Olen kiinnostunut yksittäisistä yhtiöistä, mutta usein huomaan seuraavani indeksiä OMX Helsinki PI (Price Index) määrittääkseni kuinka pörssissä yleisesti menee. Laskupäivänä melkein kaikki yhtiöt laskevat ja nousupäivänä melkein kaikki nousevat. Ymmärtääkseni tämä johtuu vahvasti hajautettujen indeksirahastojen vaikutuksesta. Niihin virtaa sisään ja ulos rahaa, mikä heiluttaa kaikkia pörssikursseja. Kun sanotaan, että pörssissä on kallista, tällä viitataan usein juuri indeksin kalleuteen.
Olen kuitenkin huomannut että yhtiöiden arvostukset eivät kuitenkaan riipu indeksistä. Esimerkiksi viimeksi kun Orion B oli 24 euroa huhtikuussa vuonna 2014, OMX Helsinki PI oli 7500 pisteessä (nyt 10200). Nordean osake maksoi 8,2 euroa viimeksi kesäkuussa 2016 indeksin ollessa alle 8000 pisteessä. Onko siis mahdollista, että indeksi on kallis vain joidenkin yhtiöiden yliarvostuksen takia? Mieleen tulee voimakkaasti viimeaikoina nousseet konepaja- ja metsäteollisuusyritykset. Näin jälkiviisaana Stora Enson osakekohtainen tasearvo lähestyy 8 euroa, joka oli pari vuotta sitten osakkeen hinta.
Indeksin arvo määritetään siis osakkeiden markkina-arvojen painotettuina keskiarvoina. Esimerkiksi seuraavassa on esitettynä indeksi, jossa on kolme yhtiötä seuraavilla markkina-arvoilla ja kurssikehityksellä:
100Meur -0,24%
30Meur +0,55%
20Meur +0,30%
Yhtiöiden indeksi näyttäisi silloin -0,01% = (-0,24%*100 + 0,55%*30 + 0,3%*20) / 150.
Onko indeksin pistearvo yksinkertaisesti 150?
Mitä näistä indekseistä pitäisi ajatella? Tuntuu että jos sijoittaa kohtuuhintaiseen yhtiöön suhdanteen huipulla niin se tulee kuitenkin alas muiden mukana kalliin indeksin romahtaessa ja sijoituksen odotusarvo on yhtä lailla negatiivinen. Pitäisikö odottaa ensin romahdusta ja sitten poimia ne hyvät yhtiöt salkkuun?
Indeksin arvo voi olla mikä hyvänsä. Se ei ole olennaista. Nyt voitaisiin päättää, että OMX PI on 100 ja sillä ei olis vaikutusta mihinkään suuntaan. Ainoastaan vertailua menneeseen ei voisi tehdä suoraan. Indeksin arvolla kuvataan vain muutosta ja indeksin absoluuttisella arvolla ei ole sinällään mitään merkitystä.
Esimerkkitilanteessasi voit määrittää yritysten painoarvon indeksiin: 100/150, 30/150 ja 20/150. Indeksin arvoksi voidaan valita mikä tahansa esim 1, 100, 150 tai 10 000. Indeksin perustamisen jälkeen ei pisteytystä ole kuitenkaan järkevää muuttaa, jotta vertailu aiempaan olisi mielekästä.
Teoriassa olisi toki järkevää ostaa aina kun kurssit yleisesti kyykkää, mutta koskaan et voi tietää käydäänkö enää alempana kuin nyt. Esim. venezuelassa kurssit noussu vuoden aikana useita tuhansia prosentteja, joten indeksi tuskin koskaan tippuu vuoden takaiselle tasolle. Venezuelan tilanne on toki poikkeuksellinen, mutta se on mahdollinen.
Ei ole järkevää jäädä siis odottamaan parempia ostopaikkoja vaan ostaa järkevästi hinnoteltuja yhtiöitä silloin, kun sellasia tulee vastaan. Kalliissa markkinatilanteessa voi toki laskea käteiskasssaa isommaksi ja vähentää ostoja, mutta melko vaarallista on jäädä vain odottamaan parempaa aikaa. Odottamalla olisi menettänyt isoja nousuja viimeisen 10 vuoden aikana.
Viitannet viestissäsi yritysten kasvaviin tuloksiin, jotka nousevat inflaatiokehityksen mukana. P/E -luvussa on se näppärä puoli että se ottaa inflaation huomioon. Kysytään, että paljonko markkinat ovat valmiita maksamaan yrityksen tienaamasta eurosta, riippumatta euron ostovoimasta. Tällä hetkellä Yhdysvaltalaisen S&P 500 -indeksin tuotto (E/P) on vaivaiset 4% ja osinkotuottoprosentti naurettava 1,84%. Koska osakkeet ovat riskisiä sijoituskohteita, tuoton pitäisi olla paljon suurempi - historiallinen mediaani on 6,81%. Joko S&P 500 -yritysten tulosten pitäisi kasvaa 69% tai sitten indeksin pitäisi romahtaa 41% jotta pääsisimme historialliseen mediaaniin. Myös Shillerin P/E luku S&P 500 -indeksille on tuplasti historiallisen mediaanin. Vaikuttaa siis selvältä että indeksi tulee romahtamaan. Näin on ollut ennenkin. Romahdukset ovat hetkellisesti aiheuttaneet voimaakkaan kysynnän laskun reaalitalouteen, mikä on heijastunut indeksin yhtiöiden tuloksiin.
Arvostustasoon vaikuttaa voimakkaasti korkotaso, joten siihen verraten indeksi ei ole niin kallis kuin mitä se p/e-luvulla näyttää. Melko paljon on kiinni siitä miten korot tästä kehitty.
Pörssi on toki nyt omasta mielestänikin kallis, mutta mitään takeita romahduksesta ei ole. Nousua voidaan jatkaa vaikka ikuisuuden.
Nordean muutto Suomeen laittaa vuodenvaihteen jälkeen uusiksi esimerkiksi OMXH25 indeksin painoarvot. Onko tässä riski, että esim. indeksirahastojen korjatessa salkkujaan vastaamaan muuttunutta indeksiä, tulisi jonkin asteinen markkinahäiriö?
