Ikuisten (sijoitus)totuuksien kritiikki

[VPKe]

Sisälläni velloo tuhansittain ajatuksia, jotka tulisi saada ulos ennen kuin on myöhäistä. Tavoitteena on käydä läpi sijoitusmaailman nyrkkisäännöt ja ylipäänsä ajattelun sudenkuopat. Monet nyrkkisäännöt ovat välillä epämääräisiä ja keskenään ristiriitaisia, eivätkä ne toimi kaikkina aikoina. Säännöt kannattaa kuitenkin opetella etu-/takaperin, minkä jälkeen niitä voi alkaa rikkomaan tarvittaessa. Jos haluaa päästä keskinkertaista parempaan tulokseen täytyy asioita hallita perinpohjin ja siihen ei riitä ulkoaopettelu.

Pyrin ensin hahmottelemaan sisällysluettelon avausviestiin, minkä jälkeen alan paloittelemaan, pyörittelemään, kokoamaan tai tuhoamaan kaikenlaisia totuuksia. Tässä kaikessa tulee kulumaan aikaa ja kärsivällisyyttä vaaditaan, niin kirjoittajalta kuin lukijalta. Pidätän oikeuden muokata tekstejä jälkikäteen ja jopa muuttaa mieltäni. Lukijan kannattaa siis selailla tekstiä uudelleen pitkienkin aikojen päästä. Kertaus opintojen mutsi on, kuten edesmennyt uskonnonlehtorini valisti.

Varsinaista keskustelua tai vastaaninttäjiä en varsinaisesti kaipaa, koska suurin kriitikkoni ja fanini asuu pään sisällä. Kommentit toki suotavia. Tästä luultavasti tulee niin pitkä ketju, että luettavuus kärsii väkisinkin, mutta alkuun kelvatkoon tämä muoto. Kirjojahan kukaan ei enää luekaan.

Kysymyksiä yleisen tason sijoitustotuuksista kannattaa heittää vaikka heti alkuun. Sisällysluettelo voi elää sitä mukaa kun pohdittavia asioita ilmaantuu.

En käytä tekstissä lähdeviitteitä, koska suuri osa materiaalista on hioutunut omassa päässä vuosien aikana. Materiaalia on kerätty sieltä ja täältä, joten alkuperää on mahdotonta jäljittää. Lisäksi suuri osa ajatuksista on saanut alkunsa aivan muualta kuin talousmaailmasta. Lukijan vastuulle jää puntaroida onko ajatuksilla painoarvoa tai käyttöä omassa työkalupakissaan.

Markkinat
Informaatio
Uutiset
Pitkä vai lyhyt perspektiivi
Syklisyys
Jatkuva (ikuinen) kasvu
Markkina on aina oikeassa/tehokas
Pörssi ennakoi x kuukautta/vuotta
Markkinan ajoittaminen
Fundamentti/sentimentti
Indeksit
Korot
Inflaatio

Salkunhallinta
Tunnusluvut
Kasvu
Arvo
Osinko
Sentti
Osta mitä tunnet
Hinta vs arvo
Hajauttaminen
Salkun tasapainottaminen, prosenttirajat
Myyntirajat

Sijoittamisen psykologia
Pelko
Ahneus, kyltymättömyys
Tyytyväisyys
Osakkeeseen rakastuminen
Saman asian toistaminen odottaen eri lopputulosta. Typeryyttä vai padon auki kaivamista?

Tekninen analyysi

Haluatko miljonääriksi (tai edes ammattilaiseksi)?

Pahoittelen jo valmiiksi kirjoituksen hidasta etenemistä, jonka seuraaminen on kuin kuuntelisi maalin kuivumista. Mielestäni on kuitenkin parempi kirjoittaa elävän yleisön edessä pikkuhiljaa kuin hiljaisuudessa kolme vuotta ja ladata kerralla satoja sivuja tekstiä.
Tässä pääsee kuitenkin näkemään yksittäisiäkin siveltimenvetoja, niitä virheellisiäkin.

[VPKe]

Vaikka haastatteluista on saanutkin sen kuvan etten seuraa makroa tai työ on pelkkää yhtiökohtaisten asioiden penkomista, oli makroilla varsinkin uran alkuvaiheessa erittäin suuri merkitys. Mielenkiinto suhdannevaihteluihin ajoi minut osakkeiden pariin ja ajattelun mittakaavaa on työstetty suuremmaasta kohti pienempää. Indeksejä tulee vilkuiltua tämän tästä pitääkseni itseni kartalla markkinoiden yleisen tunnelman ja tason suhteen. Varsinkin suhdannehuippujen ja pohjien lähestyessä katse kiinnittyy enemmän makroihin kuin yrityksiin. Sijoituspäätökset ja toimenpiteet muotoutuvat mikron ja makron synteesinä. Mitään kiveenhakattuja arvostustasoja ei ole, vaan pikemminkin makro toimii selkärankana, jonka ympärillä päätöksiä tulee tai ei tule.

Indekseistä kannattaa muistaa se, että ne eivät itsessään ole yhtään muuta kuin kokoelma osakkeita tms., joista johdetaan jokin pisteluku. Niillä on historia, muttei muistia eikä tahtoa. Kaikki merkitykset, joita ihmiset niille antavat ovat ihmisten mielissä. Ne ovat häntä, jota koira heiluttaa. Koira jonka olinpaikasta ja muodosta olisi tarkoitus ottaa selvää.

Sijoittamisessa indeksien historian tutkiminen on kuin tutkisi vanhoja karttoja, jotka muistuttavat nykypäivän maastoa, mutta jotain niissä on vinksallaan. Rajat liikkuvat, tiet kulkevat missä milloinkin, vesistöt lienevät kuitenkin paikallaan kuten maastonmuodot.
Indeksien historiaa ei tule siis kirjaimellisesti siirtää nykypäivän oppaaksi, mutta paljon niistä voi ammentaa kun koettaa hahmottaa missä kohtaa karttaa tänään mennään. Maastoon on syytä tutustua ennen kuin miettii mahdollisia matkakumppaneita.

Tuijotellaanpa näitä hetki.

Etsin pikaisesti indeksikäppyröitä kotimaisen pörssin historiasta. Nämä olivat käyttökelpoisimmat, joita viidentoista sekunnin googlauksella tuli vastaan. Molemmissa on puutteensa, mutta saavat kelvata.

Ennen kuin jatkan, lukija saa jäädä pohtimaan mitä puutteita näissä on.

Helsingin pörssin historia suunnilleen siltä ajalta kuin olen sijoittamisen olemassaolosta ollut tietoinen. Kuvassa on painorajoittamaton yleisindeksi, joten nokiakupla näkyy kohtuuttoman suurena. Käppyrä on siinä mielessä hätkähdyttävä, ettei uutta huippua ole nähty yli kahteenkymmeneen vuoteen, eikä ihan heti nähtänekään. Olen luvannut itselleni korkata pullon shampanjaa, kun raja rikkoutuu, mutta epäilen liekö tuon pullon rypälelajiketta vielä edes keksitty. Uskon kuitenkin, että uusi huippu saavutetaan minun elinaikana, aionhan elää pitkään.

Jos olisin nähnyt etukäteen kyseisen käyrän, en ehkä olisi samalla innolla lähtenyt pörssiin mukaan. Pörssin pitkä historia on kuitenkin näyttänyt, että kyseessä peli jossa kaikki voivat voittaa. Kun siivoaa Nokian huippuvuosien vaikutuksen indeksistä pois, näyttää kuva vähemmän lohduttomalta.

Markkina-arvoilla mitattuna Helsingin pörssi on käynyt jo hyvin lähellä teknokuplaa, mikä sekään ei ole mairitteleva kehitys. Kaikesta huolimatta jaksan edelleen pysytellä vain kotimaisiin osakkeisiin sijoittamisessa. Kotoinen pörssimme tarjoaa kuitenkin riittävästi syklien välistä vaihtelua, mistä hakea tuottoa. En etsi suuria maailmanlaajuisia menestystarinoita, vaan riittävää suhteellista arvonnousua (eli prosentteja). Haluan käyttää jonkinlaisen kotikenttäedun. Lisäksi monet pörssiyhtiöt ovat jo niin kansainvälisiä ja suuri osa myynnistä tulee rajojen ulkopuolelta, että pelkkä kotimaanmarkkina ei määritä menestymisen mahdollisuuksia.
Olen myös ihminen, joka haluaa päästä helpolla, jos mahdollista. Teen vain tarvittavan määrän töitä lopputulokseen suhteutettuna. Joskus se tarkoittaa loputtomasti töitä nyt huomisen makaamisen mahdollistamiseksi.

https://viisasraha.fi/Markkinat/Pörssi-täyttää-110-vuotta-tänään

Pörssivuosien tuotot koko historian ajalta. Vuodet on eritelty joko nousu- tai laskuvuosiksi kalenterin mukaan. Tämä on hiukan vääristävä käytäntö, mutta pitkällä aikavälillä antaa jonkinlaisen kuvan. Koronavuosikin näyttäisi olevan plussalla, vaikka mielestäni vuoden aikana koettiin jonkilainen dippi.

Nopealla silmäyksellä nousuvuosia on enemmän kuin laskuja ja nousuvuodet ovat vahvempia kuin laskut. Tähän vaikuttaa pörssimatematiikan harha, minkä takia prosentteja ei voi vertailla suoraan keskenään. -50% ja +100% ovat samanarvoisia.