Kiitos kysymyksistä! Tässä kootusti vastauksia täällä esitettyihin ja tulosinfossa kysymättä jääneisiin kysymyksiin. Laitetaan näistä myös erillistä videota ulos.
Tulos
Q: Mistä projektiluonteinen liiketoiminta muodostuu ja mitkä asiat vaikuttavat projektiluonteisen liiketoiminnan kasvuun?
A: Projektiliikevaihto tulee valtaosin Virtuaalitapahtumat-liiketoiminnasta eli Flikistä, ja tämä on suurin kasvuajuri ei-jatkuvan myynnin kasvussa. Analyysipalvelut-liiketoiminnassa on kokonaisuuteen nähden vähäisessä määrin esimerkiksi tapahtumia, konsultointiprojekteja tai listautumisiin liittyviä toimeksiantoja. IR-ratkaisuissa on jonkin verran konsultointiprojekteja ja käyttöönottoprojekteja, minkä lisäksi Videosync-lisenssejä voidaan myydä transaktiopohjaisella mallilla (euroa per tuotettu tapahtuma). Myös virtuaaliyhtiökokousratkaisuun liittyvät palvelut raportoidaan ei-jatkuvina, mutta nämä painottuvat pääasiassa kevääseen.
Q: Katsauksessa mainittiin, että kulujen kasvu on johtunut pääasiassa ulkopuolisten palvelujen käytön kasvusta virtuaalitapahtumaratkaisuissa. Mitä hankitut ulkopuoliset palvelut ovat ja mistä ulkopuolisten palvelujen käytön kasvu johtui?
A: Virtuaalitapahtumat -liiketoiminnassa alihankkija- ja kumppaniverkoston hallinta on tärkeässä roolissa toiminnan skaalautuvuuden ja ruuhkahuippujen kannalta. Joihinkin suuriin tapahtumaprojekteihin, joissa Flik on kokonaisvastuussa, saattaa liittyä enemmän ulkopuolisia palveluita kuin esimerkiksi pieniin studiotuotantoihin. Iso osa näistä kuluista tulee myös freelancereiden käytöstä, mikä samalla toimii hyvänä rekrytointikanavana.
Q: Voidaanko odottaa, että ulkopuolisiin palveluihin turvaudutaan samoissa määrin vastaisuudessakin?
A: Tällä hetkellä kapasiteettimme on hyvällä mallilla, mikä vähentää painetta ulkopuolisten palveluiden kuluissa.
Q: Liikevaihdon osalta jäi kirittävää Q4:lle. Mistä osista tämän kasvun odotetaan tulevan?
A: Osa tästä tulee normaalin kausiluonteen kautta, sillä projektiliiketoiminnan hiljainen kesäaika ajoittuu Q3:lle. Loput tulee jatkuvan myynnin sopimuskannan kasvun kautta.
Q: Q4 2020 -tulokseen verrattuna EBITA otti ilmeisesti aika kovasti osumaa (n. 13-14 %), kun samalla liikevaihto pomppasi komeasti. Kiinnostaisi kuulla 1) oliko taustalla muuta kuin “isot investoinnit” (ehkä hieman tarkemmin missä liiketoiminnoissa ja minkälaisia investointeja) ja 2) nostaako Inderes/Flik tuollaisissa kysyntäpiikeissä hintoja vai mennäänkö pitkäjänteisemmällä filosofialla?
A: Q3’20:lla keskitimme kaiken energian asiakastoimituksiin kysynnän kasvettua rajusti ja yllättäen (mistä seurauksena hyvä EBIT-%) ja Q4’20:llä tasapainotimme tilanteen kiihdyttämällä kehityshankkeissa. Käytännössä tämä tarkoitti rekrytointeja ja merkittävin yksittäinen tekijä oli Q4’20:lle ajoittuneet studio- ja laiteinvestoinnit.
Hinnoittelun suhteen toimimme pitkäjänteisemmällä filosofialla ja pyrimme viemään tuottamaamme arvoa hintoihin, mikäli markkinatilanne ja kysyntä sen mahdollistaa.
Liiketoiminta, tuotteet ja palvelut
Q: Mikä on Inderesin rooli listautumisprojekteissa neuvonantajana?
A: Tarjoamme kolmea komponenttia eri liiketoiminta-alueidemme mukaisesti: ipo-analyysi (Analyysipalvelut), roadshow-virtuaalitapahtuman toteutus (Flik) sekä IR-neuvonanto (IR-ratkaisut). Näistä viimeisin on melko uusi alue ja siinä käytännössä rakennamme yhtiölle valmiudet tehdä laadukasta sijoittajaviestintää sekä tuemme listautumisen viestinnässä. Filosofiamme on käyttää näitä enemmänkin syötteenä jatkuviin palveluihin ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön yhtiön kanssa, kuin pyrkiä maksimoimaan siivu projektissa tarjolla olevasta neuvonantopalkkioiden kakusta.
Q: Mitenkä määritätte tämän ‘jatkuvan liikevaihdon’
A: Tähän sisältyy kaikki toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin perustuva liikevaihto. Suurin osa tulee Analyysipalveluiden puolelta. Flikissä tämän osuus on kasvussa ja IR-ratkaisuissa niiden rooli on olennainen (yhtiökokousratkaisut eivät kuulu jatkuviin). Jatkuvat palvelukonseptit ovat keskeinen osa liiketoimintamalliamme.
Q: Kun uusitte yhtiöseurantasopimuksen, korotatteko tällöin hintoja?
A: Yhtiöseurantasopimukset ovat aina toistaiseksi voimassa olevia ja uusiutuvat automaattisesti vuosittain ennalta sovittujen hintojen / hinnankorotusmekanismien mukaisesti.
Q: Asteikolla 1–10, kuinka skaalautuvaksi arvioitte Inderesin liiketoiminnan?
A: Alkuun pitää hieman avata ajatteluamme skaalautuvuuden suhteen. Meillä ajattelu lähtee toiminnan tarkoituksesta (demokratisoida tietoa finanssimarkkinoilla) ja ratkottavasta ongelmasta (saada tieto kulkemaan yhtiöiden ja sijoittajien välillä). Sen jälkeen katsomme, mikä on tehokkain keino ratkoa näitä asioita. Joskus se vaatii asiantuntijatyötä ja käsipareja. Joskus teknologia on kaikista tehokkain väline. Useimmiten meillä se on näiden kahden yhdistelmä, ja yksi kilpailuetumme on kyky yhdistää onnistuneesti näitä kahta ulottuvuutta. Yritän tällä sanoa, ettei skaalautuvuus tai bumtsibum-skaalautuja-firmaksi muuntautuminen ole meille itseisarvo tai tavoite. Mutta panostamme samaan aikaan todella paljon omaan ohjelmistokehittäjätiimiin, olemme erittäin uteliaita uudesta teknologiasta ja pyrimme ymmärtämään, mitä voimme teknologian avulla tehdä ja kuinka voimme ratkoa ongelmia skaalautuvammin, koska se on usein hyvä juttu asiakkaillemme ja omistajillemme. Ei teknologiaa teknologian takia, vaan jatkuvasti kysyen, mitä ongelmaa ollaan ratkomassa. Ja samalla hyväksymme, ettei kaikkia ongelmia kannata yrittää ratkoa ATK:lla, vaan usein se ”ei-skaalautuva” asiantuntijatyö on toimivin. Olemme myös tarkkoja sen suhteen, mitkä ovat kriittisiä itse kehitettäviä ratkaisuja ja mitkä ovat asioita, joihin löytyy jo maailmalta valmis ratkaisu. Esimerkiksi tämän foorumin taustalla oleva teknologia on ulkopuolelta ostettu loistava softa-alusta, jonka meidän kehittäjätiimi on integroinut ja räätälöinyt tarpeisiimme (olisi varsin kallista kehittää tällaista alustaa itse).
Sitten itse kysymykseen 
En osaa antaa suoraa lukua, mutta pyrin kuvailemaan asiaa, pahoittelut kiertelystä. Tämä on asia, jonka jätän mieluummin sijoittajien itse arvioitavaksi kuin että yrittäisin toimitusjohtajana ohjata ihmiset lokeroimaan meidät korkeimman EV/S-porukan kerhoon. Emme ole vastaavalla tavalla skaalautuva kuin pörssin softatalot, joiden liikevaihto on lähestulkoon kokonaan SaaS/lisenssipohjaista (kuten Qt tai Admicom). Emme myöskään ole puhtaasti konsulttiyhtiö (kuten Gofore). Kysymys on tavallaan vaikea johtuen aiemmin kuvaamastani filosofiasta. Esimerkiksi analyysipalveluissa emme myy analyytikon työsuoritetta, vaan kokonaisuutta, johon yhdistyy asiantuntijatyö, inderes.fi-alusta ja jakelu sijoittajayhteisöön. Flikissä emme myy streaming/virtuaalitapahtumien asiantuntijoiden työsuoritetta, vaan palvelukonseptia (johon yhdistyy Videosync ja usein inderes.fi-alusta). Ja myös IR-ratkaisuissa kyse on asiantuntijatyötä ja työkaluja yhdistävästä kokonaisuudesta, joskin ”puhtaan katteen lisenssitulot” kuten Videosync ovat suurimmassa roolissa täällä. Olemme myös rehellisiä itsellemme sen suhteen, että kaikissa näissä liiketoiminnoissa kasvu ja pitkässä juoksussa kilpailussa relevanttina toimijana pysyminen vaatii panostuksia henkilöstöön.
Q: Pystyisitkö kertomaan, kuinka pitkä “tilauskanta” teillä on analyytikko seurannalle keskimäärin? Tiedän sattuneesta syystä, että yhtiö X on ostanut teiltä 2-vuoden sopimuksen seurantaan.
A: Emme tee määräaikaisia sopimuksia. Kaikki sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, vähintään 12 kuukauden mittaisella sopimuskaudella. Joissakin tapauksissa saatamme tehdä pidempiä 24kk tai 36kk sopimuksia, mutta sopimukset uusiutuvat aina automaattisesti. Yksittäisten asiakassopimusten yksityiskohdat ovat luottamuksellista tietoa. Historiallinen asiakaspoistumamme on ollut noin 5 %, mistä yli puolet yrityskaupoista. Matemaattinen asiakkuuden elinikä on siis noin 20 vuotta.
Q: Kuinka Inderes Premiumien määrä on kasvanut?
A: Premium-jäsenten määrä on ollut hyvässä tasaisessa kasvussa ja tämä seuraa aika hyvin yhteisömme jäsenmäärän kasvua.
Raportointi
Q: Miksi Inderes ei raportoi nettotulosta liiketoimintakatsauksessaan? Myös tase ja kassavirtalaskelma puuttuvat liiketoimintakatsauksesta.
Noudatamme kevyempää liiketoimintakatsausta Q1- ja Q3-katsausten osalta. Tämä tuo merkittävän helpotuksen hallinnolliseen työhön, kun ei tarvitse tehdä täyttä raskasta raportointia neljää kertaa vuodessa. Mielestämme on hyvä, että sääntely mahdollistaa kevyemmän raportoinnin pörssiyhtiöille, koska tätä kautta saadaan kevennettyä hallinnollista taakkaa ja madallettua listautumiskynnystä etenkin pienemmille yrityksille.
Tähän on ehkä hyvä avata ajatteluamme sijoittajaviestinnän suhteen. Keskitämme (itsekin pienenä yrityksenä) panokset sinne, missä niistä saadaan tuotto/panos-suhde, eli millä keinoilla palvelemme omistajiamme parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kysymme jokaisen panostuksen kohdalla, paljonko se vaatii resursseja ja kuinka hyödyllinen se on omistajillemme. Esimerkiksi voisimme tehdä täyden taseen ja kassavirtalaskelman kvartaaleittain, mutta se maksaisi omistajiemme rahaa (suorina ja epäsuorina kuluina) kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Sen sijaan käytämme resurssejamme hyviin infotilaisuuksiin ja esimerkiksi näihin kysymyksiin vastaamiseen. Mielestämme meidän liiketoiminnan seuraamisen kannalta tase ja kassavirtalaskelma kaksi kertaa vuodessa on riittävä. Emme itsekään seuraa operatiivisena mittarina vuosineljännestasolla näitä parametreja, vaan pidemmällä horisontilla. Jos jonkin mittarin seuraaminen tulee todella olennaiseksi ja tärkeäksi, otamme sen ilman muuta mukaan raportointiin. Tähän ajatteluun kannustamme myös omia asiakkaitamme, eli kyseenalaistamaan kaikkien (myös meidän tarjoamien) panostusten hyötyjä.
Q: Eikö Inderesillä ole tilintarkastajaa, kun liiketoimintakatsauksen vertailukauden luvutkin ovat tilintarkastamatta?
A: Emme olisi päässeet First North -listalle, jos meillä ei olisi tilintarkastajaa. Osavuosikatsauksia ei tilintarkasteta (ei meillä eikä muilla). Koko vuoden luvut tietenkin tilintarkastetaan.
Q: Olisiko mahdollista avata kvartaaliraporteissa liikevaihdon ja käyttökatteen jakautumista liiketoiminta-alueittain?
A: Olemme toistaiseksi katsoneet, että kokonaisuuden raportointi on meille tässä kokoluokassa riittävä raportoinnin taso. Olemme pieni yritys, joten ulkoisen raportoinnin jako useisiin divisioonin ei tunnu mielekkäältä. Arvioimme kuitenkin jatkuvasti mitä eri dimensioita liikevaihdosta raportoidaan, jotta meitä voisi arvioida läpinäkyvästi. Nykyinen jakohan on jatkuva/ei-jatkuva sekä Suomi/Ruotsi. Muilta osin pyrimme kuvailemaan sanallisesti eri alueiden kasvu- ja kannattavuusprofiileita.
Q: Liiketoimintakatsauksessa on käytetty termiä EBITA-liikevoitto. Avaisitko EBITA-liikevoittoa terminä ja, miksi EBITA on valikoitunut raportoitavaksi tunnusluvuksi?
A: Olemme FAS-kirjanpidossa, jolloin poistamme yrityskaupoista syntyvää konserniliikearvoa tasapoistoin (A). A-komponentilla oikaistaan nuo liikearvopoistot, jotka ovat kirjanpidollinen erä FAS-yhtiölle. Näiden suuruus on kerrottu katsauksessa. EBITA kuvaa parhaiten operatiivista kannattavuuttamme. Monille tutumpaa EBITDA-lukua sen sijaan emme raportoi ensisijaisena mittarina, koska tällöin kierrättäisimme yhden tärkeän kuluerän (D) sijoittajien silmien ohitse.
Jos olette huomanneet, monet yrityskauppoja tekevät yritykset pörssissämme raportoivat nykyään EBITA-lukua. Tällöin yritykset ovat keskenään vertailukelpoisempia. Jos kuvitellaan kaksi identtistä yritystä, josta toinen on syntynyt yrityskaupoista ja toinen orgaanisesti, niin EBIT voi antaa täysin eri kuvan näistä yrityksistä, vaikka niiden nykyiset kassavirrat tästä iäisyyteen olisivat identtisiä.
Tietysti sijoittaja voi valita itse, mitä mittaria seuraa, mutta EBITA on se, jolla itse arvioimme omaa operatiivista kehitystämme ja sen takia raportoimme sitä ensisijaisena mittarina.
Q: Onko Taalerin omistamien osakkeiden osto-optiolla mitään aikarajaa?
Optio on voimassa 30.6.2022 asti.
Analyysiseuranta
Q: Kävikö analyysiseurannan kanssa niin, että yhtiö oli liian myöhään liikkeellä IPO-vaiheessa ja tästä syystä seurannan aloituksessa on kestänyt niin kauan?
A: Pyysimme tarjouspyynnöt eri toimijoilta heti kun olimme saaneet listautumisprojektin maaliin. Periaatteessa olisimme voineet jo IPO-prosessin aikana pyytää tarjouksia, mutta halusimme keskittää fokuksemme projektin maaliin viemiseen. Valitettavasti valitsemamme palveluntarjoaja ei pystynyt aloittamaan aiemmin.
Q: Koetko riskinä, että seurannan aloituksen viivästyessä markkinoille välittyy viesti, jonka mukaan sijoittajaviestintään erikoistunut yhtiö ei pidä analyysipalvelua tärkeänä?
A: Painotimme palveluntarjoajan valinnassa laatua enemmän kuin nopeaa toimitusaikaa. Laatu on myös yksi omista arvoistamme. Haemme pitkäaikaista kumppania vuosien ajaksi, minkä takia emme nähneet tämän sopimuksen kaatuvan toimitusaikaan. Toki itsekin toivoimme nopeampaa käynnistystä. Joudumme toivomaan vastaavaa joustoa myös omilta asiakkailtamme nykyisessä tilanteessa. Aloitimme prosessin heti listauduttuamme, joten pidämme tietysti tätä tärkeänä ja ilo nähdä, miten tärkeänä sijoittajat sitä pitävät.
Q: Kun kilpailutitte oman ulkopuolisen analyysipalvelunne, mitä tekijöitä painotitte eniten päätöksenteossa?
A: Laatu, tiimi ja meitä seuraava analyytikko sekä avoimuus (kaiken materiaalin tuli olla avoimesti yhteisömme saatavilla).
