Maailman meno ja sen johtajien moraalittomuus saa mielen lohduttomaksi, mutta lapsissa on tulevaisuus. Ja lapsilla on sydän paikallaan. 
Hanskarosvo sai apua kaveruksilta
Viime vuoden lokakuussa Kaarisillan yhtenäiskoulun pihalla leikkimässä olleet porilaiset kaverukset Jamy Kleemola, 9, ja Weeti Huhtala, 10 huomasivat kesynoloisen ketun, joka nilkutti toista jalkaansa.
Jamy soitti isälleen videopuhelun ja tämä lähti selvittämään, mistä eläimelle saataisiin apua. Sitä odotellessa pojat pitivät huolta, ettei loukkaantunut kettu pääsisi karkuun eivätkä muut pihalla olleet lapset häiritsisi sitä.
Kettu oli leikkisällä päällä vammastaan huolimatta. Se nappasi Jamyn villahanskan.
Päivä alkoi kääntyä jo illaksi, kun eläinsuojeluyhdistyksen työntekijän avustuksella kettu saatiin lopulta loukutettua ja hoitoon.
”Vähän jännitti, selviääkö se”, Weeti kertoo.
Molemmat pojat ovat olleet kiinnostuneita luonnosta ja elämistä pienistä asti, joten heille eläimen auttaminen oli itsestään selvää ja se tuntui tärkeältä.
”Tuli hyvä olo, kun saatiin kettu pelastettua, mutta vähän tuli paha mieli, kun kettu oli niin nuori ja loukkaantunut”, Jamy sanoo.
Kettu ei kuitenkaan ripeästä toiminnasta huolimatta selviytynyt.
Ihme-Ismo pelastui pakkasesta
Pakkasaamuna kiire oli kova. Säkylässä asuva kolmevuotias Iida Heikkilä oli muutama vuosi sitten lähdössä äitinsä ja siskonsa kanssa päiväkotiin.
”Mä muistan, että olin lähdössä autoon, niin mä kuulin sellaisen naukaisun meidän auton alta. Mä kurkkasin sinne ja näin siellä kissan”, Iida muistelee.
Aikuisen korva ei pientä ääntä erottanut, mutta Iidan äiti päätti tarkistaa, pitikö havainto paikkansa.
Kurkkaus auton alle paljasti pienen kissanpoikasen, joka pelästyi ihmistä ja pakeni. Poikasta ei heti löydetty, joten perheen isä jatkoi kissan etsintöjä ja se saatiinkin lopulta loukutettua. Eläinsuojeluyhdistyksestä arvioitiin, ettei kissanpoikanen olisi montaa tuntia selvinnyt pakkasessa hengissä.
Nykyään kissa elää Kuuran eläinten turvakodissa ja sen nimi on Ihme-Ismo. Pentu nimittäin löytyi Ismon päivänä. Joulun alla nyt kuusivuotias Iida ja Ihme-Ismo kohtasivat uudelleen.
”Ihme-Ismon näkeminen tuntui tosi kivalta.”
Nuori auttaja ei epäröinyt
Kokemäellä asuva reipas eläinten ystävä Esteri Lepistö, 8, ei jäänyt toimettomaksi, kun löysi viime kesänä kotinsa läheisen puiston nurmikolta onnettomana pomppivan variksen.
Esterille villieläinten pelastaminen oli entuudestaan tuttua, sillä on hän seurannut pienestä asti äitinsä työskentelyä Eläinsuojeluyhdistys Kuurassa.
Apua lentokyvyttömän linnun pyydystämiseen Esteri pyysi läheisestä talosta, ja varis saatiinkin kiinni. Esterin perhe toimitti variksen eläinsuojeluyhdistykseen laatikossa, jossa oli reiät hengittämistä varten.
Lintu osoittautui maapesästä lähteneeksi mustavariksen poikaseksi, jolla oli jalassaan syntymävika. Sitä ei voitu vapauttaa luontoon, mutta eläinsuojeluyhdistyksessä se koki armollisen kuoleman. Luonnossa poikanen olisi voinut joutua kitumaan päiviä.
”Jos mä näen eläimen, joka näyttää loukkaantuneelta, niin mä haluan heti varmistaa, tarviiko se apua. Mä haluun auttaa niitä, jos vaan pystyn”, Esteri kertoo.
Siispä päätin tarttua neulaan ensimmäistä kertaa vuosikausiin ja jatkaa vain pari vuotta vanhojen hanskojen elinikää edes hieman parsimalla puhjenneet sormenpäät umpeen. 
Ja olipa uutisessa vieläpä muutama muukin nosto.
Täytyy pyrkiä lukemaan normaalin uutisvirran lisäksi näitäkin