Inderesin analyysit (aik. Inderesin uusi suosituspolitiikka)

Johnnyboy · Helmikuu 15, 2022, 4.51pm

Tavoitehinnan ja suosituksen tarkka asetanta on mielestäni varsin perusteltua, pitkälti sen yksinkertaisuuden takia. Mutta tuota haarukkaa voisi avata “skenaarioiden” kautta mahdollisimman monessa yhtiössä, mitä käytetään jo esim. QTlla:

Vaikka skenaario-laskelmat voi/saa olla hyvin yksinkertaisia (eikä tarvitse tehdä laajaa raporttia jokaisesta skenaariosta), niin muutamat saatesanat skenaarioihin myös olisivat hyödyllisiä - esim. mitä pitää tapahtua että skenaario toteutuu.

Eli esimerkkinä sammolle 3 skenaariota:

Pessimistinen, korot nousevat reilusti aiheuttaen rajua hintakilpailua ja painetta vakuutustuottoihin, 5v tuotto -7% p.a.

Nykyennusteet, korot pysyvät matalahkolla ja hintakilpailu jatkuu yhtä kovana kuin tähänkin asti, 5v tuotto 6% p.a.

Optimistinen, korot nousevat reilusti aiheuttamatta hintakilpailua, 5v tuotto 11% p.a.

Näin analyysia lukevalle saattaa myös jäädä käsitys minkälaista vuosituottoa yhtiöstä on odotettavissa - vähentäen vuoden päähän katsovan tavoitehinnan merkitystä, eikä välttämättä osteta elisaa 20% p.a. pitkänajan tuotto-odotuksella, kun “potentiaalikin oli 20%” tms…

PS.

Erityisesti käänneyhtiöissä skenaariot olisivat hyödyllisiä (tai ylipäätänsä pitemmälle katsominen):

Nyt analyytikko saattaa ennustaa että yhtiö onnistuu käänteessä, mutta koska siihen liittyy vielä paljon riskejä - antaa analyytikko yhtiölle vain “lisää”-suosituksen 10% potentiaalilla vaikka käänteen onnistuessa yhtiön arvo olisi helposti vaikka 2x nykyinen.

Vuoden päästä kun on käynyt ilmi että käänne onnistui ja osutaan analyytikon ennusteisiin, yhtiö saakin 2,5x tavoitehinnan alkuperäiseen nähden koska riskit ovat radikaalisti pienentyneet. Minunlaiseni bullero-sijoittaja sitten kummastelee, että “eikö tällä pitänyt olla 10% potentiaali jos ennusteisiin päästään?”

Tälläisetkin olisin huomannut kun olisi ollut “nyky/optimistinen-ennuste skenaariossa +20% p.a.” ja pessimistisessä “konkurssi”.

Sauli_Vilen · Helmikuu 21, 2022, 10.55am

Noniin, nyt vihdoin pääsen vastailemaan näihin täällä joulun aikaan käytyihin keskusteluihin. Täällä ollut tosi hyvää keskustelua (ja haastoa) meidän suosituksiin/näkemyksiin liittyen. Kiva, että näistä käydään aktiivista keskustelua! Pahoittelut tosiaan hävyttömästä viiveestä, ollut vähän enemmän kiirettä vuoden alussa mitä olin kuvitellut

Otetaan ensiksi käsittelyyn tämä @Pohjolan_Eka’n huoli meidän resursseista. Jos aloitetaan tuosta sukupolvenvaihdoksesta, niin meillä pitkään talossa olleesta kaartista Jesse ja PetriA lähtivät kesällä 2020. Mikael on tehnyt siirtymää analyytikon hommista täysipäiväiseksi tj:ksi useamman vuoden ja 2021 aikana Mikaelilta pudotettiin loput analyysivastuut pois (viimeisen vuoden seurannassa taisi olla vaan Qt, Nokia ja Revenio). PetriK lähti nyt, mutta muilta osin meillä on tiimi pysynyt ennallaan. Meikäläisellä on saattanut titteli vaihtua, mutta analyysin osalta seurantamääräni on ennallaan. Minulla ei ole mitään suunnitelmia vähentää analyysiä, vaan tulen tekemään analyysiä myös jatkossa. Toki minulla on meillä myös muita vastuita (analyysiliiketoiminnan vetovastuu, hallitus yms.), mutta nämä vastuut ovat olleet minulla jo vuosia. Viljakaisellakin on titteli vaihtunut, kun Antti on ottanut meillä pääanalyytikon roolin ja vastuun tutkimuksesta, mutta eipä tuo ole Antin seurantamäärään vaikuttanut.

Samaa aikaa meillä tiimiin löytynyt ihan fantastisia uusia analyytikkoja ja pidempään talossa olleet analyytikot ovat ottaneet lisää vastuuta (esim. Atte Nokia/Mallisalkku), kun kilometrejä on tullut lisää vyölle ja ovat todistaneet osaamisensa. Vaikka vaihtuvuus onkin lyhyellä aikavälillä aina kurjaa, niin se on myös luontainen osa mitä tahansa työpaikkaa/työyhteisöä.

Sitten resursointiin. Itse en olisi tuosta resursoinnista huolissani. Meillä rekrytään jatkuvasti etupainotteisesti uutta porukkaa, jolla varmistetaan, että tiimi kykenee kestävästi ottamaan uusia yhtiöitä seurantaan. Meille on tosi tärkeää, että tätä konetta ajetaan kestävästi ja mieluummin siirrämme seurannan aloituksia kuin ajamme analyytikoita ”tukkoon”.

Meillä analyytikot seuraavat keskimäärin noin 10-12 yhtiöitä, mikä on toimialalle aika standarditaso. Meidän toimintamallissa on kuitenkin hyvä huomioida se, että meillä analyytikko ei käytä aikaa instituutioiden kanssa keskusteluihin tai roadshowlla juoksemiseen, vaan meillä analyytikko tekee analyysiä ja kommunikoi sitä sijoittajille tekstin sekä videon muodossa skaalautuvasti. Tässä mielessä tuo 10-12x seuranta on meillä hyvinkin kestävä taso.

Mitä sitten tulee tuohon kuormitukseen, niin varmasti on aina välillä hetkiä jossa analyytikko/analyytikot ovat tosi kovilla, mutta vähänkin pidemmässä juoksussa pyrimme Playbookkimme mukaisesti terveeseen worklife-tasapainoon organisaatiomallin mukaisesti (Inderes Playbook 15.1.2021 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus).

Meidän mallissa kaikkia yhtiöitä seurataan aktiivisesti (ei ole erillistä passiivista seurantaa, jossa päivitellään yhtiötä kun jaksetaan). On kuitenkin hyvä huomioida, että yhtiöiden vaatima huomiotaso vaihtelee aika paljon. Esim. omasta seurannasta voin todeta, että Sampo tai NoHo työllistävät minua merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi CapMan tai EAB. Lisäksi yhtiökohtaisessa aktiviteettissa on vuositasolla isoakin heiluntaa, riippuen pitkälti siitä mitä yhtiössä tapahtuu. Esim. Taalerissa 2021 oli melko kiireinen vuosi (iso transaktio, uusi strategia, tase uusiksi etc.) ja 2022 todennäköisesti huomattavasti seesteisempi. Jos joku yhtiö ei mielestäsi saa ansaitsemaansa huomiota, niin laita minulle vaikka yv:nä tarkemmat kommentit aiheesta ja tutkin asiaa. Antin kanssa me itsekin seurailemme yhtiökohtaisia aktiivisuuksia

Sauli_Vilen · Helmikuu 21, 2022, 10.56am

Sitten aika filosofinenkin teema liittyen analyytikon tehtävään.

Analyytikohan on asiantuntija seuraamassaan yhtiössä ja meidän tehtävänä on palvella sijoittajia. Mielestäni työ voidaan jakaa kahteen osaan (toki nämä osin nivoutuvat yhteen): A) olla oikeassa näkemyksessään ja B) auttaa sijoittajia ymmärtämään yhtiötä paremmin. Esimerkiksi Foorumilla kirjoittelut, tuloslivet, analyysistä iso osa menee tuohon kohtaan B). Tätä analyysin käyttöä on käsitelty HV:ssä reilu vuosi sitten (Heikkilä&Vilén Osa 57: Miten saada eniten irti analyysistä? | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus).

Tuo kohta B) on aika itsestään selvä ja siinä onnistumme mielestämme todella hyvin ja itseasiassa kokoajan paremmin, kun luomme uusia formaatteja tuoda informaatiota teidän saataville.

Mutta sitten tuohon itse ydinkysymykseen. Kyllä, kuten tuota minun epäsuoraa lainausta on täällä jaettu, niin analyytikon tehtävä on olla oikeassa. Se on hyvä muistaa, että tässä hommassa kukaan ei ole 100% oikeassa ja parhaillakin osumatarkkuus on jotain 60% (?) tasolla. Pitkässä juoksussa analyytikon suositusten pitää kuitenkin osua, tästä ei pääse yli eikä ympäri. Pelkällä kohdalla B) ei näissä karkeloissa pärjää (tai sitten pitää lopettaa suositusten antaminen).

Jatketaan kanin koloon syvemmälle, eli miten suosituksen osumista mitataan? Kyllä se on siinä mielessä hyvinkin simppeliä, että jos minä sanon ”Osta” ja kurssi romahtaa, niin minä olin väärässä. Tässä pitää katsoa absoluuttista tuottoa ja suhteellisella tuotolla ei ole merkitystä (jos osta-suosituksen jälkeen kurssi laski 25% ja markkina 50%, niin eipä tuo kovin onnistunut poiminta ollut). Vastaavasti jos sanoin koronan keskellä, että Sammon riski-tuottosuhde on poikkeuksellisen hyvä ja se nousee seuraavan 12kk aikana vähemmän kuin indeksi, niin se ei vähennä poimintani onnistumista millään tavalla.

Sitten tullaan siihen vaikeaan kysymykseen, eli millä aikajänteellä suosituksia pitäisi tarkastella ja miten funda-analyytikon tulisi toimia kumpaan tahansa suuntaan menevissä spekulatiivisissa ralleissa?

Esimerkiksi tuo Koneen suositushistorian ruotiminen on ihan mielenkiintoista. Osake nousu myy-suosituksella 46-73e 6kk aikana ja laski sitten seuraavan vuoden aikana 58e. Kyllähän pelkästään se, että meidän tavoitehinta on tuolla aikavälillä noussut 30%:lla samalla kun suositus on ollut negatiivinen kertoo siitä, että ei tämä ole nappiin mennyt. Oliko Eki väärässä myy-suosituksella, kun osake rallatteli ylöspäin tuon ensimmäisen legin? Kyllä oli, tätä on vaikea kääntää mitenkään toisinpäin. Toisaalta taas, meidän näkemys oli koko tuon matkan että markkina on väärässä ja osake irtoaa fundamenttipohjaisesta arvostaan. Näin lopulta tapahtuikin ja osake pakitti reippaasti, eli toisessa legissä oltiin taas oikeassa. Kuitenkin kokonaisuutena tämä kääntyy minun papereissa selvälle miinukselle, koska tavoitehinta noussut noin paljon. Jos targari olisi flat ja kurssi takaisin 46e, niin tuo olisi keikahtanut positiiviseksi onnistumiseksi . Tuo aikajänne tuo oman hankaluutensa tähän, joo suositukset annetaan 12kk horisontilla, mutta kaikki varmasti ymmärtävät tämän olevan aika keinotekoinen aikaikkuna (käsitelty podissa: inderesPodi 117: Suositukset ja tavoitehinnat (7.2.2022) | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus). Jos nyt hypoteettisesti Koneen kurssi laskisi vaikka 40e tasolle seuraavan 6kk aikana, niin tuo Ekin träkki muuttuisi aika paljon herkullisemman näköiseksi, vaikka aikahorisontti olisikin pidentynyt. Kone tosiaan oli vaan yksi esimerkki ja esimerkkejä molempiin suuntiin löytyy meidän seurannasta luonnollisesti paljon.

Mielestäni fundamenttianalyytikon tehtävä ei ole lähteä spekulatiiviseen ralliin mukaan (selvyyden vuoksi en nyt viittaa KONE:en analyysiin tässä). Otetaan esimerkiksi vaikka Peloton:

Jos analyytikko olisi 2020 ollut sitä mieltä, että Pelotonin käypä arvo on 30-40$ ja tuo ralli olisi ollut ilman mitään fundamenttitukea, niin vaikea analyytikkoa on tästä syyttää, vaikka myy-suositus näyttikin pitkin matkaa todella hölmöltä (ennen kun se taas näytti fiksulta).

Mutta tosiaan näihin asioihin ei ole yhtä oikeaa vastausta ja pointtina tässä oli avata vähän omaa ajatusmaailmaa näihin teemoihin liittyen. Sen takia analyysiä tulisikin käyttää ennen kaikkea sijoittamisen tukena, ei ainoana ohjaavana tekijänä

Sauli_Vilen · Helmikuu 21, 2022, 10.56am

Miksi suosituksia muutetaan yhden päivän kurssireaktion perusteella? Ja luommeko itse volatiliteettia näkemyksillämme.

Käsiteltiin tätä Juhan kanssa podissa: inderesPodi 117: Suositukset ja tavoitehinnat (7.2.2022) | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Mielestäni relevanttia ei ole päivien lukumäärä, vaan se paljonko kurssi liikkuu. Otetaan hypoteettinen esimerkki, uskon että osakkeen X arvo on 10e osake ja markkina syystä tai toisesta nostaa kurssin äkillisesti (ja kestävästi) 15e tasolle. Mitä minun tulee tehdä? JOS markkina tarjoaa sijoittajille 15e/osake tuosta yhtiöistä, niin mielestäni sijoittajan kannattaa tähän tarjoukseen tarttua, koska osakkeesta saa selvästi yli sen käyvän arvon. Näin ollen on sijoittajien etujen vaalimista, että kehotan heitä tarttumaan tähän 15e tarjoukseen. Ihan yhtä lailla voitte ajatella asian toisin päin, jos käypä hinta on 10e ja kurssi laskee yllättäen 5e tasolle, niin kyllähän minun pitää nostaa tämä teille esiin. Esimerkiksi täällä esiin nostettu EcoUp oli case joka oli valunut selvästi alemmas ja Antti nosti sen esiin juuri arvostuskuvan/tuotto-odotuksen parantumisen johdosta. Tässä hyvä huomioida Juhan podissa korostama terveen järjen käyttö. Jos osake nousee täysin ilman likviditeettiä yli tavoitehinnan, niin ei sitä nyt kannata suin päin rynnätä kääntämään. Toisaalta taas jos osake jää yli-/aliarvostetuksi ja likviditeettiä löytyy, on meidän syytä reagoida asiaan.

Avasin myös tähän liittyen näkemyksiäni Evli-ketjussa siitä, että miksi käännyin yhtiössä negatiiviseksi vaikka yhtiöllä meneekin hyvin (spoiler alert, valuaatio oli ainoa syy). Evli - puhdas varainhoitaja - #89 by Sauli_Vilen

Sitten tuohon volatiliteettiin. Se, että kurssi mahdollisesti reagoi voimakkaasti meidän tekemiin muutoksiin/kommentteihin ei ole meidän käsissä ja me emme tietenkään voi alkaa ohjailla suosituksiamme sen mukaan miten arvioimme sijoittajien käyttäytyvän sen jälkeen. Ei olisi kauheasti järkeä tilanteessa, jossa osakkeen käypä hinta on mielestäni 10e ja osake treidaa 15e, niin minä en reagoi koska ajattelisin ”ei ne sijoittajat kuitenkaan pääse siitä eroon sillä 15e hinnalla, vaan kurssi varmasti laskee takaisin 10e”. Toki tässäkin pitää korostaa sitä terveen järjen käyttöä, sillä tilanteet ovat aina erilaisia.

Yleisesti ottaen voin todeta, että yleensä tämä tyytymättömyys/kritiikki tulee caseissa missä käännymme negatiiviseksi, ei niissä missä otamme positiivista näkemystä. Aina välillä tässä tulee se olo, että näissä puretaan sitä pahaa oloa siitä, että osakkeen lyhyen aikavälin nousu tyssää meidän suositusmuutokseen eikä niinkään fundamentteihin. Luonnollisesti tuo meidän suositushan vaikuttaa vain lyhyen aikavälin kurssiin ja pitkällä aikavälillä yhtiökohtaiset fundamentit kyllä jyräävät meidän suositukset mennen tullen

Sauli_Vilen · Helmikuu 21, 2022, 10.56am

Analyytikon työtä ja asiakaspysyvyyttä (ottamatta kantaa mitkä syyt tässä taustalla) voisi helpottaa jos RedEye-maisesti annettaisiin bear/base/bull -caset osakkeille…

Asiakaspysyvyys on asia jota mietimme 0%, kun pohdimme mahdollisia muutoksia meidän tutkimuksessa, päätökset tehdään puhtaasti sen pohjalta mikä on parasta sijoittajille (kts aiempi vastaus). Itse en ole fani tuohon bull/base/bear caseen. Tämä toki toimii yksittäisissä caseissa jossa äärilaidat ovat kaukana toisistaan (ns. binääriset caset), mutta valtaosalle firmoista tämä ei ole kovin hyvä lähestymistapa. Lisäksi lähes poikkeuksetta tässä b/b/b mallissa on tosi paha biased rakennettu sisään. Bull on ”to the moon”, normaali on suht optimistinen (kuten analyytikoilla yleensä tuppaa olemaan) ja Bear on sitten suht neutraali skenaario, mutta ei todellakaan mikään konkurssi-/kriisiskenaario. Toisaalta jos Bull on to the moon, Bear ”konkkaskenaario”, niin onko noilla kummallakaan sijoittajille mitään arvoa vs. tuo perusskenaario?

Toki tätä herkkyyttä voisi pyrkiä tuomaan analyysiin muuta kautta, esim. diskonttokoron muutoksien vaikutus osakkeeseen tai ennustemuutosten vaikutus osakkeeseen voisivat olla ihan relevantteja työkaluja sijoittajille, varsinkin jos nämä pystyisi automatisoimaan. Otetaan tämä asia piirustuspöydälle mukaan (ping @Yu_Gong)!

Sauli_Vilen · Helmikuu 21, 2022, 10.58am

@musa_2 oli huolissaan, että olemme liian optimistisia tulosennusteissamme. Varoitus, nyt tulee pitkä vastaus! Jos lähdetään tarkastelemaan tätä ensin ylätasolta, niin pitkässä juoksussa pörssiyhtiöiden tuloksethan kasvavat jo pelkän talouskasvun mukana. Ohessa S&P500 yhtiöiden EPS-kehitys 50-luvulta tähän päivään.

Eli lähtökohtaisesti tuloskasvun ennustamiselle on hyvät perustelut, sillä tulokset kasvavat keskimäärin 8 tai 9 vuotta kymmenestä. Luonnollisesti yhtiötasolla tämä ei enää päde, mutta tähän päästään myöhemmin.

Eli indeksitasolla tuloskasvun ennustaminen on siis keskimäärin oikea valinta. Noh sitten päästään tuloskasvun kulmakertoimeen, joka onkin analyytikoille ollut aina murheenkryyni. Analyytikot ovat tuloskasvun kulmakertoimessa auttamattoman optimistisia (podissa käsitelty: inderesPodi 117: Suositukset ja tavoitehinnat (7.2.2022) | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus).
Kuten graafista näkyy, niin analyytikot ennustavat keskimäärin vuoden alussa luokkaa 15%:n tuloskasvua ja tämä tuloskasvu laskee sitten vuoden mittaa karkeasti puoleen tästä, tasolle joka alkaa olla lähellä yhtiöiden pitkän aikavälin tuloskasvutasoja. Pörssiyhtiöiden tuloksethan eivät juuri BKT:n kasvua nopeammin voi pitkällä juoksulla kasvaa.

Mistä tämä ylioptimistisuus johtuu? Tästä aiheesta saisi varmasti oman podinkin tehtyä, mutta tiivistetysti: analyytikot odottavat ennusteissaan täydellistä/normaalia maailmaa ja yllätykset ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia. Lisäksi analyytikot ovat suhteellisen huonoja mallintamaan kasvupanostusten vaikutuksia kannattavuuteen. Analyytikot ennustavat myös lähes poikkeuksetta ”reverse to mean” efektiä mikä näkyy etenkin heikoissa yhtiöissä. On hyvin harvinaista, että analyytikot odottavat jonkun yhtiön jatkavan korpivaellustaan vielä vuosia eteenpäin, vaan kyllä siellä kovasti odotetaan aina jonkinlaista tuloskäännettä, mikä vääristää näitä datoja (ajattele Suomessa vaikka Lehtoa). Pitää myös muistaa, että yhtiöt itse ohjeistavat/maalaavat aina tosi ruusuista kuvaa näkymistä, mikä on omiaan vetämään odotuksia ylöspäin. Tämä siis koskee koko ammattikuntaa, ei vain meitä. Mutta pidetään edes tämä kohta lyhyenä, summa summarum tuloskasvun ennustaminen on indeksitasolla keskimäärin oikea ratkaisu, mutta kulmakerroin on järjestään väärä, osin ihan inhimillisistä syistä.

Otetaan seuraavaksi käsittelyyn meidän seuranta ja nykyinen markkinatilanne, mitä @viela_musa_soi kommentti kosketti. Aloitetaan tarkastelu ylätasolta. Ennustamme hyvää tuloskasvua lähivuosille (lisää tuloskausiennakossa: Tuloskausiennakko Q4’21: Näkymät voivat toimia vedenjakajana | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus). Jos mietitään mihin tämä pohjaa, niin lähtökohtana on luonnollisesti globaalin talouden vahva veto ja yhtiöiden erinomainen tuloskunto. Mielestäni tuloskasvun ennustaminen nykytilanteessa on täysin loogista, sillä talousennusteet tukevat tätä. Käytännössä se, että ennustaisi tulosten laajamittaista laskua vaatisi sitä, että ennustaisimme talouden kääntyvän selvään laskuun. Meillä tutkimus lähtee aina yhtiötasolta ja meillä makro ei ohjaa suosituksia/ennusteita. Totta kai analyytikoilla on ennusteiden pohjana makroennusteet (käytetään makrossa konsensuslukuja), mutta meillä ei voi olla tilannetta, jossa Juha tai Marianne sanoo ”nyt makro romahtaa kaikki kääntää suositukset!”. Toki jos makrokuva heikkenee, niin se kommunikoidaan analyytikoille ja analyytikot soveltavat sitä ennustemalleihinsa ja tämä voi johtaa ennuste-/suositusmuutoksiin.
Sitten päästään tuloskasvun kulmakertoimeen. Meillä nuo tuloskasvuennusteet vaikuttavat aika optimistisilta ja itsekin olen skeptinen, että tällä tasolle päästään. Liikevaihdon kasvuilla on hyvät edellytykset realisoitua, mutta kannattavuus todennäköisesti lyö vastaan (analyytikoiden perisynti). Eli, tuloskasvun ennustaminen on mielestäni oikein, mutta tuo kulmakerroin on liian jyrkkä. Tässä kohtaa haluan myös muistuttaa, että tuossa meidän datassa isot ja pienet yhtiöt saavat yhtä suuret painoarvot! Meidän datassa Piipon 20%:n tuloskasvu on yhtä arvokas kun Nokian 20% tuloskasvu, vaikka toisen markkina-arvo on muutamia miljoonia ja toisen +30mrd. Tämä hyvä muistaa, kun katsoo meidän dataa.

Sitten päästään itse yhtiötasolle ja kritiikkiin viimeiseen tulostasoon ankkuroitumisesta. Tästä olen kanssasi eniten samaa mieltä ja tässä kritiikki on varmasti ansaittua tiettyjen yhtiöiden kohdalla. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä ero kahden asian välille, mikä on yhtiön oman operatiivisen suorittamisen ansiota ja mikä on markkinan vetoapua. Esimerkiksi Elisan normaalille tuloskunnolle 2021 antaa erittäin hyvän indikaation, kun taas Outokummulla 2021 on selvä poikkeama markkinasta johtuen. Yleensä tämä jakauma menee aika hyvin syklisten ja ei-syklisten välillä.
Sitten tullaan näihin vaikeampiin tapauksiin. Onko esimerkiksi Cargotecin tai Evlin tuloskunto noussut pysyvästi ennätystasoille mitä me tällä hetkellä ennustamme? Tämä on keskustelua missä haasto on ihan paikallaan ja tätä keskustelua kannattaa jatkaa yhtiökohtaisissa ketjuissa.

Summa summarum, toivoisin että keskustelu siirtyisi ylätasolta enemmän yhtiötasolle, sillä sieltä se meidän tutkimuskin lopulta muodostuu ja jokainen analyytikko on lopulta oikea henkilö vastaamaan omista ennusteistaan. Tätä haastoa meille pitääkin antaa ja mielestäni se on tärkeä työkalu osana analyysin jatkuvaa kehitystä

Sauli_Vilen · Helmikuu 21, 2022, 10.59am

Sitten vielä arvonmäärityksestä. Etenkin DCF-malli herätti täällä paljon keskustelua. Puhuttiin tästäkin Juhan kanssa podissa ja lisäksi Juha on ansiokkaasti kirjoitellut näistä Jorinoita: Arvonmäärityksen ihmeellinen maailma, osa 1: DCF-malli | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Uskon, että nämä vastailevat aika hyvin jo täällä esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi meillä on @Juha_Kinnunen kanssa suunnitteilla jatko-osa tuolle podille, enemmän suosituspainotteisesti. Ei olla tätä ihan lähiviikkoina tekemässä, mutta toivottavasti kevään aikana saadaan purkkiin

NukkeNukuttaja · Helmikuu 21, 2022, 11.42am

Tämä pitää paikkansa, lisäisin siihen myös, että fundamenttianalyytikon tehtävä ei ole myöskään olla ruokkimassa spekulatiivista rallia Mielestäni näin tapahtui viime vuonna ainakin joissakin itse seuraamissani kulutussektorin yhtiöissä, kun tavoitehintoja nostettiin melko koviin lukemiin, esimerkkeinä: Harvia 5.11.2021, tavoitehinta 65 e, Kamux 21.7.2021, tavoitehinta 18,50 e, Tokmanni 30.7.2021, tavoitehinta 27 e. Vaikka voi kuulostaa hirveältä jälkiviisastelulta ja jopa epäreilulta nykyisillä kurssitasoilla, missään tapauksessa en itse kuitenkaan noilla hinnoitteluilla ollut valmis ostoja tekemään. Mielestäni edellä mainituissa esimerkeissä ei enää annettu hirveästi arvoa perinteisille tunnusluvuille vaan jotenkin tuntui, että mopo lähti käsistä. Nyt sitten kun likviditeetti uhkaa kuivua markkinoilla ja mitä tahansa ei enää olla valmiita maksamaan tulevaisuuden tuotoista, niin osa sijoittajista lienee maksanut liiketoiminnasta hinnan, joka on relevantti vasta muutaman vuoden kuluttua. Toki kustannusinflaatio on myös iskenyt kuluttajasektoriin, mutta se ei mielestäni ole ainoa selitys kurssilaskulle vaan otettiin yksinkertaisesti liikaa etukenoa.

Tällä ei ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä ja mielipiteeni on täysin subjektiivinen.

Lisäys: Kaikki mainitsemani yhtiöt lienevät kyllä tulevaisuuden voittajia(no jaa, Kamuxista en olisi niin varma ) eli pysyvää vahinkoa tuskin on kenellekään tapahtunut, mutta pääomien tehokkaan käytön näkökulmasta asiaa voi myös tarkastella!?

musa_2 · Helmikuu 21, 2022, 11.55am

Kiitos @Sauli_Vilen tasokkaasta vastauksestasi

Olen kirjoittanut tänne 862 viestiä, ja isossa osassa niistä olen eri kulmista pohtinut tätä tematiikkaa: ajattelen että 2021 oli monin tavoin poikkeuksellinen ja normaalista irrallinen vuosi pörssiyhtiöille. Nähdäkseni sitä ei voi ottaa millään lailla lähtökohdaksi tätä ja tulevia vuosia pohdittaessa. Tämä koskee mielestäni pörssiyhtiöitä hyvin laajasti, ei vain pienehköä joukkoa kaikkein syklisimpiä firmoja.

Mutta tämän enempää en tässä voi vastata, koska kyseessä on tosiaan satojen viestien kokonaisuus Voi olla että olen ymmärtänyt joitain asioita ratkaisevasti väärin ja koko rakennelma romahtaa sen myötä. Ripottelen sitten foorumilla virtuaalituhkaa päälleni jos näin käy

Tämä on erittäin hyvä pointti. Mielestäni aamukatsauksenne 30.12.2021 on aarre koska siitä näkee muutamalla silmäyksellä tulosparantajien osuuden 2021==>22 teidän sen päivän ennusteilla. Mutta kyllä, Piippo ja Nokia saavat tuossa tarkastelussa saman painoarvon, eikä se maailman järkevin tilanne ole.

Tein ko. aamukatsauksesta pienen nopean tarkastelun, ja ajattelen että sen arvo on yli nollan puutteistaan huolimatta.

Ammattilaisten haastamiseen yhtiö yhtiöltä minulla ei valitettavasti tiedot, taidot ja aikaresurssit anna mahdollisuuksia

Warren_Fyffet · Helmikuu 21, 2022, 12.20pm

Tämä on aika veikeä viesti pelilaten tähän listaan: Inderes | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Saulilla vaan oli hyvä vastaus, analyytikon tehtävänä on olla oikeassa. Tavoite hintaa pitää nostaa, jos näyttää, että kurssi on vuoden päästä ylempänä. Kun alkaa näyttää, että ollaan väärässä sitä pitää laskea. Minusta vaan Inderesin pitää jatkaa hyvää työtä. Jokaisen täytyy jatkossa samoin tehdä sijoituspäätökset itse.

Sauli Vilenille kysymys: Käänteinen suositusta vastaan oleminen? Teillä on kielto olla omaa suositusta vastaan. Teillä on Taaleri mallisalkussa vähennä suosituksella ja vähennystä ei ole näkynyt ja yhtiö mallisalkussa. Ettekö toimi tällä hetkellä suositustanne vastaan?

Antti_Viljakainen · Helmikuu 21, 2022, 12.50pm

Tähän liittyen vielä olen itse välillä sellaistakin ajatellut, että kun valtaosa operoi kuitenkin long only positioilla, niin onko epäonnistuneen negatiivisen suosituksen aiheuttama menetetty tuotto ja epäonnistuneesta positiivisesta suosituksesta (ts. koko “case” palaa syystä tai toisesta ja on todettava, että reippaasti ylempää tehdyissä ostoissa ei ollut järjen hiventä) aiheutuva suora tappio sama asia? Analyytikoiden pisteytyksissä (esim. Starmine) nämä ovat tietenkin yhtä arvokkaita, mutta miten täällä ajatellaan asiasta käytännössä, kun analyytikkoja arvioitte?

Molemmista on kertynyt analyytikkona ja sijoittajana runsaasti kokemusta, mutta huomattavasti menetettyjä tuottoja enemmän itseäni on jäänyt korpeamaan suorat tappiot.

JHeiskanen · Helmikuu 21, 2022, 6.12pm

Tyhmä kysymys @Antti_Viljakainen ja @Sauli_Vilen . Oletetaan tällainen skenaario:

Yhtiön markkina-arvo on irtautunut fundasta (esimerkiksi Kone)
Yhtiön ympärillä on vahva pöhinä ja kurssin uskotaan vuoden tähtäimellä puksuttavan ylöspäin (TINA)
Pitkällä aikavälillä taas tiedämme, että markkina-arvo seuraa fundamenttejä

Voisiko tällaisessa skenaariossa tavoitehinnan (arvaus kurssista vuoden päähän) laittaa vaikka 15% ylemmäs nykyisestä kurssista ja silti asettaa suositukseksi vähennä? Eli samaan aikaan viestitään, että kurssin uskotaan kyllä nousevan, mutta tämä yhtiö ei silti ole pidemmällä aikavälillä hyvä sijoitus.

Jos taas päinvastoin tuo vuoden spekulatiivinen nousu saadaan kiinni ja ylös on rallateltu lisää-suosituksella, on tästä 15% tuotosta huolimatta todennäköisesti tehty karhunpalvelus sijoittajalle. Analyysihän pääosin seuraa kurssikehitystä, joten kun analyytikko kääntää vähennä-suositukselle ja laskee taas tavoitehintaa, voi sijoittaja olla jo myöhässä. Näin sijoittajaa kannustetaan myös vuoden mittaiseen veivaamiseen.

Long story short: mielestäni Eki oli oikeassa.

Pohjolan_Eka · Helmikuu 21, 2022, 10.56pm

Mahtavaa kuulla että teillä on resursoinnit kunnossa ja homma toimii! Huolihan syntyi muun muassa monista sijoittajakeskusteluista. joissa oltiin turhautuneita siitä että usean yhtiön laajat raportit olivat näkyvästi 1-2 vuotta vanhoja ja ulkopuolinenhan voi tästä vetää lähinnä sen johtopäätöksen että analyytikoilla on liikaa työtä ja liian vähän aikaa. Samalla osa uudemmista analyytikoista tuntui olevan vähän arkoja viestimään keskustelupalstalle ja yhteistön kanssa, minkä olisi voinut tulkita tukevan tätä johtopäätöstä. Toki syynä saattoi myös olla että Inderes-yhteisö joskus antoi aikamoista ryöpytystä tietyille analyytikoille heidän näkemyksistään, mikä ei varmaankaan lisännyt keskusteluhaluja. Mutta todella hienoa että nämä huolet olivat aiheettomia ja toiminta ei jää resursseista kiinni!

Tässä esimerkissä korostuu muuten eräs iso haaste liittyen yhtiöanalyysiin, nimittäin se että sijoittaja ei voi etukäteen tietää että mitä analyytikko tekee tuossa tilanteessa ellei hän ole tehnyt jonkinlaista analyytikkoanalyysiä. Vähän kärjistäen voisin sanoa että malleihinhan saa aina heitettyä sellaiset luvut millainen näkemys halutaan ulos, joten tässä tilanteesta yhtiöanalyysin lopputuloksen määrittää erityisesti analyytikon luonne. Yksi analyytikko laittaa tavoitehinnaksi 20 € ja sanoo että “EV/EBIT vuonna 2024 ei ole paha”, toinen määrittää tavoitehinnaksi 17 € ja toteaa että “pitkän aikavälin
tarinassa kannattaa mielestämme olla mukana, mutta erinomaisena ostopaikkana emme juuri tätä hetkeä näe” ja kolmas pistää tavoitehinnaksi 15 € ja lyö neljännentoista negatiivisen suosituksen putkeen.

Nämä analyytikkoesimerkit ovat aitoja tilanteita, missä on täytynyt miettiä ylihintaisen osakkeen suositusta. Todellinen Inderes-Guru tietysti tunnistaa kuvauksesta analyytikot ja yhtiöt

Tehtävähän on tietysti äärimmäisen hankala, koska fundamenttianalyytikon suositukset ja näkemykset ovat varsin hyödyttömiä mikäli kurssi irtoaa fundasta pitkäksi aikaa. Toisaalta jos lähdet liikaa peesailemaan markkinoita, niin jossain kohtaa käy analyytikolle todella ikävästi kun osake palaa maan pinnalle. Helppoahan meidän on täältä toiselta puolelta ruutua huudella että analysoisitte paremmin

Osa meistä taas on tyytymättömiä/kritisoi nimenomaan sitä että analyytikot lähtevät herkästi lisää/osta laidalle jahtaamaan kurssia heti kun arvostus karkaa fundamenteista ja puretaan sitä pahaa oloa kun sitä rakettiosaketta ei löydykään omasta salkusta. Kun kumarrat yhdelle, niin pyllistät toiselle

Glarin · Helmikuu 23, 2022, 11.20am

Tämän keskustelun saa siirtää jos se ei tänne virallisesti kuulu @Verneri_Pulkkinen

Lainatakseni raporttia “Inderesin tutkimusta laatineilla analyytikoilla tai Inderesin työntekijöillä
ei voi olla 1) merkittävän taloudellisen edun ylittäviä omistuksia tai 2) yli 1
%:n omistusosuuksia missään tutkimuksen kohteena olevissa yhtiössä”

Joonas korkeakoskella on kuitenkin teidän disclaimer sivun mukaanne yli 50k€ ( 7.4.2021) omistus Boreossa.Tämän jälkeen yhtiön kurssikehitys ja ennustekehitys on ollut erittäin vahvaa. Ja pieni likvidisessä osakkeessa inderes pystyy tekemään suuren vaikutuksen markkinahintaan.
(Research disclaimer | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus)

Summa on suuri, etenkin (Pahoittelen kärjistystä) nuorelle henkilölle kuten Joonas.
Noin suuri omistus osuus voi aiheuttaa agenttiristiriitoja analyysin luojalle.
sekä se ylittää tuon merkittävän taloudellisen edun rajan? (Jonka inderes määrittelee 50t€)

Mikä on omistuksien status?
Ylittääkö omistuksien osuus yhä “merkittävät taloudellisen rajan, eli onko myyntejä tehty.”

Miksi inderes a) Sallii merkittävän omistuksen analyysin alaisessa yhtiössä? Mutta sanoo raportissa toista? (raportti sanoo selvällä suomen kielellä mielestäni että omistuksia ei ole.)

b) ei tuo selvemmin esiin omistuksia?

c) Mielestäni inderesin avoimuuden kannalta olisi hyvää laskea ilmoituksien rajaa esim 10t€ joka paremmin kuvaisi taloudellisia intressejä ja osoittaisi avoimuutta.
Myös eräänlainen täppä analyytikoiden kaupoista inderesin kohteena olevina yhtiöllä voisi olla relevantti, toki en lähde kommentoimaan henkilökunnan oikeudella tietynasteiseen yksityisyyteen.

Pahoittelen tätä viestiä jos olen saanut väärää dataa.

SamiK · Helmikuu 23, 2022, 11.33am

Joonas Korkiakoski omistaa 1 300 Boreon osaketta 31.1.2022 listauksen mukaan, joka on sama määrä kuin 30.4.2021 omistajalistauksessa.

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 23, 2022, 11.42am

En tiedä Joonaksen koko lompakon paksuutta, mutta summien suuruus suhteessa varallisuuteen ei taida olla pääteltävissä suoraan henkilön iästä.

Glarin · Helmikuu 23, 2022, 11.43am

Olet aivan oikeassa, pahoittelut kärjistyksestä. (jonka jo siinä totesin)

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin yllä esitetyt kysymykset

Verneri_Pulkkinen · Helmikuu 23, 2022, 11.44am

@Sauli_Vilen voinee avata analyytikoiden puolelta, miten näitä määritellään ja pallotellaan.

Sauli_Vilen · Helmikuu 23, 2022, 12.24pm

Me luonnollisesti itsekin seuraamme analyytikoiden kohdeyhtiöomistuksia ja analyytikot ovat velvollisia raportoimaan näistä sisäisesti. Sisäisesti ensimmäinen liputusraja on 20tEUR, jolla varmistamme, että nämä nousevat meidän omalle tutkalle.

Meillä on ollut alusta asti linjana, että analyytikot saavat omistaa myös itse seuraamiaan yhtiötä ja emme ole nähneet tätä ongelmana, kunhan merkittävät omistukset avataan myös sijoittajille. Kyllä me myös tätä asiaa pohdimme säännöllisesti ja kuuntelemme herkällä korvalla yhteisön mielipidettä asiasta.

Tietenkään emme näitä omistuksia mitenkään halua piilotella, vaan halutaan olla näissä läpinäkyviä. Sama koskee myös tuota liputusilmoituksen rajaa. Ihan mielellään kuullaan ideoita, miten tätä voisi kehittää vielä läpinäkyvämpään suuntaan, kuitenkin niin että mainitsemasi jonkinlainen yksityisyys säilyy.

Crazy_Train · Helmikuu 23, 2022, 12.29pm

Kunhan läpinäkyvyys näiden kanssa pysyy niin olisin tyytyväinen.

Sen sijaan voisitte mielestäni harkita nostavanne tuota maksimisijoitusta. Kirjoitin kahvihuoneeseen tässä taannoin:

Inderesin kahvihuone (Osa 4)

Olisikohan muuten Inderesin syytä harkita nostavansa tuota rajaa, jonka analyytikko saa seuraamaansa yhtiöön sijoittaa?

Vuosien saatossa on analyytikoiden varallisuus taatusti kertaluokkaa takavuosia isompi, eikä nykyinen 40 000 euroa välttämättä ole hurjan merkittävä summa keskimääräisen analyytikon (vanhemmista jermuista puhumattakaan) salkussa?

Saattaahan se hieman kismittää jos näet erinomaisen ostopaikan erinomaisesti tuntemassasi yhtiössä, mutta olet kädet sidottu, koska olet ostanut jo maksimit. Tällaiset kertaantuvat tilanteet korkoa korolle, niin melko kalliiksi tulee analyytikon työ, näin kärjistäen Muistan Petrinkin sanoneen kuinka olisi “ihan varmasti” ostanut Kamuxia ja Harviaa koronakuopassa ellei maksimit olisi olleet jos sisällä.

Ilmoitusvelvollisuus on hyvä olla, ja samoin muut kaupankäyntirajoitukset tietenkin.

Ei ole mielestäni meidän kenenkään etu jos analyytikot nostavat Inderesiltä kytkintä siinä vaiheessa kun varallisuuus on vuosien saatossa kasvanut merkittävästi, mutta et pysty samassa suhteessa panostamaan parhaiten tuntemiisi yhtiöihin.