Nyt muutama isompi blokkikauppa saatu lyhyen ajan sisään. Onko ajatuksia voisiko siellä olla jokin yksittäinen isompi taho joka haalii osakkeita isommin? Toki tämä pelkkää mutuilua ja totuus sitten tiedetään taas seuraavassa omistajalistauksessa, mutta herää mielenkiinto lähinnä blokkikauppojen tiheyden johdosta.
Kiitos @Rauli_Juva uudesta laajasta, erinomaiselta vaikuttaa kyllä! Kvalitatiivisessa osiossa ei oikein kommentoitavaa olekaan. Arvonmäärityskappaleesta kuitenkin poiminta ja kommentti (boldaus oma):
"Odotamme Harvialta hyvää vuosittaista kasvua tästä
vuodesta alkaen pitkälle 2030-luvulle asti ja yhtiö on
osoittanut laatunsa / marginaalin pitävyyden myös
haastavien 2022-23 vuosien aikana. Vaikka Harvian
kertoimet ovat mielestämme lähivuosille korkeat,
huomioimme että odotamme yhtiön tuloskasvun ja
hyvän kassavirran painavan kertoimia alemmas
vuosien kuluessa. Korkea arvostus kuitenkin pitää
tuotto-odotuksen mielestämme heikkona. "
Mikä on oikea arvostustaso Harvian kaltaiselle firmalle? Tulee seurattua sijoitustwitterissä ja substackissa erilaisia “laatusijoittamiseen” keskittyviä tilejä, jotka perkaa globaalisti laatufirmoja ja niiden sijoituskeissejä. Näissä kirjoituksissa harvoin tulee suomalaisia firmoja vastaan, mutta Harvia on yksi valituista jotka säännöllisesti näissä esiintyy (muita mainittavia ovat Admicom, Qt, kerran tainnut Talenomkin vilahtaa). Harvia on näistä päätynyt joihinkin mallisalkkuihin ja selvästi Harvia herättää enemmän huomiota jenkkisijoittajienkin piirissä. Näissä analyyseissä Harvia on usein “aikalailla oikein hinnoiteltu” ja tuleva kasvu ajateltu satavan melko puhtaasti sijoittajan laariin eli multippeleitä pidetään usein suht. oikeutettuna.
Raportissa Raulin näkemys oikeasta valuaatiosta (jos tulosmultippeleita käytetään):
“Hyväksyttäväksi tasoksi
näemme noin 20x-tason (P/E), johon Harvia päätyy
2027. Harvia tarjoaa nykykurssilla ja 40-50%
osingonjakosuhteella noin 2 %:n osinkotuototon”
Miksi juuri P/E 20x on Harvialle oikea multippeli? Onko tässä verrattu Harviaa yleisesti suomipörssin tasoon ja annettu Harvialle pieni preemio hinnoittelussa? Raportin verrokkiryhmä on mielestäni huono, enkä sitä ottaisi keskusteluun ollenkaan mukaan. Missä globaalit laatuyhtiöt? Toimialakohtaista verrokkia et toki mistään saa.
Ehkä hyvä sijoittajan kiinnittää huomiota myös vielä tähän kohtaan, joka hyvin kuvaa mitä on syytä odottaa jatkosta:
"Arvioimme Harvian vapaan kassavirran olevan 30-
35 MEUR lähivuosina, joka nykykurssilla tarjoaa noin
4 %:n kassavirtatuoton. Koska uskomme Harvian
pystyvän lähivuosina yli 10 % tuloskasvuun, tulee
tuotto-odotukseksi tätä kautta noin 15 % pa. Korkea
arvostus kuitenkin hinnoittelee jo osin lähivuosien
tuloskasvunäkymää. "
Mikäli markkinat todella hyväksyy Harvian “globaalien laatufirmojen” joukkoon, joka säilyttää korkeat marginaalit ja Raulinkin ennustamaa kasvua, niin Inderes tulee olemaan tulevat vuodet jatkuvasti väärällä puolella Harvia-suosituksessa. Oma näkemys on vähän binäärinen tässä:
Jos Harvian kasvu jatkuu hyvänä (suunnilleen se mitä Rauli odottaa 25-26) ja marginaalit kestää, niin Harviaa ei saa niillä kertoimilla mitä Rauli raportissaan pitää “oikeina” vaan kertoimet on suunnilleen nykytasoa jatkossakin. Jos taas kasvu tyssää/marginaalit pettää (ja tarina globaalista laatufirmasta tuhoutuu), niin sijoittaja kärsii tuplavivulla. Skenaariota jota Inderes ennustaa, en pidä kovinkaan todennäköisenä. Eli siis sellaista, jossa tarina etenee ja kertoimet sulaisi “kuluvan vuoden tuloksella P/E 20x tasolle”.
Pitkässä juoksussa tietysti kertoimet varmasti sulaa, mutta kun analyytikon tehtävä on olla sijoituksen osalta oikeassa lyhyellä aikavälillä, niin sulaako kertoimet 0-4v säteellä? Ja tämähän Inderesilläkin selvästi ratkaisee sen, että onko sijoitus oikea seuraavat kuukaudet ja vuodet vai ei. Epäilen että ei. Sulaminen tapahtuneen sitten 2038 vuonna kun saunamarkkina on ottanut rakettikasvun viimeiset 15v ja kasvu saturoituu BKT:n tahtiin Julmaa tuo analyytikon työ, kun vaikka olisit tehnyt hommas hemmetin hyvin, niin jos oletat “oikean arvostustason” väärin ja pitäydyt siinä, niin voit olla vuosia suosituksen kanssa sit väärässä vaikka muuten kaikki on viimeisen päälle. Tai sitten olet Erkki Vesola joka näyttää hauista kuten Koneen suosituksen kanssa teki
Kiitos vielä @Rauli_Juva rapsasta! Toivottavasti oot viihtynyt Indellä ja jatkat näissä hommissa vielä pitkään etkä karkaa muualle töihin.
“Edellä kuvattujen tarkempien ennustevuosien jälkeen ennustamme
yhtiölle 2027-2032 liikevaihdon kasvun hidastumista
asteittain 9 %:sta 2,5 %:iin”
Entä jos 2027-2040 keskikasvu on 7 %?
Jos analyysissä käytetään terminaalikasvua 2.5 %, se olisi hyvä perustella.
@JNivala ja @Jussi_Koskinen olivat ihan oikein poimineet olennaisia kohtia siitä, missä/miten meidän arvonmääritys potentiaalisesti menee metsään, olen näistä aika samaa mieltä.
Verrokiryhmäksi voisi tosiaan etsiä jotain sopivia “laatuyhtiöitä” ja hinnoitella sitten Harvian niihin nähden. Siinä olisi varmaan omat perusteensa, mutta olisihan se osin aika keinotekoinen tapa vääntää tavoitehinta ylemmäs. En muutenkaan ole kummoinen verrokkiryhmien kannattaja, ellei ole ihan oikeasti vertailukelpoisia firmoja. Mainitsemasi kotimaiset firmat (qt, admicom, talenom) on toki siinä hieman eri asemassa kuin harvia, että noissa busineksissa kannattavuuden pitäisi skaalautua ylöspäin (ja ennusteissamme paraneekin kasvun myötä) kun taas Harviassa marginaali pysyy tasaisena, joka rajaa tuloskasvua liikevaihdon mukaiseksi (hyvähän se on silti, eipä siinä). Hyväksyttävät kertoimet eivät ole tässä(kään) tapauksessa mitään tarkkaa tiedettä, itse asiassa itseltä pieni virhe että laitoin siihen yhden luvun, enkä haarukkaa niinkuin on tapana. Disclaimataan siis tässä edes että ei ole tarkoitus yksittäiseen arvostuslukuun hirttäytyä.
2027-32 osalta hyvä huomata että se hidastuu vain 9:stä 7:ään, terminaalilla sitten isompi tiputus. Olen tuohon 27-32 pätkään liittyvää herkkyyttä kommentoinutkin raportissa näin:
Terminaaliarvo jää tosiaan usein itsellä kommentoimatta, kun se on meillä aika vakiosti 2-3%, joka perustuu siihen, että mikään ei voi pitkällä aikavälillä kasvaa taloutta nopeammin. Esim. ym. “laatukasvajissakin” tuo on 2,5-3,0 %. Jossain alkuvaiheessa olevissa firmoissa käytetään pidempää DCF:ää jossa terminaali tulee myöhemmin, se voisi tietysti Harviassakin olla perusteltua jos olisi vahva näkemys että saunamarkkinan hyvä kasvu jatkuu myös 2030-luvun loppupuolen yli 5 % tahtia. Toisaalta osa terminaalijakson ajatusta on myös tuoda varovaisuutta näin pitkälle meneviin oletuksiin. Terminaalikasvun nosto 3 %:iin toisi kyllä rapeat 2,5 euroa DCF-arvoon lisää, joten sieltä voi “arvoa” hakea ja on toki ollut harkinnassa.
Kiitos! Ei ole akuutisti ainakaan muita suunnitelmia
Terminaalikasvun soveltaminen.
Miten olisi käynyt näiden osakkeiden kanssa:
Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia, Tesla .
Ajatukseni on, että terminaalikasvu pitää antaa aina yrityskohtaisesti ja sama pätee kannattavuuteen terminaaliaikana.
Juu aika isoja kauppoja.
Näissä pitää muistaa, että kaupassa on myös ostaja, ei vain myyjä.
Helposti ajatellaan, et ahaa, joku myi 97.511osaketta, mutta ei sitä että joki OSTI saman määrän…
Kiitoksia tosiaan Raulille hyvästä laajasta raportista. Pakko osallistua tähän arvostuskeskusteluun, kun sain kesällä luettua Common Stocks and Uncommon Profits - kirjan (vahva lukusuositus kaikille jotka eivät ole lukeneet). Kirjassa oli mielestäni hyvä sivu jossa puhuttiin näistä laadukkaista kasvajista ja niiden arvostuksesta:
Ymmärrän kyllä että analyytikolle hankaluuden tässä luo se että tavoitehinta ja suositus pitää antaa vuoden päähän, ja Harvian nykyarvostus on hankala perustella kun tarjolla on suomipörssissä esim. Nordeaa PE 7:lla ja Tietoevryä PE 8:lla.
Toisaalta jos Harvian arvostusta peilaa laadukkaisiin jenkkikasvajiin, niin noin 4% kassavirtatuotto kuulostaa itsestä kohtuulliselta arvostukselta, tämän kaltaiset tuntuu myyvän 2-4% kassavirtatuotolla.
Itse näkisin asian niin että Harvialla on hyvä kasvulatu seuraavat 5, 10 ja miksei jopa 20 vuotta. Mikäli tätä hyvää, laadukasta kasvua voidaan jatkaa, niin ei nuo arvostuskertoimet tule alas. Näen, että kun yhtiön vapaa kassavirta kasvaa, myös osakkeen “todellinen arvo” (“fair value”), kasvaa, jota osakekurssi reflektoi pitkässä juoksussa. Uskon siis että yllämainitulla aikaikkunalla (pitkässä juoksussa) Harvia tulee tuottamaan enemmän omistaja-arvoa kuin yllämainitut Nordea ja Tietoevry. Nykykurssilla Harvia on itselle pidä / lisää (ei sijoitussuositus). Sitten pitää vielä muistaa että tällä arvostuksella on tosiaan se riski, että kasvun tyssätessä vaikutus osakkeen hintaan tulee olemaan raju, kun hyväksyttävät arvostuskertoimet määritellään uudelleen. Näinhän kävi Harviallekkin 2021-2022, kun huipuista pohjiin laskettiin yli 75%. Varmaan tätäkin Rauli on reflektoinut tavoitehinnassa ja suosituksessa.
Tätä en tehnyt kritiikkinä Raulille tai muullekkaan Inderesin analyysitiimille. Halusin vain tuoda esille, että kun arvonmääritys ja suositus tehdään vuoden aikaikkunalla, on tässä omat ongelmansa. Analyysi ja raportit ovat Indellä mielestäni erinomaisia, mutta tavoitehinta ja suositus ovat sellaisia jotka itse sivuutan usein. Sijoittajan kun pitää pystyä itse luomaan arvio yrityksen “todellisesta arvosta” ja siitä että mitä on valmis maksamaan tuosta arvosta. Tämä tuntuu foorumia lukiessa monelta unohtuvan.
Täällä on tullut hyviä kommentteja ja pointteja . Tätä on kaivattukin; haastoa puolesta ja vastaan, hyviä perusteluita minkä takia yhtiö voisi olla hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä, vaikka arvostus näyttäisi hetkellisesti korkealta ja vastaavasti mikä voisi mennä pieleen. Laitan tähän muutamia sekalaisia havaintoja mitä Harviasta tulee mieleen.
Sisäpiirikaupat:
Selasin 2024 vuoden sisäpiirin kaupat. Joitain osakepalkkioita ja kaikki loput olivat myyntejä! Yksittäinen myynti tai yksittäisen henkilön osakemyynnit eivät paljon kerro. Mutta useampi on myynyt ja kukaan ei ole ostanut
Uusi TJ on ollut esityksissä vakuuttava ja Harvian liiketoiminta on mennyt hyvään suuntaan . TJ on kuitenkin ollut pestissä jo reilusti yli vuoden ja ymmärtääkseni ei ole kertaakaan ostanut Harvian osaketta . Rahaa on varmaan tarpeeksi muutenkin ja osakepalkkioita lopulta sataa, mutta itse haluaisin ainakin nähdä toimarin osoittavan vähän luottamusta Harviaan sijoituskohteena omalla rahallaan!
Täällä on useampi nostanut kuinka Harvia on laadukas firma ja siitä kannattaakin maksaa paljon. Vertailukohdaksi on otettu laatufirmoja maailmalta. Kyllä se näinkin on, mutta:
Jos vertaa USA firmoihin, niin ne ovat raketoineet
Vertailukohtana USA pörssi on tulikuuma
En osaa sanoa onko Harvian osake hyvä sijoitus tällä hinnalla pidemmän päälle, mutta aika paljon optimistisempi sentimentti vaikuttaa nyt olevan kuin esim vuosi sitten, eli hinnassa on paljon enemmän hyvää ja vähemmän pahaa
Harvia on osoittanut erittäin vakaata tuloskehitystä. Jopa erittäin heikossa markkinassa kannattavuus oli erinomainen. Ennusteissa on joka tapauksessa ikuinen reilusti yli 20 % liikevoittomarginaali!! Voiko Harvia yllättää kannattavuudella positiivisesti, kai? Jos kootaan, varastoidaan, kuljetetaan ja myydään fyysisiä tuotteita, niin pitäisin ~22 % ikuisuusmarginaalia ennemin rohkeana ja mikä tahansa ongelma (kilpailu, lakot, komponenttipula, logistiikkaongelmat jne) saattaa painaa marginaaleja hetkellisesti tai pidemmänkin aikaa?
Vastaavasti ennusteissa on jo 2030+ saakka noin 10 % p.a. kasvua! USA, Japani, yms tilaa on kyllä kasvaa ja ainakin lähitulevaisuus näyttää hyvältä.
Aiemmin TAVOITE oli yli 5 % kasvu.
Tavoitetta nostettiin, eli nykyinen tavoite on linjassa Inderesin ennusteiden kanssa.
Aiemmin oli oletus, että ala kasvaa tuon ~5 % p.a. ja Harvia kasvaa sen mukana tai hieman yli. Nyt ollaan saatu boomia USA ja Japaniin, EU saattaa parantaa viime vuosista takaisin “normaaliin”, eli kasvua voi ainakin toivoa lähi vuodet. Mutta onko realistista olettaa, että Harvia jatkaa kasvuaan 10 % vuodessa vuosikymmenen loppuun asti?
Ensinnäkin Harvian kokoluokka on kasvanut merkittävästi. Mitä isompi vertailuluku, niin sitä enemmän absoluuttista myyntiä pitäisi saada lisää, että jatkettaisiin esim 10 % kasvua. Tämä fakta tulee vastaan sekä orgaanisessa, että epäorgaanisessa kasvussa.
Tarjoomaa voi laajentaa uusilla tuotealueilla. Näistähän on onnistuneita näyttöjä kiuaskivistä, paljuista jne. Mutta Harvia on jo alansa johtava toimija ja mitä kauemmas ydinliiketoiminnasta mennään, niin sitä vähemmän on synergiaa ja focusta. Kai siellä on esim höyrysaunoissa ja infrapunapuolella tilaa otettavaksi, mutta ei sekään kai ole helppoa.
Harvialla on kilpailuetuja kun on brändiä, skaalaa, osaamista vuosikymmenten takaa, globaalia presenssiä, laajaa tuotepalettia, tehokasta tuotantoa jne. Eli on hyvissä asemissa ottamaan haltuun esim USA:n ja Japanin kasvavia markkinoita! Mutta minun on vaikea nähdä, että kilpailutilanne olisi ikuisesti seesteinen. Jos markkina todella kasvaa 10 % p.a., marginaalit ovat 20+% ikuisesti ja siellä voi paras peluri tehdä 20+% ROE ikuisesti, niin vaikea kuvitella etteikö joku rupeaisi ottamaan osaansa markkinasta vaikka aggressiivisesti.
Kauppalehdessä juttu Narvista.
- ”Monilla markkinoilla Euroopassakin voidaan puhua saunabuumista. Yhdysvaltain ja Japanin saunamarkkinoilla kirjataan aivan älyttömiä kasvulukuja”, kuvailee Narvin toimitusjohtaja Samuli Nurminen.
Saa meille kritiikkiäkin antaa, varsinkin rakentavassa muodossa. Tämän vuoden suositustrackillä Harviassa on siihen varsin hyvä syykin
Tuo 12kk aikaikkuna tosiaan ehkä vie välillä ajattelua/huomiota vähän väärin asioihin, mutta sen hyvät ja huonot puolet on tiedossa ja sillä mennään. Mukavaa että jotkut (muutkin kuin analyytikot) muistuttaa että kannattaa katsoa muutakin kuin sitä suositusta ja tavoitehintaa. Tarkoitus on toki niissäkin olla oikeassa
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, nimittäin tuo sininen viiva ao. kaaviossa:
Seisemäntoista vuoden träkki, missä oikaistu liikevoitto ei ole missään kohtaa ollut lähelläkään nollaa tai miinuksella. Se on hurja saavutus, kun miettii, mitä kaikkea tässä on tapahtunut maailmalla vuosien varrella. Ei tällaisia yhtiöitä hirveän paljoa ole pörssissämme.
Tämä on ollut minulle seurattava asia, etenkin ns. kriisiaikana, jolloin mm. menetettiin Venäjän markkina ja oli muutenkin vaikeaa niin silti onnistuttiin pitämään kannattavuus hyvänä. Ei toki ainut mittari mutta hyvin tätä yhtiötä kuvaava.
Tulin reissusta ja luin iltalukemisena läpi laajan raportin (ei iltasatuna sentään, raportti on kuitenkin faktaa eikä fiktiota, ainakin suurimmaksi osaksi ).
Tuossa aiemmin oli hyvää keskustelua arvonmäärityksestä, noin yleisesti en hirveästi ymmärrä arvonmääritystä ja minulle Harvian tapauksessa se on aika turhaakin, kun en käy edestakaista kauppaa. Mutta tuo “verrokkiryhmän” arvostuksiin vertaaminen on vähän hölmöä, kun verrokit on väkisin kasattu aika eri toimialoilta, joilla on ihan omat markkinatilanteensa.
Tätä mietin kanssa, tuntuu vain kovin vaikealta kilpailijoille moinen, kun raportin mukaan kilpailijoiden kannattavuus ei ole lähelläkään Harvian lukuja. Harvia on tehnyt bisnestä erinomaisella kannattavuudella (tosin pienemmällä kasvulla) pitkään, raportissa on 17 vuoden träkki hyvin kannattavasta toiminnasta. Sitä ei ole tuossa ajassa onnistunut kilpailu pilaamaan.
Toki kasvuahan saa kannattavuudesta tinkimällä mutta kun tosiaan muiden valmistajien kannattavuus on valmiiksi tyydyttävää tai heikkoa niin pidemmän päälle riski on pienehkö.
Helpoin tapa isolle toimijalle olisi yksinkertaisesti ostaa Harvia itselleen, saisi valmiiksi hyvässä kunnossa olevan laadukkaan yhtiön.
PS. En tosiaan ymmärrä hirveästi arvonmäärityksestä niin en juuri osaa ottaa kantaa siihen, onko Harvia järkevästi hinnoiteltu. Sen osaavat paremmin minua viisaammat sijoittajat/analyytikot, näin amatöörinä katselen asiaa aika karkealla tasolla.
Syyskuun omistuspohjamuutokset tiivistetysti: Suomalaiset paperikädet myy ja ulkkarit kauhoo
Myyntilaidalla mm.
- Harvian suku
- Johtoryhmä
- Proprius partners
- Tapio Pajuharju
- Eläkeyhtiö Ilmarinen
Lähes kaikilta semmoista 20% kevennystä omistukseen.
https://harviagroup.com/fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat/osakkeenomistajat/
Tapio Pajuharjun mainitseminen oli vähä turha, myi 2000 osaketta, joka vastaa 1,12% salkusta.
Oli siellä rahastoja myös ostolaidalla kuten Evli, eQ, Nordea, Säästöpankki ja Fondita.
Ja elokuun molemmat blokkikaupat näyttäisi olleen joko hallintarekisteröityjen välisiä tai joidenkin top15 omistajien salkkujen uudelleenjärjestelyjä. Kun samat nimet on vieläkin listalla.
Törmäsinpä videoon, jota ei nähdäkseni vielä toistaiseksi oltu jaettu tänne.
Miltä näyttää Harvian tehtailla Muuramessa? Katsohan itse.
@Rauli_Juva on kirjoitellut Arvonluojat-konseptiin Harviastamme.
Arvonluojat-konseptissa esittelemme mielenkiintoisia yhtiöitä, jotka ovat luoneet merkittävästi omistaja-arvoa. Raportit eivät sisällä ennusteita, vaan pohjautuvat puhtaasti historialliseen dataan ja sen pohjalta laskettuihin tunnuslukuihin.
Huomenta suomessa tänään saunoista suomessa ja maaimalla
Harvian tarina tulee olemaan vielä pitkä.
Kumpa tätä ei ostettaisi pois liian aikaiseen. Indenkin rapsaan riskeihin voisi lisätä oston suuren riskin, tämä on puhdasta rahaa tekevä yritys, eikä mitään höpöhöpö ylihuomenna jutellaan juttuja.
Olisi kiva nähdä yhtiön viettävän satavuotissynttäreitään 26 vuoden kuluttua. Jos hoitavat asiansa hyvin tämän pitäisi olla täysin mahdollista.
Pahaa kuitenkin pelkään, että tämä ostetaan pois jossain vaiheessa, kuten Suomesta monia muitakin hyviä yhtiöitä on ostettu. Menestys Yhdysvalloissa voi saada sikäläiset yhtiöt kiinnostumaan tästä.
Edit. Harvian kotisivut ovat uudistuneet, kannattaa käydä vilkaisemassa. Jotenkin asiakaslähtöisemmät kuin ennen.
Harvia: Good company with a high valuation
We published an extensive report on Harvia at the end of September. In this interview with analyst Rauli Juva, we discuss, for example, Harvia’s competitive advantages, how the replacement market is doing, and the competitive landscape. Rauli also comments on whether Harvia is a potential acquisition target and what the new strategic focus areas mean.
00:00 Intro
00:13 Core message in the report
00:44 Competitive advantages
02:29 Longer-term effects of market changes
04:05 Replacement market in the economic downturn
05:33 Harvia’s position in North America
07:26 Competitive landscape
09:40 Potential acquisition target
10:40 New strategic focus areas
13:00 Valuation & recommendation