Yrityksen arvo perustuu pitkän ajan tuloskehitykseen.
Harvoin kuitenkin näkee analyysejä, jotka perustelisivat yrityksen tuloksen kasvua esimerkiksi 10 vuotta nykyhetkestä eteenpäin. Tuloksen kasvun takaa löytyy ennuste markkinan kasvusta, yrityksen kilpailueduista ja niiden tulevasta kehityksestä, yrityksen liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä, joka perustuu mm. kilpailuetuihin.
Tai sitten vain käyttää kankeiden lauseiden sijaan niitä tiiviitä asiaa hyvin kuvaavia sanoja. Rikas ja monipuolinen kielenkäyttö on hieno asia.
Tulevat kassavirrat ovat liian heikko selitysmalli useiden osakkeiden kurssitasolle. Sijoittajien sentimentti ja vallitseva sijoittajanarratiivi tarjoavat täydentävän selityksen siitä, että miksi vaikkapa fossiilisten polttoaineiden osakkeita arvotetaan kaksinumeroisella osinkotuotolla, kun taas Teslat, Nvidiat ja Hyzonit saavat numeroista täysin irronneen kurssitason.
Aloittelevilla yhtiöillä ei edes ole mitään konkreettista kassavirtaa mitä diskontata. On vain epävarma tarina tulevista tuotoista ja sijoittajan tehtäväksi jää päätellä, että uskooko yhtiön tarinaa. Esimerkiksi Fifaxilla yli 100% kurssitasoon hinnoitellusta kassavirrasta on TERMissä 
Miksi Keskolla on lisää -suositus, jos nykykurssi 17,76€ ja inderesin tavoitehinta 17€?
Tarinaan tai narratiiviin perustuvista osakkeista voisi oikeutetusti käyttää narratiivista johdettua termiä 'narrausosake’.
Kävin Inderesin toimistolla kääntymässä ja tuli huomattua jälleen, miten pätevää porukkaa siellä on. Minä ja @Johannes_Sippola juteltiin paljon analyytikoiden kanssa ja aika nopsaan sekä hienosti analyytikoilta tuli vastauksia sekä erilaisia kommentteja, joissa oli hyvät perustelut jne (no ollaanhan me ennenkin juteltu heidän kanssaan livenä). Analyytikoilla tuntuu olevan yleissivistystä, laajaa tuntemusta seuraamiensa yhtiöiden toimialoista ja syvääosaamistaan yhtiöistään. Lisäksi huomasin, että he ovat aika itsekriittistä porukkaa ja tuntuvat ymmärtävän, mitä eivät tiedä tai tunne, mikä yleensä osoittaa henkilöiden viisauden. 
Mielestäni analyytikot saavat Foorumilta hyvää haastoa, erinomaisia kysymyksiä ja kommentteja. Näidenkin asioiden tiimoilta olen huomannut, miten Inden lyytikot myös kykenevät myöntämään olevansa väärässä, mikä ei ole useimmille meistä aina hiin helppoa.
Lyytikot tuottavat paljon kaikenlaista materiaalia ja aineistoja mm. kommentteja, laajoja rapsoja (jotka ovat kaikkien luettavissa), yhtiöraportteja jne. Joten kaikesta tästä kaikesta runsaasta materiaalista voi löytää jotain virheitä tai kritisoitavaa tietyltä osa-alueelta tietystä kohdasta, mutta se on hyvin ymmärrettävää, jos tällaisesta massasta materiaalia jotain tällaista löytyy. Omasta mielestäni Inderesin materiaalit ovat hyvin kattavia laajudessaan ja syvyydessään sekä varsin laadukkaita että myös aidosti “itsenäisiä”, vaikka siellä olisi jotain kehitettävää joskus tai jos jotkut ennusteet eivät osuisi kohdalle.
Aiheellista kritiikkiä tulee ja virheitä sattuu, mutta mietin itsekin, että jos olen opiskelu- tai työurallani tehnyt kattavia omasta mielestäni todella hyviä raportteja tai muita materiaaleja, niin kyllä niistä aina löytyy jokin asia, mitä voi aiheellisestikin joltain osin kritisoida, vaikka materiaali olisi kokonaisuudessaan 9,5 tai 10-. Tosin kritisointi on aina suhteellisen helppoa yleisesti ottaen ja ainahan voi itse tehdä oman pitkän raportin tai analyysin jostain aiheesta tuhansien luettavaksi, niin siten voi huomata (jos siis ei ole ennen tätä tajunnut), että aina löytyy joku joka löytää jotain, mistä voi antaa palautetta.
Tämä oli tällainen eräänlainen kiitos ja hyvä palaute analyytikoille sekä muistutus siitä, että hyvää työtä he tekevät eikä pidä stressata, jos jokin ennustus menee pieleen, koska esim. raporttien sisällöt ovat todella laadukkaita. Se joskus hymyillyttää inttternetissä, kun joskus jotkut kritisoivat lukematta toisten materiaalia jonkun alkutekstin, otsikon tai pelkän suosituksen perusteella. 
Tähän loppuun annan kiitosta niille foorumilaisille, jotka esittävät analyytikoille erinomaisia kysymyksiä tai kehitysehdotuksia ja myös niille, jotka haastavat analyytikkokuntaa hyvin perustellen, koska siten väitän mm. analyysien kehittyvän. Parhaat kommentit ja kysymykset analyytikoille antavat ne, jotka ovat todella perehtyneet aiheeseen ja todella lukeneet ne materiaalit. Siinä vaiheessa, kun hyvin perusteltua palautetta ei osata ottaa vastaan fiksusti, niin ollaan suurissa ongelmissa.
Kiitos! 
Tästä suosituspolitiikan muutoksesta alkaa olla jo useampi vuosi, joten lienee ihan aiheellista kysyä, että palveleeko tämä käytäntö enää sijoittajia.
Olemme tänään muuttaneet suosituspolitiikkaamme. Annamme seuraamillemme osakkeille edelleen tavoitehinnan, mutta jatkossa suosituksemme perustuvat osakkeen seuraavan 12 kuukauden riskikorjattuun tuotto-odotukseen, joka sisältää näkemämme kurssinousupotentiaalin sekä ennustetut osingot. Aikaisempi politiikkamme perustui osakekurssin 12 kuukauden nousuvaraan suhteessa tavoitehintaamme.
Miksi Inderes ylipäätään antaa 12 kk tavoitehintoja sen sijaan että ilmoittaisitte yhtiöstä vain käyvän arvon? 12 kk jakso kurssikehitykselle on niin lyhyt, että sitä ei voi käsitellä puhtaasti fundapohjaisesti vaan mukaan tarvitaan jo teknistä analyysiä. Inderes ei kuitenkaan yritysrapsoissa juurikaan käytä näitä hintaliikkeeseen perustuvia analyysikeinoja, vaan nojaa pitkälti yritysanalyysiin ja mikrofundamentteihin, käyttäen makrofundamentissa vahvasti konsensusarvioita.
12 kk tavoitehinta on jo pidempään johtanut siihen, että suositukset liikkuvat jatkuvasti osakkeen kurssin läheisyydessä nousten silloin kun kurssi nousee ja laskien silloin kun kurssi laskee. Tämä on helppoa empiirisesti havaita, vaikka ette sitä julkisesti myönnäkään. Eikö olisi kaikkien kannalta yksinkertaisempaa, että luopuisitte 12 kk tavoitehinnasta ja korvaisitte sen yhtiön käyvällä arvolla. Tämä mahdollistaisi analyytikkojen keskittymisen puhtaasti fundamentteihin ja palvelisi myös lukijakuntaa ohjaamalla heitä keskittymään yrityksen saamiin vapaisiin kassavirtoihin.
Erinomainen kommentti.
Tavoitehintaan vaikuttaa markkinan sentimentti. Se ei ole pitkäjänteistä sijoittamista. Sijoittamisen keskeinen käsite turvallisuusmarginaali edellyttää käyvän hinnan määrittämistä.
Käyvässä arvossa joutuisi ottamaan kantaa aidommin yrityksen liiketoiminnan kasvuun ja kannattavuuden kehitykseen.
Erittäin loistavasti muotoiltu, olen varmaan 3-4 viestiä ketjuun kirjoittanut toiveesta siirtyä käypään arvoon, mutta P1 sen kiteytti vieläpä paremmin. Suositus sitten sen mukaan nähdäänkö katalyyttejä 1-3 vuoden aikana yli- tai aliarvostuksen purkautumiseen tms.
Liittynee näihin kirjoituksiin…Taisi olla ruotsalaisen Dagens Industrin analyytikot, jotka katsoivat peruutuspeiliin vuoden 2023 analyysejään. Hieman yli puolet Osta -suosituksista oli osunut kohdalleen ja kurssikehitys osarin jälkeen oli noussut. Alle puolessa se oli kuitenkin laskenut. Miten vuosi meni Inderesin osalta?
Käytiin Vernerin kanssa viime vuoden suoritustamme videolla läpi. Video on täällä.
Kyseessä on kuitenkin politiikka, joka on alunperinkin (kuten politiikat yleensä) tarkoitus muotoilla niin, että se kestää aikaa. Näin ollen en nyt reilua kolmea vuotta erityisen pitkänä aikana vielä pidä tästä näkökulmasta, vaikka toki mitään tiettyä aikamäärettä ei olekaan, mikä pitää kulua ennen muutoksen mahdollisuuutta. Viime kesänä pohdimme asiaa kattavasti, joten ihan tässä ja nyt en näe asian välittömälle uudelleenavaamiselle tarvetta. Jollain aikavälillä asiaan tulemme kuitenkin palaamaan.
Kysymyksesi palveleeko käytäntö sijoittajia on toki relevantti ja palautetta toki kuunnellaan tarkalla korvalla kaikista sidosryhmistä. Myös nämä kolme puheenvuoroa (ja tykkäykset päälle) käyvän arvon puolesta on huomioitu. Analyysin lukijamäärien (ja muutaman muun indikaattorin) perusteella epäilen silti vahvasti, että sidosryhmissä on segmenttejä, jotka ovat vähintään kohtuullisen tyytyväisiä nykytilaan.
@Antti_ViljakainenKatselin “toimiiko Inderesin analyysi…” videon läpi - myönnän että punttisalilla joten jotakin saattoi jäädä huomaamatta. Anyway jäin kaipaamaan jonkinlaista robustia tilastollista näyttöä siitä että näkemyksillänne voittaa sen kuuluisan tikkaa sokkona heittävän lajiserkkumme. En ole tilastotieteilijä mutta kaikenlaisia hienoja menetelmiä löytynee joilla tätäkin asiaa voi lähestyä. Mallisalkkuhan on jonkinlainen prospektiivinen testi mutta siinäkin hälyä aiheuttaa pienissä yhtiöissä varmaankin esiintyvä “mallisalkku efekti” eli mallisalkkuun valinta tukee kurssia; ainakaan tuota ei oikein voi poissulkea. Olen muiltakin analyysiä myyviltä tahoilta tällaista tilastollista näyttöä kysynyt mutta en ole saanut. Olisikohan teillä valmiina tai voisiko tuottaa; olisi hieno myyntivaltti jos tulos olisi positiivinen.
“Based on their 2012 study of more than 11,000 analysts from 41 countries, the overall accuracy of target prices is not very high, averaging around 18% for a three-month horizon and 30% for a 12-month horizon.”
“analysts often alter their targets simply because the appetite for stocks has changed and not for a fundamental business reason. At the same time, analysts are usually late in upgrading and downgrading price targets.”
Mielenkiintoista analyysia analyyseistä näkökulmana tavoitehinnat. Ainakin pienten yrityksien kohdalla joilla ei ole vielä kunnollista liiketoimintamallia tavoitehinnat ovat aivan täyttä lottoa.
Esim. nightingalen kohdalla nauratti syvästi nimenomaan todettu iso variaatio ja sitten kuitenkin ammutaan joku tavoitehinta ilmoille:
“Nightingalen fundamenttipohjainen arvonmääritys on erittäin vaikeaa, sillä mahdolliset skenaariot ovat pääoman tuhoutumisen ja moninkertaistumisen väliltä. Arvioimme osakkeen käyvän arvon leveään 0,4-4,8 € (aik. 0,4-4,7 €) haarukkaa”
Nightingale analyytikolle pitäisi antaa, joku teelehdistä ennustaja bonus kyllä ihan vain tuon ristiriidan vuoksi. Ei voi ennustaa, mutta ennustan silti.
Mun mielestä myös käypä arvo olisi tavoitehintaa parempi mittari. Täällä esitettyihin perusteisiin ei oikeastaan ole lisättävää. Käyvän arvon määrittäminenkään ei ole kovaa tiedettä, mutta yksi tapa voisi olla käyvän arvon haarukka/fair value range, jota esim. SEB käyttää analysoidessaan Inderesiä. Mittarina nykyisen tiedon perusteella tehty arvio on mielestäni paljon järkevämpi kuin erinäisiä oletuksia sisältävä 12 kk tavoitehinta. Käyvän arvon käyttäminen analyyseissä voisi myös vähentää spekulaatioita liian positiivisten arvioiden antamisesta verrattuna siihen että analyysistä voisi suoraan lukea perusteet mille käypä arvo perustuu juuri tällä hetkellä.
En ole itsekään tilastotieteilijä, mutta meiltä @Miika_Purola hallitsee homman ja on toiminut asian käsittelyssä aivoinamme.
Tuolla videolla ei varsinaista tilastollista analyysiä ollut sinänsä tarkoituksellisesti vaan keskityimme toimialalla tavanomaisiin suosituksien osumista peilaaviin ei-akateemisiin menetelmiin, joita siis Reutersin ja Bloombergin laskennat käytännössä hyödyttävät. Yksittäinen vuosi on myös mielestäni liian lyhyt aika järkevään tilastolliseen analyysiin osakesuosituksista. Vuoden aikana voimmekin varmasti yhtälailla voittaa tai hävitä mainitsemallesi tikkaa heittävälle apinalle.
Itse emme ole tehneet tilastollista analyysiä suosituksistamme. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että aihe on kiinnostanut toistuvasti talon ulkopuolellakin. Jokunen vuosi sitten (muistaakseni korona-aikaa) olimme avustamassa eräässä diplomityössä, jossa sivuttiin analyysimme vaikutuksia sijoittajien tuotoihin ja muutamaan muuhun muuttujaan. Olen luvannut olla levittämättä itse työtä, mutta googlaamalla sen halukkaat löytää. Lisäksi @vuh on tehnyt suosituksistamme meidän datalla tilastollista näkemyksistämme tilastollista analyysiä, jota on luettavissa tässä ketjussa. Vuh’n metodologiasta tai analyysin tuloksista meillä ei ole mitään nokan koputtamista. Näin ollen Miikan johdolla totesimme, että itse tehty tilastollinen analyysi loisi lisäarvoa suhteessa Vuh 'n erinomaiseen työhön ja tästä syystä olemme siten allokoineet resurssit toistaiseksi muualle.
Saisiko näihin tulosaamun kommentointeihin suoraan täytetyt versiot näistä taulukoista? Tekisi kommentin lukemisen mukavammaksi ja mahdollistaisi myös kiirellisille pikavilkaisun, jos toteutuneita arvoja ei tarvisi etsiä tekstin seasta.
Toteutuneet luvut lisätään toki normaalisti taulukkoon. Tuossa on lipsahtanut vaan väärä taulukko mukaan ja virhe korjataan kohta.
Osinkoehdotus on 0,10 euroa, eli marginaalisesti 0,09 euron ennustettamme enemmän.
Onhan 11,1 % ero vähän enemmän kuin marginaalinen, jos nyt oikein korjaa silmälaseja
Hetkinen… sinä/Indereshän ne pelisäännöt määrittää. Mikä estää toteuttamasta tätä ideaa?
Sama jos lainsäätäjää harmittaa, kun joutuu noudattamaan lakia.
Heitän tämän nyt Harvia-ketjusta tänne johon keskustelu WACC:in “oikeasta” määritellystä paremmin kuluu. Suositan edelleen tuota Antin aiempaa viestiä aiheesta sekä siinä viitattua Kinnusen kirjoitusta asiasta. Sieltä löytyy oletettavasti edelleen valideja ajatuksia siitä, miksi Inderesin WACC määritellään kuten se määritellään ja muutakin pohdintaa DCF:stä.
