyt analyyttikojen, mm.Inderesin, suosituksia & hintatavoitteita.
Vielä muutama vuosi sitten tavoitehinnat pyörivät 60-70€ tuntumassa ostosuosituksen kanssa. Ostosuosituksesta pidettiin kiinni, vaikka kurssi lähti isoon pulkkamäkeen alkuvuodesta 2022. Tavoitehintaa lähdettiin kuitenkin leikkaamaan.
Kun kurssi oli hakattu pohjamutiin niin tämän jälkeen alkoi suosituksen kova hilaaminen alaspäin. Toisin sanoen siis pääosa alamäki kehotettiin ostamaan, mutta pohjan lähestyessä käännyttiinkin myyntilaidalle eli klassinen tuularin peliliike.
Vastaava ilmiö nähty nyt nousussa; kurssi nousee tulosparannusten myötä, mutta myyntisuositus on voimassa. Ilmeisesti taas sitten huipulla annetaan taas ostosuositus?
Eikö tämä johda tosiasiassa siihen, että Inderesin “analyyseja” seuraamalla on päätynyt ostamaan huippuhinnoissa ja myymään pohjalla (ainakin Harviassa)? Mitä hyötyä tällaisesta analyysista on?
Täsmennettäköön myös, että olen noviisi & itseoppinut ja kuulen mielelläni perusteluja mikä järki tässä touhussa on ollut vai onko yksinkertaisesti analyysi mennyt ns.metsään.
26 tykkäystä
Väittäisin kuitenkin että tehdään analyysiä ilman heittomerkkejä. Muistutettakoon tässä yhteydessä, että analyysi on muutakin kuin suositus ja tavoitehinta eli ehkäpä sisällöstä on jotain hyötyä vaikka suositus väärin olisikin. Mutta siinä olet tietysti oikeassa että tarkoitus olisi antaa oikeita eikä vääriä suosituksia joten lyhyt vastaus on että silloin kun ollaan väärässä, analyysi on mennyt ainakin jollain tasolla pieleen.
Tämä ei kylläkään pidä paikkaansa, oltiin valitettavasti 2022 koko matka alas positiivisella suosituksella (lähinnä mua edeltäneiden analyytikoiden toimesta), mutta pohjalla nimenomaan oltiin vahvasti positiivisia.
53 tykkäystä
Eiköhän ainoa klassinen “tuularin peliliike” ole ostaa ja myydä osaketta Inderesin suositusten ja tavoitehintojen perusteella
Kyllähän sen kaikki tiedosta että analyytikot on olleet yhtä metsässä tavoitteiden kanssa kuin sijoittajatkin hinnoitellessaan osaketta ensin pilviin ja sitten heti perään pohjamutiin. Firma on kuitenkin käyttäytynyt äärimmäisen syklisesti tässä epätavallisessa ympäristössä ja viisaampikin on mennyt vipuun. Turha noita menneitä suosituksia on loputtomiin märehtiä, varsinkin kun asia on tunnustettu ja sitä on pyydetty anteeksi.
Olennaisempaa olisi varmaankin keskittyä noihin tuleviin suosituksiin ja analyyseihin. Olen edelleen sitä mieltä että Harvian kohdalla kassavirtamallissa, joka tavoitehinnan määrää, on systemaattinen virhe. Yhden olennaisen kasvun ajurin huomiotta jättäminen tarkoituksella johtaa siihen että tavoitehinta näyttää liian alhaista lukemaa.
Tässä siis viittaan tietysti yritysosotoihin, jotka Harvian tapauksessa pitkällä aikajänteellä eivät ole satunnaisia vaan strategian mukaisia ja näin ollen ennemminkin systemaattisia. Ei ehkä tiedetä tarkasti mitä ja milloin ostetaan, mutta tiedetään että jotain tullaan ostamaan, varsinkin kun katsotaan seuraavaa vuotta pidemmälle.
Oletuksena myös että yritysostoilla luodaan omistaja-arvoa, eikä tuhota sitä. Joka siis ei aina ole itsestään selvää, mutta tässä tapauksessa Indereskin uskoo että yritysostot on lisäarvoa tuottavaa toimintaa.
Tässäkin käytännössä kehotetaan lukijaa itse ottamaan huomioon mahdolliset yritysostot ja ruukkaamaan tavoitehintaa sen perusteella ylöspäin, joka on hieman erikosita jos tavoitteena ei ole antaa tarkoituksella virheellistä suositushintaa.
Se on selvää ettei tietenkään mitään tarkkaa tai virheetöntä ennustusta yritysostoista pysty tekemään. Ei sitä pyydetäkkään. Jos jokin on hankalaa, ei se kuitenkaan tarkoita etteikö sitä tarvitsisi edes yrittää. Olennaista on se mitä tapahtuu sillä keskipitkällä aikahorisontilla ja voiko firma päästä tavotteisiinsa vai ei. Tällä hetkellä analyysi ennustaa ettei kasvutavotteisiin päästä. Jos firma pystyy tekemään edes sen minkä lupaa, (tavoitteet suhteellisen vaatimattomat) tulee suositus olemaan myyntilaidalla jatkossakin.
Tavoitteiden vaatimattomuudesta ollaan ilmeisesti kuitenkin samaa mieltä.
Selvennyksenä vielä ettei tässä ole tarkoitus kritisoida analyytikkoa, vaan ennemminkin niitä työkaluja joita joutuu käyttämään. Miettikää nyt voisiko epäorgaaninen kasvu näytellä jatkossa jotain roolia silloin kun se on perusteltua. Lisätkää raporttiin nyt edes muutaman skenaariota niin vähän hahmottaa mikä on realistista pelkällä orgaanisella kasvulla ja mihin voidaan päästä jos konsolidaatiostrategia alkaa tuottamaan hedelmää. Eikä tätä tarvitse soveltaa niiden firmojen kohdalla jotka oikeasti tekevät yritysostoja satunnaisesti, mutta joissain tapauksissa se on perustellumpaa.
Itselle tavoitehinnalla tai suosituksella ei ole merkitystä, tästäkin vauhkoamisesta huolimatta, mutta moni sitä tuntuu selvästi pitävän korkeassakin arvossa.
29 tykkäystä
Harvian suku myi yhtiön CapManille 2014 ja Pajuharju tuli puikkoihin vetämään kansainvälistymistä 2016. Tämän jälkeen 8-10 vuodessa merkittäviä yritysostoja ennen viimeisintä kauppaa oli mielestäni tehty kaksi (EOS Saksasta ja AHS Jenkeistä). Strategian mukaisia kyllä, mutta kovin harvassa nuo varsinaiset sijoituscasea muuttaneet kaupat on. Thermasolistakin johto sanoi, että se oli käytännössä viimeinen “vapaana” oleva höyry-yhtiö ja käsittääkseni infrapunapuolellakin kauppoja on ollut jonkin verran viime vuosina, joten ei ole/ollut mikään itsestäänselvyys että kauppoja tulee, vaikka niitä selvästi halutaan. Voisihan näitä ripotella malliin x vuoden välein, mutta se ei aiemmin mainituista vaikeuksista johtuen ole yleensä tapana.
Tämä ei kyllä ollut ajatukseni, kyllä ne yritysostot voi huomioida jollain tavalla tuotto-odotuksessa ja siten suosituksessa ja tavoitehinnassa, vaikka ei ennusteissa olekaan. Tätä en ole varmastikaan tosin riittävästi tehnyt/viestinyt.
Varsin kohtuullinen pyyntö niin Harvian kuin muidenkin yritysostoja tekevien firmojen osalta. Palataan siihen ja muutenkin arvostuksen käsittelyyn syksyn laajan päivityksen yhteydessä.
Tämä oli ihan aiheellista ja rakentavaa kritiikkiä, hyvä jos huomio ei ole pelkästään tavoitehinnassa
54 tykkäystä
Omasta mielestä noissa yritysostojen mallintamisessa on sekin haaste, että lähtökohtaisesti yrityskauppa toteutuu yhtiön todellisella arvolla, johon jopa pieni preemio. Ts. ostajalle ei synny omistaja-arvoa pelkästä kaupasta. Sitten jotta omistaja-arvoa syntyy, niin täytyy myynti- ja kustannussynergioita realisoitua. Näihin liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, joiden johdosta valtaosa yrityskaupoista epäonnistuu luomaan omistaja-arvoa, ainakin tutkimuksen valossa. Huolimatta Harvian historiasta onnistuneissa yrityskaupoissa, pitäisin näiden roolin korostamista jatkossa erittäin riskialttiina analyyseissä. Skenaariotarkastelussa tietysti soveliasta, että mikä vaikutus olisi esim. kasvun kiihtymisellä tai hidastumisella aikavälilllä 2025-202X. Näissä yhtenä tekijänä voisi pitää yrityskauppaa, mutta lopullisessa arvonmäärityksessä näkisin onnistuneet yrityskaupat aina optiona.
23 tykkäystä
Olen samaa mieltä, kyllä yrityskauppojen ennustaminen analyysissä menee isoksi arvailuksi. Ja ensin yrityskaupasta syntyy vain kustannuksia, myöhemmin sitten arvoa jos kaikki menee hyvin.
Harvian yrityskauppoja on hehkutettu, mutta onko kuitenkin niin, että Kirami tuli ostettua pitkänä?
Miten paljukauppa mahtaa käydä, ko. luvut ei ole suoran pistänyt osareista silmään.
3 tykkäystä
Tähän oma huomio, että jos ostetaan kannattavaa liiketoimintaa niin silloin yleensä maksetaan ns oikea hinta + preemi. Mutta se mikä on se ns oikea hinta, riippuu tietenkin on pörssit karhu vai härkämoodissa.
Sitten taas asia muuttuu jos ostetaan firma mikä ei ole kannnatta tai on jopa kriisissä. Silti se voi olla järkevä ostos, mutta usein myös sitten jäätävän riskinen versus sen kannattavan osto. Laatu maksaa kuitenkin aina.
Mutta sehän se pihvi onkin, että miten se ostettu yritys saadaan integroitua ja mitä synergioita löytyy tai saadaanko sillä kokonaisuuteen lisää asiakkaita ja siten myyntiä. Tämä se pitääkin sitten ostajan osata arvioida. Myyjä kuitenkin lähtökohtaisesti pitäisi tietää yrityksensä arvo ja jos ei ole kyse kriisistä, ei ole pakko myydä.
Harvialla ei nyt taida olla se tilanne, että olisi näitä kannattamattomia järkeviä kohteita vaan enemmänkin niitä laadukkaampi. Onko se sitten vain hyvä asia? En tiedä, mutta siksi pitääkin tässä kohtaa luottaa yrityksen johtoon.
Danske Bank julkaisi päivitetyn Harvia-näkemyksensä. Suositus (OSTA) ja tavoitehinta (45,00 €) pysyvät ennallaan.
39 tykkäystä
Nyt menee kyllä mielestäni ajattelu yritysostojen suhteen väärään suuntaan. Ei ole ns oikeaa tai väärää hintaa maksaa yrityksestä kaikki riippuu siitä millaista tulosta firma tekee ostohetken jälkeen.
Arvoa luova pääoman allokointi on sitä jos sijoitetun pääoman tuotto ROIC (nopat/invested capital) > pääoman kustannus. Ja mikä nyt sitten on pääoman kustannus jos Harvia sijoittaa omaa kassavirtaa yritysostoihin? Se on vaikeampi kysymys sillä joku voisi perustella että se on 0%. Sitten taas jos ostaa velalla ja velan kustannus 8% niin yritysoston pitäisi olla nollakasvulla alle 12.5x fcf. Perinteisesti Harvia on rahoittanut kauppoja pitkälti omalla kassavirralla ja osittain velalla.
Tapa jolla mielestäni Harvia sijoittaja voi tulevaisuuden tuottoja mallintaa on ja ottaa huomioon yritysostot:
Return = dividend yield % + average reinvestment rate (m&a) * ROIC (m&a) + organic growth
Return = 2 % (nykyinen osinko yield) + 50% (puolet tuloksesta keskimäärin yritysostoihin pitkällä aikavälillä) * 12 % ROIC (8.3x nopat multippeleilla ostot) + 10% orgaaninen kasvu
Lisäksi pitäisi mallintaa mikä osa tuloksesta menee kapasiteetin laajennukseen ja että tuleeko esim harvian pe luku laskemaan joka vuosi hieman kun kasvu tasoittuu mutta tolla yksinkertaistuksella
Return = 18% vuosittainen tuotto
Eli tässä esimerkissä Harvi kasvattaisi tulostaan 16 % vuodessa ja sijoittaja saisi vuosittain 2% osinkoa. Jos epäilet että Harviaa tulla arvostamaan vaikka puolet nykyisestä multippelista voit hyvin kertoa tuoton vaikka 0.6 jos uskot että oikea arvostustaso olisi vaikka pe 16 nykyisen 27 sijaan. Silloin vuosituotto olisi noin 10.8 %. Tai jos uskot että orgaaninen kasvu on maltillisempi tai yritysostoihin allokoitava pääoma pienempi nii voi sitten itse muokkailla tämä on suunilleen se skenaario jonka perusteella itse omistan Harviaa.
16 tykkäystä