Kuinkahan hyvin yleensä reesusapinoilla tehdyissä eläinkokeissa saavutetut tulokset pätevät ihmislääkkeenä?
Jos tämä onnistuu, niin voitaisiin saada parkinsonin lääke, siinä vaiheessa lienee sama missä on listattuna
. En oo kauhean isoa summaa tähän allokoinut, mutta kiehtoo toki mahdollinen onnistuminen ja mitä se tekisi.
Jos oon ihan rehellinen, niin aioin piene osan myydä ennen tulosten julkistusta kylläkin ja riskeerata loput sitten pidemmän päälle.
Siinä se piilee se koko jutun juoni, jos tulokset huonot, kurssi syöksyy alas ja toisinpäin…
@Pekka_Simula, minkälainen on tämä Japsejen uusien kantasolujen aivoihin istuttaminen verrattuna CDNF/xCDNF kilpailua jos ajattelee.
Kiittäen Herantikseen sijoittanut
@Nikke1, henkilökohtainen näkemykseni on että kantasolujen käyttö aivosairauksien hoidossa on vielä paljon kauempana rutiinikäytöstä kuin biologiset lääkkeet (joita Herantis edustaa). Ei riitä, että saadaan oikea määrä kantasoluja oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan, ja toimimaan oikealla tavalla: lisäksi hermosolut pitää vielä saada verkostoitumaan toimivaksi neuroverkoksi oikeanlaisella kuntoutuksella. On todella hienoa että tuollaista tutkimusta tehdään, mutta itse näen tuon toistaiseksi perustutkimuksena.
Potilaiden kannalta toivon tietysti olevani väärässä - toivottavasti kantasoluhoidot voisivat olla rutiinikäytössä jo vuosikymmenen päästä. Siinäkin tapauksessa uskon, että aivosairauksien hoidossa parhaat tulokset saadaan lopulta eri hoitojen yhdistelmällä (samaan tapaan kuin syöpää hoidetaan nykyään yhdistelemällä sädehoitoa, leikkaushoitoa ja erilaisia lääkkeitä).
Parkinsonin taudin aiheuttama vuotuinen taloudellinen kustannustaakka on arviolta 50 miljardia dollaria. Alzheimerin yli 1000 miljardia dollaria. Markkinassa riittää kyllä jaettavaa vaikka useampikin taho onnistuisi kehittämään hoidon, joka toimii aivosairauksien hoidossa.
Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma
Hei! Minulla olisi muutama kysymys liittyen CDNF-tutkimukseenne.
Mika osa tutkimusta on Faasia 1 ja mika osa Faasia 2?
Jos tulokset sen sallivat, voidaanko seuraavaksi siirtya suoraan Faasiin 3?
TreatER-projektissa on mukana laakeyhtiot Orion ja Lundbeck.
Miksi olette valinneet juuri nama yhtiot?
Mika on naiden yhtioiden tarkempi rooli?
Eiko nailla yhtioilla ole mielestanne eturistiriitaa neuvonannon suhteen?
Sanoit aikaisemmin ketjussa, etta “Jos kehitys etenee muutenkin suotuisasti, tavoitteena on toki vahvistaa patenttisuojaa eri tavoin”. Milla tavoin patenttisuojaa voi enaa vahvistaa, jos teilla on jo maailmanlaajuinen CDNF:n menetelmapatentti?
Suuri kiitos etukateen,
zamppe
@zamppe, hyviä kysymyksiä! Kuten aina, maailma ei ole ihan mustavalkoinen:
Yleensä “Faasi 1” on (terveissä vapaaehtoisissa tehtävä) turvallisuustutkimus ja “Faasi 2” potilaissa tehtävä alustava tehokkuustutkimus. Joskus käytössä on myös Faasi 1b, 2a, tai 2b… CDNF on toisaalta Faasi 1 -tutkimus (first-in-human), mutta siihen osallistuu potilaita ja käytetään kasvavaa annosta (voitaisiin puhua Faasi 1b -tutkimuksesta) ja siinä on lumelääkettä saava kontrolliryhmä (Faasi 2). Tästä syystä tällainen tutkimuskokonaisuus usein nimetään “Faasi 1-2 -tutkimukseksi”, ilman että siinä on varsinaisesti erillistä Faasi 1 -osiota tai Faasi 2 -osiota.
Jos turvallisuus ei aseta rajoitteita, seuraavan vaiheen laajuus ja tavoitteiden kunnianhimo on usein enemmän kiinni rahoittajan (joka Herantiksen tapauksessa voisi olla esimerkiksi ulkopuolinen rahoittaja tai kansainvälinen lääkeyhtiö) strategiasta ja riskinottohalukkuudesta. Emme valitettavasti voi spekuloida mahdollisen seuraavan tutkimuksen tavoitteita, kun edellinen tutkimus on vielä käynnissä ja sokkoutettuna.
Kun haimme EU-rahoitusta, arvioimme että konsortioon on järkevää pyytää 1-2 etabloitunutta eurooppalaista alan yritystä, joilla on kokemusta nimenomaan Parkinson-lääkkeistä. Aiempien vastaavien EU-hakujen perusteella oli mielestämme perusteltua olettaa, että se parantaa rahoitushakemuksen mahdollisuuksia. Eurooppalaisia kaupallisen vaiheen Parkinson-lääkeyhtiöitä ei ole kovin suurta joukkoa, ja vaikka en voi avata kaikkia yksityiskohtia, Lundbeckin ja Orionin kutsumista mukaan puolsi (paitsi tietysti yhtiöiden halukkuus osallistua), että ne olivat valmiita osallistumaan samaan konsortioon toisen saman alan toimijan kanssa.
Osallistuminen mm. potilaille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen sekä tietysti itse konsortion työhön tarkkailijan roolissa, jonka kautta kliinisen tutkimuksen ja siihen liittyvän tieteellisen tutkimuksen etenemistä voi seurata aitiopaikalta. Korostan toki, että kliininen tutkimus on sokkoutettu kaikilta, siis myös konsortion jäseniltä. Kun sokkoutus puretaan, konsortion jäsenillä on oikeus tutustua kaikkeen dataan.
Jos tarkoitat, että noiden yhtiöiden ei mielestäsi pitäisi neuvoa kilpailevaa hanketta: innovatiivisessa lääkekehityksessä ei itse asiassa nähdä asiaa tuolla tavalla, vaan alan yhtiöt pyrkivät pikemminkin omaksumaan uusinta tieteellistä tietoa, jota ne voivat hyödyntää eri tavoin. Alan kehityssyklit ovat niin pitkiä, että tieto on arvokkaampaa kuin lyhytnäköinen kapeakatseinen ajattelu. Tämä on toki oma näkemykseni ajatellen koko toimialaa - en luonnollisesti voi ottaa kantaa Lundbeckin tai Orionin puolesta. Toisaalta Herantis kliinisen tutkimuksen sponsorina vastaa itsenäisesti kaikista sitä koskevista päätöksistä.
Lääkkeiden patenttisuoja voi pohjautua hyvin erilaisiin asioihin. Vahvimmillaan itse molekyylirakenteen keksinnöllisyyteen ja sen suojaamiseen (CDNF-proteiinin “composition of matter” -patentti). Toisaalta lääkeaineita voisi patentoida erilaisten sairauksien hoidossa: olemme patentoineet CDNF:n mm. Parkinsonin taudin hoitoon mutta joku toinen voisi (teoriassa) patentoida sen vaikkapa kaljuuntumisen hoitoon. Myös annosteluun voisi liittyä keksinnöllisyyttä, vaikkapa (jälleen teoriassa) CDNF:n formulointi ihovoiteeksi ja annostelu iholle levitettynä. CDNF-proteiinin valmistusprosessiin liittyviä keksintöjä voisi patentoida. Seuraavan sukupolven xCDNF, josta olemme aiemmin tiedottaneet, on taas patentoitavissa itsenäisesti.
Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma
Annin merkintähinta 71sek = n. 6,62 euroa. Osaako joku sanoa, pystyykö näihin suomalaiset osallistumaan?
Hei! Kiitos edellisista vastauksista ja hienoa nahda, etta listaussuunnitelmanne etenevat.
Minulla olisi muutama lisakysymys. Ymmarran, jos et voi vastata joihinkin kysymyksiin.
Miksi annin koko on juuri alle 2.5m€, toisin sanoen, miksi ette halua julkistaa prospectusta?
Kenelle private placement on tarkemmin ottaen kohdistettu?
xCDNF-tutkimuksesta: ketka ovat yhteistyokumppanit, jotka ovat tehneet tieteellista tutkimusta ja milloin tutkimus/tutkimukset julkaistaan? Onko tutkimusta tehty ihmisilla vai elaimilla, jos elaimilla, milla lajeilla?
Onko Lymfactinin phase 1 tutkimuksen data julkista?
Kiitos etukateen,
zamppe
@zamppe, kiitos taas kysymyksistä:
Itse asiassa Information Memorandum, jonka julkaisimme, vastaa sisällöltään hyvin pitkälle prospectusta. Merkittävin ero on, että varsinainen prospectus pitää hyväksyttää viranomaisella, mikä käytännössä pitkittäisi prosessia merkittävästi.
Tähän en valitettavasti voi vastata tarkemmin.
Tähän en valitettavasti voi vastata tarkemmin, koska meitä sitoo salassapitosopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimuksia on tehty useissa maissa ja sekä in vitro että in vivo malleissa. Kliinisistä (ihmis-) tutkimuksista ei vielä ole tehty päätöksiä emmekä ole tiedottaneet mahdollista aikataulua sellaisten aloittamiseen.
Tulokset on tarkoitus julkaista tieteellisessä artikkelissa. Toistaiseksi näin ei ole tehty, ja tulee muistaa että tieteellinen julkaisuprosessi on erittäin hidas. Keskeiset havainnot yhtiö on tiedottanut, eli Lymfactin on (toistaiseksi) osoittautunut turvalliseksi ja hyvin siedetyksi. Herantis noudattaa tieteellisiä periaatteita eikä siten spekuloi mahdollisella tehokkuudella Faasi 1 -tutkimuksen perusteella, jossa hoidettuja potilaita ei ole voitu verrata vastaaviin, satunnaistetusti lumelääkettä saaneisiin potilaisiin. Tehokkuutta selvitetään käynnissä olevassa Faasi 2 -tutkimuksessa, joka on asianmukaisesti kontrolloitu, satunnaistettu ja sokkoutettu.
Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma
Kiitos, kuulostaa hyvältä.
Herantis tänään iloisessa 20% nousussa aika isolla vaihdolla. En oikein ymmärrä itse, miten nousee näin paljon Ruotsin listautumishinnan yläpuolelle jo ennen kuin sieltä tulos tiedossa.
ihan kiva nähdä, että vaikka postioni on vaan muutaman tonnin, niin kurssi kuitenkin jo 6,7 tasosta noussut.
Oliko mitä uutisia?
En nähnyt uutisia. Samalla tuli selvitettyä, että antiin osallistuakseen pitää olla Ruotsin tai Tanskan asukas. Sattuneesta syystä olisi osallistuminen kiinnostanut 
Osaako joku paremmin toista kotimaista?
Oho, kurssissa jo 10e rikki ja isolla vaihdolla. Onkohan vain Ruotsin listautumisen vaikutusta vai ottaako joku vahvaa näkemystä, että lääkekehityksen tulokset hyviä?
Tässä kohtaa tietysti harmittaa, että uskalsi alle 6 eurosta ostaa vain pienellä painolla
Lisätty hieman Herantista, kun kurssi laski n. 20% rinnakkaislistautumisen toteuduttua.
Etin itsekin uutisia yms. Mutta päädyin ottamaan kevennetyt takasin.
Tänään ensimmäinen pörssipäivä Herantiksella Tukholmassa ja siellä lähdetty treidaamaan 8€ tasolta. Se on ilmeisesti määritellyt hinnan tännekin.
Aivan, se on siis syy romahdukseen. Vähän outoa kyllä.
Eikö oudompaa olisi, jos pörssien välillä samasta osakkeesta maksettaisi huomattavasti eri hintaa? Ainoa nettomyyjä Helsingissä Lago Capital, joka aiemmin Cleantech Investin kohdalla ainakin nettikirjoitusten mukaan harjoitti arbitraasia Tukholman ja Helsingin pörssien välillä, jos hintaeroa osakkeessa oli.