Täällä on jo ollut ansiokkaita vastauksia kysymykseen haetun rahoituksen määrästä kuten esim. @jerej:n kommentit yllä. Mutta ajattelin vielä niputtaa keskeisimmät seikat tähän - ja että miksi pieni haettu rahoitusmäärä on fiksua kaikkien kannalta noin lähtökohtaisesti. Nämä tietysti vain omia näkemyksiäni.
Miks rahaa haettiin, jos kerran kumppanuusdiili on tähtäimessä - eikö kumppaneita enää kiinnosta?
Jo läpi Herantiksen pörssihistorian on puhuttu siitä, kuinka kumppanineuvotteiluissa paremman diilin itselleen saa, mitä pidemmälle kehittää aihion omin voimin. Tämä on perusteltua, koska Herantis on tällöin vastaa faasi faasilta aina isomman osan kehitysriskistä. Jos Herantis on vakuuttunut omasta aihiostaan, niin tulee aina halvemmaksi kehittää itse vaikka velkarahalla kuin nostaa omistuspohjaista rahoitusta.
Mutta tämä ei ole ainut tekijä - miettikää peliteoreettisesti, miten neuvotteluasemat muodostuvat, jos Herantiksella A) on kyllä itselläkin rahaa vastata seuraavasta faasista vs. B) Herantiksella ei ole varoja tähän. Vaikka tässä kehitetään miljoonia ihmisiä auttavaa lääkettä, niin bisnes on kylmää - lääkejätit puristavat tällaisessa tilanteessa Herantiksen seinää vasten tyyliin “otatteko tämän meidän huonon diilin vai menettekö konkkaan?”. Herantis vahvistaa omaa asemaansa neuvotteluissa varmistamalla seuraavan faasin rahoituksen.
Miksi rahaa ei haettu enemmän?
Jos rahaa olisi haettu enemmän, sillä toki vaikutusta molempiin yllämainittuihin tekijöihin eli kykyyn vastata taloudellisesti kehitysriskistä pidemmälle ja vahvistaa neuvotteluasemaa rahoituksen näkökulmasta.
Mutta millä hinnalla rahan saisi? Rahoittajat joutuvat huomioon lääkekehityksen riskit ja näin lähtökohtana olisi diluutio on jäätävä, koska kaikkien faasien ja prosessien läpikäyminen vaatii muistaakseni noin miljardin verran rahaa - ihan vain jo täysimittainen faasi 2 olisi luokkaa kymmeniä miljoonia eli Herantiksen markkina-arvon verran. Sen sijaan, jos todennäköisyydet onnistumiselle kohentuvat jokaisen myönteisiä tuloksia tuovan faasin mukaan ja näin rahoituksen kulut laskevat, on parempi mennä askel kerrallaan. Ja koska Herantiksen markkina-arvo on jo niin pieni, ei se pysty tekemään rahoituskierrosta Nightingalen listautumisen tyyliin eli saadaan 100 MEURia kassaan ja vaikka seuraava tutkimus ei onnistuisi, niin sitten kehitetään uutta.
Toinen keskeinen tekijä Herantikselle olla tekemättä tuota täyden putken rahoitusta nyt tai koskaan on, että raha ei ole ainut merkitsevä tekijä. Herantis on huipputason, mutta pienen organisaation lääketutkimusyhtiö. Paitsi nuo mittavat rahavarat, Herantiksen pitäisi kasvattaa organisaatiotaan ja näin hankkia kyvykkyyksiä Faasi 3 -tutkimuksia ja FDA- ja muita lupahakemuksia varten. Sen jälkeen sen pitäisi osata markkinoida ja myydä HER-096:a tehokkaasti ja luoda jakelukanavat. Kaikki tämä on mahdollista, mutta olisi jälleen ainakin kymmenien miljoonien hanke, joka tulisi rahoittaa etupeltoon ja jonka rakentamisessa kuluisi vuosia.
Miksi suunnattu anti?
Todennäköisesti ihan vain kulujen ja helppouden vuoksi. Rahat saadaan nopeasti ja järjestely on melkoisen simppeli. Vaikka alennusta antihinnassa on, tuskinpa rahaa oltaisiin nykyisiltä omistajilta saatu hirveästi korkeammalla tasolla.