90%+60%+10% = 160%. Silloinhan tässä olisi 1.6 vipu?
Jotenkin en ymmärrä mistä tässä tulee se ylituotto? Onko lainaraha rahastolle halvempaa kun bondien tuotto? Tuntuu vain oudolta että vivulla ostetaan korkopapereita. Missä on se pihvi?
90%+60%+10% = 160%. Silloinhan tässä olisi 1.6 vipu?
Jotenkin en ymmärrä mistä tässä tulee se ylituotto? Onko lainaraha rahastolle halvempaa kun bondien tuotto? Tuntuu vain oudolta että vivulla ostetaan korkopapereita. Missä on se pihvi?
Näinhän se on, mutta altistus 60/40 portfolioon nähden on 1,5x.
Tämähän se ajatus olisi. Nyt toki viime aikoina, kun korkokäyrä on ollut kääntyneenä tilanne on voinut olla eri.
Ja kyllähän tuo korko- ja osakeposition välinen rebalansointi on tuottanut korjausliikkeissä yleensä selvää ylituottoa. Erityisesti salkkuaan vivuttavalle se, että korjauksissa ei tulla niin pahasti tonttiin voi olla ihan arvokas asia.
Sanoisin että tämän koko ketjun kaikki pari tuhatta viestiä (ja oikeastaan koko foorumin kaikki muutkin aiheet ja viestit) olisi ihan sama korvata kokonaan pelkästään tällä yhdellä viestillä.
Osaako joku neuvoa jos ostan nyt heti esim.nordnet Suomi indexsiä niin onko se kurssi sama mikä tällä hetkellä on esim nyt jotain -0.6% vai voiko olla että kauppa toteutuu myöhemmin esim. Seuraavana päivänä ja saattaa olla kurssi sinä päivä vaikka + 2.0% ja jos joku ymmärsi kysymyksen olisin kiitollinen vastauksista.
Lähinnä ajattelin jos sitä ostaa joskus muitakin rahastoja niin tajuaisi milloin hyvä ostaa ja myydä…
Ei ole. Kurssi määräytyy kaupantekohetken mukaan ja se taas voi olla mitä tahansa (n. 1-5 päivää) siitä kun teet toimeksiannon.
Rahastoilla ei siis pysty samalla tavalla kikkailemaan reaaliaikaisen kurssin kanssa (=yrittämään ajoitusta) kuin esim. osakkeilla.
Tervehdys!
Aloitteleva sijoittaja kirjoittelee tässä ensimmäistä viestiään ja kyselee viisaammiltaan neuvoja/kommentteja liittyen indeksirahastoihin ja/tai ETF:iin.
Olen jonkin aikaa sijoittanut ja tulen sijoittamaan suoriin osakkeisiin, mutta pienin panoksin.
Tähän kylkeen mietin järkevää tapaa hajauttaa ja jos/kun panostukset ovat pieniä, tyyliin satanen kuukaudessa ja välillä ehkä vähän enemmän, niin millä tavoin olisi järkevää lähteä liikkeelle?
Olen miettinyt ihan perus indeksejä, tyyliin OP-Maailma (OP:n asiakas siis olen).
Olen koittanut tutkailla myös ETF -vaihtoehtoja, mutta ainakin OP:lla menee sen verran reilusti kuluja että ei näillä summilla tunnu kovin järkevältä vaihtoehdolta.
Tämän alustuksen jälkeen kysymys kuuluukin että miten ja mihin sinä lähtisit sijoittamaan lähestulkoon nollista ja pienellä, 100-200€ /kk panostuksella?
OP-Maailma indeksi on juuri se mitä nuilla summilla sijoittavalle OP:n asiakkaalle ehdottaisin.
Mitään järkevämpää et voi tehdä kuin aloittaa rakentamaan nimenomaan maailma indeksin kautta. Sinne ensin pienet pohjat ja katselet rauhassa milloin alat levittämään muualle.
Oma erinomaisuus alkaa olla nähty osakepoiminnassa ja ajattelin siirtää enenevissä määrin sijoituksien ETF:ien ihmeelliseen maailmaan.
Tutkiessani tuli tällainen kuukausittaista osinkoa maksava JPMorganin ETF vastaan. Mitä mietteitä aiheuttaa?
Juokseviksi kuluiksi mainitaan 0,35% mutta avaintietoesitteessä on puhe 0,4%. Onko tyypillistä, että hallinnolliset ja liiketoimikulut ovat avaintietoesitteessä arvio? (Vaikuttaa että on, kun luin OP:n vaihtoehtoja, sielläkin puhuttiin arvioista).
Toisaalta aiemminkin mainitussa OP-Maailma indeksissä vaikutus vuotuiseen tuottoon on 1,89%. Jottei tilanne olisi täysin mustavalkoinen, niin tietty noista OP:n kuluista kertyy OP-bonuksia joilla sitten voi halutessaan maksaa vaikka jotain vakuutuksia tmv…
JPMorganin ETF:ssä ei ole myöskään irtautumiskuluja. Itseä kiinnostaisi kuukausittaista rahavirtaa tuottava sijoitus.
@Allupalluvaan Omasta mielestäni erinomainen nosto. Ja ennenkuin kukaan tulee valittamaan tuotto-osuus -ETF:ien verotehottomuudesta, niin minun käsitykseni mukaan osingon saa Irlantiin rekisteröidystä ETF:stä verottomana ja vasta lopullisessa veropäätöksessä määräytyy se, joutuuko maksamaan tuotto-osuusosingosta mätkyä/veroa. Tämä riippuu tietenkin sitten siitä, onko kirjannut verovähennyksiä veroilmoitukseen ja onko luovutustappioita hyödynnettävänä.
Itseäni kiinnostaa kovasti eläkesäästämistä varten kuukausittain tuotto-osuutta ulos jakava ETF ja luovutustappioiden ja vähennysten ansoista en joudu toistaiseksi maksamaan veroakaan tuotto-osuuksista. Edellä mainitut tekijät tekevät kyseisestä tuotto-osuus -ETF:stä mielenkiintoisen lähes 7% vuotuisella ulosjaettavalla osingollaan.
Erikoista on se, että ”osinko” tulee arvopapereiden lainaamisesta/optioista, joka on itselleni hieman sekavaa.
Ainakin nordnetin sijoitusvakuutukseen voi ostaa myös ETF:iä ja sijoitusvakuutusta verotetaan kuten OST:tä, eli rahoja nostaessa, joten korkoa korolle pääsee pyörimään hyvin siihen asti.
Kohtuu edullinen aktiiviseksi ETF:ksi, mutta en näe miksi tältä voisi odottaa maailma indeksiä parempaa tuottoa. Strategia, jossa pyritään tasaiseen tuotonjakoon osinko-osakkeilla ja optioilla veivaamalla kuulostaa pikemminkin strategialta, jolla varmistetaan alituotto pitkällä aikavälillä.
Edit. Globaalit isot ja keskisuuret yhtiöt on se kaikkein tehokkaimmin hinnoiteltu osuus osakemarkkinoista, ja näin siis salkunhoitajien kannalta se vaikein alue yrittää tehdä ylituottoa.
Salkunhoitajilla on track recordia noin vuosi, jonka aikana on otettu rumasti world indeksiä(käyttävät sitä vertailuindeksinä) seuraavalta etf:ltä pataan. Ei vaikuta kovin lupaavalta JPGI:n saamat noin 7% osingot huomioidenkaan.
Tämä on ihan normaalia, että perustuvat toteutuneiden ja arvioiden yhdistelmään.
Tuo ero on varmaan pyöristyksestä johtuvaa tai sitten toisessa luvussa on liiketoimikulut mukana.
Suomi KIID näyttää tältä.
Mitä tällä tarkoitat?
Kiitos mielipiteen jakamisesta.
Tuo viimeinen kommentti, olinkin väärässä → OP Maltillinen A on se mikä oli huomattavasti kalliimpi;
Kannattaako noin kallista rahastoa pitää?
Mielestäni ei. Nuo 90-luvulta asti kaupatut OP:n kalliit yhdistelmärahastot on kyllä suosittuina rahastoina kampittaneet suomalaisten vaurastumista ihan käsittämättömän paljon
Väittäisin, että paras tapa kuukausittaisen rahavirran generoimiseen on tavallisen indeksirahaston tai indeksiin sijoittavan ETF:n myyminen kuukausittain.
Tuota JPM etffää ei voi kyllä sinällään suoraan verrata kurssilla toiseen (uudelleensijoittavaan) rahastoon, kun osingot eivät näy. Pitää ottaa nekin huomioon. Vähän sama kun vertaisi OMXH ja SP500 keskenään, eikä OMXHGI.
Justetf sivulla näyttää oletuksena arvon osingot huomioituna. Viimeinen vuosi → 13,59% (osingot) ja 7,17% ilman.
Tämä on varmasti totta. Ne ja maineensa ovat myös aiheuttaneet OP:n muiden, sinänsä aivan hyvien, palveluiden kohdalle perusteettomia epäilyjä ja ainakin minun kohdallani tarkkaa ehtojen kahlaamista. Indeksirahastot taas ovat aivan hyviä tuotteita, OP-bonusten ansiosta vieläpä ihan kohtuullisen hintaisiakin.
Toki pankit ovat olemassa palveluja myydäkseen ja palvelulla pitää olla joku hinta. Mutta nuo yhdistelmärahastot lähentelevät kyllä huijausta, semminkin kun niitä kaupitellaan kansan sijoittamisesta vähemmän ymmärtävälle osalle.
Tuli perehdyttyä vielä vertailussa SPPW ja tuon JGPI sisältöihin.
Maailman indeksin suurimmat;
ja tuon JGPI ETF:n;
Että sikäli mikäli, haluaisi ottaa etäisyyttä juuri noihin ihan megateknoihin, niin JGPI voisi siinä mielessä olla ok vaihtoehto. Tuottoeroa kyllä selittää aika paljon, jos indeksissä on vuoden aikana esim. Nvidia 170% paisuneella arvostuksella.
No, yhtä kaikki, tärkeintä omalta kohdalta on, että katkaisin nyt tuon OP:n Varovaisen kuukausisäästösopimuksen, laitan rahani mielummin poikimaan johonkin muualle. Mielestäni tuota itsellenikin aika paljon markkinointiin, kun menin lupautumaan Teams-keskusteluun monotoonisen naisäänen kanssa. Näköjään rahastojen kuluissa on suuria eroja. Eipä tuonne montaa sataa euroa vielä ehtinyt kertyäkään.
Tälle voisi vaihtoehtona olla esim. equal weight faktori etf JPGL.
Lisäksi useampaa etf:ää käyttäen voi pienentää big tech altistusta, joko USA painoa alentamalla tai ottamalla osan USA altistuksesta esim. pienyhtiöillä.
Vaikka näin.
USA:
I500 30%
SMLK 30%
Kehittyneet ilman jenkkilää:
EXUS 30%
Kehittyvät:
IS3N 10%