Seuraava menee osittain Huhtamäen alueen ulkopuolelle, mutta liittyy kokonaisuuteen. Salkussa on Huhtamäkeä, kun uskon innovatiivisiin ratkaisuihin. Päättäjiltä sen sijaan kaipaan hieman enemmän tolkullisempaa asioiden ohjaamista.
Kierrätettäviä astioita noutoruokaan! Mitä siitä seuraa? Luonnossa on läpinäkyvän kolmioleivän pakkauksen sijaan tukeva muovinen kippo ja kansi, joiden hajoaminen kestää satakertaisesti enemmän. Kierrätys on teoriaa ilman panttijärjestelmää. Suomessa voisi rajoitetusti ja silti parhaiten Euroopassa toimia, mutta etelässä tienvarret ja roskikset pursuaisivat noita kippoja. Lasi ei materiaalina tule kysymykseen samasta syystä.
Jos kippoja ravintolaan palautettaisiin, niihin ilmestyisi vaurioita, jonka takia niitä ei voi käyttää uudelleen. Uusioastia on kalliimpi, mutta helpompi ja asiakas on valmis maksamaan, että saa varmasti hygieenistä. Palautettuja astioita ja niiden palauttajia ravintola hylkisi niin, ettei asiakkaat kauan niitä jaksisi palautellakaan.
Parempi olisi siis tehdä pakkauksista tarpeettomia ja kehittää välttämättömiä pakkauksia ja rakentaa tarvittaessa panttijärjestelmä. Tarpeettoman pakkauksesta saa, kun tarjoaa mahdollisuuden ostaa asiakkaan omaan astiaan sen noutoruuan. Kotiin toimitettuihin tulisi laittaa astiapantti, eli käytetty astia vaihdetaan annoksen mukana tulevaan tai uusi pantti maksetaan, vaikka astia ei menisikään uusiokäyttöön.
Pakkausongelmia tulisi katsoa kokonaisuutena, eikä aina kohdistaa huomio johonkin yksittäiseen kohtaan. Myös luovuutta olisi lupa käyttää nykyistä enemmän. Pikaruoan kanssa käytettyjä astioita voisi hyödyntää vaikka rautanauloja myytäessä. Velvoitetaan kaupat myymään kaikki mikä suinkin soveltuu, kierrätettävissä pakkauksissa. Lisäksi ylipakkaaminen pitäisi kieltää. Kertakäyttöisiä pakkauksia ei saisi saisi pakata edelleen kertakäyttöisiin pakkauksiin ja näitä edelleen kertakäyttöisiin pakkauksiin jne. Mikähän lienee ennätys pakkaamisen kertautumisessa.
Esimerkiksi lasipurkit voisi standardoida, etiketin koon määrätä ja etiketin kiinnittää niin, se irtoaa kotikonstein. Näin lasipurkeille syntyisi kierrätettävyyttä. Nyt otetaan muutama punajuuri purkista ja sen jälkeen purkki ja kansi sulatetaan.
Muoviastioiden materiaalit tulisi määrätä, mutta sen tulisi koskea myös muita kuin pakkauksia. Kaikki keittioastioita. Paistinpannuille pakollinen panttijärjestelmä ja uusi pinnoitus jne. Keväisin Suomessa myydään miljoonia astiataimia, joiden muovipakkaukset menevät minne sattuu.
Tässä sitä olisi päättäjien suuntaan lobattavaa. Asia ei kuitenkaan kiinnosta ketään, kun kokonaisuus ei kenellekään kuulu ja asiat halutaan pitää helppoina. Tulevaisuus on kuitenkin kierrätettävien ja maatuvien pakkausten ja pakkaamattomuuden.
). Lähinnä kai tämä on ongelma tällaisten Mäkkärin tyylisten konseptien kanssa missä tiskauksen kanssa ei haluttaisi puljata ikinä. Syyhän sillekin on miksi eivät tarjoile uudelleenkäytettävistä astioista?
