Osakesijoittaminen

Herantis Pharma -ketju

Herantis " kuumenee"…viimeinkin. Revin äsken laidasta 6.40-6.45€. Kymppi on ruotsalaisten tavoitehinta ja sinne mennään ilman uutisiakin kun listaus alkaa siellä…

Hyvä artikkeli ainakin saatiin :slight_smile: Valitettavasti vain tilaajille.

Parkinson lääke Phase1:ssä. Ei oikeastaan mitään valmista tulossa vuosiin. Phase2 viivästyy. Tutkimusta ja yrityksen tekohengitystä säätiörahoituksella. Phase3 tulokset pettymys. Lopulta osto pois pörssistä tai konkurssi. Tästä tulee jostain syystä vahva Deja Vu. :slight_smile:

Mutta hyvällä asialla ovat. Toivottavasti onnistuvat.

Kovaa nousua ilman tiedotteita, ellei tuota Kauppalehden uutista sellaiseksi laske. Vähän tekisi jo mieli myydä, mutta maltan mieleni. Jos menee kymppiin ilman tiedotteita, harkitsen uudestaan :smile:

Herantis Pharman Simula tulee huomenna jälleen haastikseen kuulumisista. Onko täällä kysyttävää toimitusjohtajalle? :slight_smile:

2 tykkäystä

Kiinnostaisi tietää, että ovatko ne kaksi Tukholmaan listattua verrokkia Parkinson lääkkeen kehityksessä Herantista jäljessä, vaikka niiden markkina-arvot ovat satoja miljoonia…?
Siis ovatko Irlab Therapeutic ja BioArtcit jo päässeet ihmiskokeisiin asti?

Mm. tätä Pekka kommentoi haastattelussa:

Kiitos, olipa hyvä haastattelu! Pysyi hyvin kärryillä, vaikka lääkkeiden kehitys ei olekaan omaa alaa. Kun muuta tietoa saa vielä odotella, tulkitaan toimitusjohtajan esiintymistä: positiivselta vaikutti :wink:

2 tykkäystä

Pari kysymystä @Pekka_Simula, jos vielä seuraat keskustelua:

Miten relevantti lymfactinin prekliinisissä isoeläintöissä käytetty koe-eläinmalli on ennustettaessa vaikutuksia ihmisessä ja nimenomaan kainaloevakuoiduilla rintasyöpäpotilailla - onko tästä tietoa? Ymmärsin niin että prekliinisissä kokeissa on käytetty eläimen paikallista imusolmuketta, jonka ympäristöstä vain on tuhottu imusuonisto, kun taas kliiniseen hoitoon liittyy muualta kehosta kirurgisesti siirretty imusolmuke. Onko kokemusta siitä että siirrännäinen alkaa toimia hoidon jälkeen yhtä hyvin kuin entiset paikalliset imusolmukkeet? Mistä tyypillisesti siirrettävä imusolmuke otetaan? Kuinka hyvin yksi siirretty imusolmuke riittää korvaamaan aiemmat, syövön takia poistetut useat imusolmukkeet?

2 tykkäystä

Tervehdys, @pekkaSimula!
Koekeilitteko CDNF vaikutusta apinoihin pitkään edenneillä Parkinson malleilla ja mitä tulokset olivat?
Mietin vain, koska olen ymmärtänyt ettei CDNF vaikuta jos on liian pitkälle kehittynyt Parkinson. Ja ymmärtääkseni Parkinsonia ei yleensä huomata ennen kuin tauti on jo tuhonnut dopaamiinit melko pitkälle? Miten te pystytte tähän vastaamaan, jotta hyötyisitte CDNF:stä?

1 tykkäys

Hyviä kysymyksiä tautimalleista @Kellonsoittaja ja @Nikke1. Lääkekehityksen suurimpia yleisiä haasteita on tautimallien kyky mallintaa todellista tautia. Jos mallit olisivat täydellisiä, niin periaatteessa kaikkien kliinisten tutkimusten pitäisi onnistua… haastavaa vastata tiiviisti mutta teen parhaani:

Ensin lymfaturvotus: Lymfactinin prekliinisissä tutkimuksissa on eniten käytetty sikaa, joka on ihmisen taudin mallintamisessa relevantti sekä koon että suhteellisen samankaltaisen imujärjestelmän ansiosta. Mainitsemasi ero pitää paikkaansa, eli eläinmallissa imusolmuketta ei ole siirretty oikeasti. Rintasyöpäpotilaiden imusolmukesiirtoleikkauksia on tehty varsin laajasti, mutta niistä on toistaiseksi hyvin vähän kansainvälistä julkaistua tieteellistä tietoa. LT Pauliina Hartialan (Tyks, Herantiksen kliinisen tutkimuksen tutkijalääkäri) väitöskirjatutkimus on yksi harvoista. Tällä hetkellä käsityksemme on, että imusolmukkeita sisältävä siirre, joka tyypillisesti otetaan potilaan nivusalueelta, alkaa kyllä toimia mutta suurempi haaste on saada se “kytkettyä” osaksi imunestettä keräävää raajan imusuonistoa. Juuri siinä Lymfactin voi tautimallien perusteella auttaa. Todellista tietoa tehokkuudesta saamme käynnissä olevasta Vaiheen 2 kliinisestä tutkimuksesta. Koe-eläinmallin ennustavuudesta on toki myös muistettava, että toistaiseksi koko maailmassa ei ole yhtään lymfaturvotuslääkettä, joten minkään tautimallin toimivuutta lääkekehityksessä verrattuna oikeaan tautiin ei ole voitu varmistaa tieteellisesti.

Vastaava tautimallikysymys CDNF:stä: Parkinsonin tautimalleja on paljon, mutta ihmisaivot ovat toisaalta valtavan paljon monimutkaisemmat kuin millään tautimallilla. Kaikkiin tunnettuihin malleihin liittyy haasteensa: ne esimerkiksi muistuttavat tautia oireiltaan mutta eivät patologialtaan, tai päinvastoin. Iso haaste on juuri kuten @Nikke1 toteaa, että ihmisen Parkinson diagnosoidaan tyypillisesti vasta kun arviolta yli puolet aivojen dopamiinisoluista on lakannut toimimasta, eli tauti on edennyt piilevänä jo vuosia. Merkittävin CDNF-tutkimus on tehty ns. MPTP-mallissa, ikääntyneillä reesus-makakeilla, ja monet asiantuntijat ovat pitäneet tuloksia tuossa mallissa erittäin lupaavina; yhteenveto tärkeimmistä tuloksista löytyy esityksistämme, kaikki tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisessä artikkelissa. Nuo tulokset olivat todennäköisesti yksi tärkeä tekijä, että saimme kliiniselle tutkimukselle ison EU-rahoituksen. Tuossa reesus-makaki-mallissa noin 80% dopamiinineuroneista oli tuhoutunut ja CDNF-hoitoa ei aloitettu heti, kuten vastaavissa tutkimuksissa usein tehdään, vaan vasta myöhemmin jotta nähtiin auttaako CDNF hermosoluja toipumaan (sen sijaan että nähtäisiin vain, suojaako CDNF “tautimallilta”). Tulokset olivat siis hyvin lupaavia. Mutta jälleen on muistettava, että kukaan maailmassa ei ole pystynyt kehittämään Parkinsonin taudin etenemistä hidastavaa hoitoa, joten tässäkään mallin ennustettavuutta ei voi taata.

Ja aivan oikein, erityisesti ensimmäisen kliinisen tutkimuksen haaste on juuri tuo hoidon ajoitus. Koska nyt käynnissä oleva tutkimus on maailman ensimmäinen CDNF-tutkimus, viranomaiset sallivat tutkimukseen otettavan vain varsin pitkälle edennyttä tautia sairastavia potilaita, ja tutkimus on pitänyt aloittaa hyvin pienillä CDNF-annoksilla. Molemmat tietysti heikentävät sitä mahdollisuutta, että tutkimuksessa nähtäisiin merkittäviä hyötyjä potilaille, mutta näin lääkekehitys aina menee. Toisaalta tutkimuksessa kerätään valtava määrä aineistoa, ja kaikki asiantuntijat sekä mahdolliset CDNF:stä kiinnostuneet lääkeyhtiöt ymmärtävät tilanteen ja tietävät, että mikä tahansa signaali CDNF:n aktiivisuudesta edes muutamssa potilaassa tässä tutkimuksessa olisi erittäin kiinnostavaa.

Mm. näistä syistä muistutamme aina sijoittajatilaisuuksissa, että lääkekehitykseen liittyy merkittäviä riskejä. Toisaalta onnistuminen todella muuttaisi maailmaa. Ja vaikka epäonnistuisimme, tällaiset kansainvälisesti uraauurtavat kliiniset tutkimukset tuottaisivat merkittävää tieteellistä tietoa, joka auttaisi tulevaisuuden tutkimuksia - tosin sijoittajalle se olisi laiha lohtu.

6 tykkäystä

Suurkiitos vastauksestasi! @Pekka_Simula

Toinen kysymys: ymmärtääkseni virusvektorien tuotanto on kallista ja reguloitua hommaa (ja tietysti kirurgia on sitä aina myös). Millaiset ovat terapeuttisen lymfactin - annoksen tuotantokustannukset, ja missä hintaluokassa itse hoito kokonaisuutena myyntiluvan saadessaan voisi pyöriä?

Kiitos paljon erinomaisesta vastauksestasi. Olette erittäin mielenkiintoisen projektin äärellä. Tsemppiä kovasti. Itse olen kovin innostunut tästä sijoittajan näkökulmasta ja ennenkaikkea tärkeintähän on saada tiedettä eteenpäin niinkuin te toimitte. Erinomaista ja tsemppiä!

1 tykkäys

Tervehdys taas @Pekkasimula. Mielenkiintoiseksi menee tämä hermokasvutekijöiden tutkiminen minulla näin maallikon näkökulmasta. Eikö GDNF ja MANF ole samassa sarjassa CDNF:n kanssa kilpailemassa. GDNF vaikuttas jo saaneen kliinisii tutkimuksii päätökseen.

Ymmärtääkseni aika samalla tasolla mennään?

@Kellonsoittaja jälleen asiantunteva kysymys: alan ammattisijoittajat ja mahdollisesti kiinnostuneet lääkeyhtiöt tyypillisesti varmistavat aina miten kallista biologisen lääkeaineen valmistus on. Lymfactin on muokattu adenovirus, ja sen tuottaminen teollisessa mittakaavassa on paljon helpompaa (=halvempaa) kuin virusvektorien yleensä. Emme ole julkaisseet tarkkaa tietoa kustannuksista ja toisaalta mahdollisesta hinnasta, mutta tällaisen yhden adenovirus-annoksen tuotantokustannukset lääkekäyttöön arvioitaisiin tyypillisesti suuruusluokkaan joitain satoja euroja. Mahdollinen hinta/korvattavuus riippuu tietysti täysin mahdollisesta tehokkuudesta. Jos verrokkeina käyttää USA:ssa hyväksyttyjä lääkkeitä saman tyyppisessä asetelmassa (liitännäishoitona leikkaukseen sen tuloksen parantamiseksi) on tuollaisten lääkkeiden hinta joitakin kymmeniä tuhansia USD per potilas, itse leikkauksen hinnan lisäksi. Tähän toki vaikuttaa moni asia. Uskomme joka tapauksessa, että Lymfactinin hinta on perusteltavissa myös kansantaloudellisesti mikäli se on tehokas, koska muuten potilaat tarvitsevat erilaisia aktiivisia hoitoja koko loppuelämänsä, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

1 tykkäys

@Nikke1 itse asiassa CDNF ei nimestään huolimatta ole hermokasvutekijä vaan hermosoluja suojaava tekijä. Kun CDNF löydettiin, sitä luultiin hermokasvutekijäksi ja se nimettiin sen mukaisesti. Tämä ei ole ihan yksinkertainen maailma…

  1. CDNF on rakenteeltaan ja mekanismeiltaan täysin erilainen kuin GDNF, ja tieteellisen tiedon perusteella pidämme CDNF:ää selvästi lupaavampana kuin GDNF.

  2. Sen sijaan MANF kuuluu samaan ryhmään CDNF:n kanssa. Kliinisessä kehityksessä olemme selvästi MANF:n edellä, ja lisäksi meillä on myös tiettyjä MANF-patentteja, jotka vahvistavat asemaamme jos ajattelee MANF:n ja CDNF:n keskinäistä kilpailua.

  3. Suurin yhteinen tekijä meidän CDNF:mme ja “perinteisen hermokasvutekijän” GDNF:n välillä on annostelu: molempia on kliinisissä kokeissa annosteltu suoraan aivoihin, itse asiassa vieläpä samalla laitteella, eli me olemme voineet hyödyntää paljon osaamista jota on kertynyt GDNF-tutkimuksissa.

GDNF:llä on saatu lupaavia kliinisiä tuloksia vaikka ei ainakaan toistaiseksi tilastollista merkitsevyyttä tehokkuuden osoittamisessa. Meille tämä kaikki antaa arvokasta tietoa mahdollisten seuraavien kliinisten tutkimusten suunnitteluun.

Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma

4 tykkäystä

Kiitos vastauksestasi @PekkaSimilä, joka on erittäin ammattimaisesti tuotettu. Kyllä on erittäin potentiaalinen yhtiö maailman mullistamiseen alallaan. Täytyypä ostaa lisää:)!

3 tykkäystä

@Pekka_Simula, vaikuttaa CDNF erittäin lupaavalta ainakin kun luin artikkelin Euroopan komission sivuilta koskien CDNF:ää. Julkaistu 10 huhtikuuta. Suurimmalle annoksellekin annettu lupa jo silloin. Ja artikkelissa sanotaan että todella lupaavalta vaikuttaa tulosten suhteen. Eli todennäköistä on, että tehoa löytyy:)

Eli voi olla, että kohta kilpajuoksu alkaa osakkeista:)

1 tykkäys

Komissio on tietysti tyytyväinen kun heidän rahoittamansa projekti etenee hyvin. Pitäisin kuitenkin mielessä, että tietoa CDNF:n mahdollisesta kliinisestä tehosta ei vielä ole. Tuon komission artikkelin kirjoittajan näkemys perustunee silloin tiedossa olleeseen arvioon kliinisestä turvallisuudesta ja prekliinisestä tehokkuudesta.

Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma

4 tykkäystä

Herantis esiintyi tänään Göteborgissa, katsoin lähetyksen. Pientä oireilua kurssissa taas, luulen rinnakkais listauksen tulevan jo lokakuun aikana…

1 tykkäys