Oikeastaan olen samaa mieltä, mutta yksi asia hieman kaivertaa mieltä. Meillä on suuri joukko vanhuksia, joiden halu oppia digitaitoja saisi olla parempi. Tunnen tapauksen, jossa muuten aivan terävä vanhus ei ymmärtänyt, mille altisti itsensä luovuttaessaan salasanansa operaattorin tarjoaman PC-tuen avuliaalle ja mukavalle nuorelle tukihenkilölle. Toki tämä on ääriesimerkki ja toivottavasti erittäin harvinainen tapaus.
2FA suojaisi ehkä paremmin näitä digikömpelöitä.
Kiitos! En tiedä lämmittikö tämä enemmän vai +15% salkun nousu eilen! Kiitos kaikille tykänneille!
Kiitos vain, mutta vastailusi meni tosiaan offtopiciksi sieltä “Keskustelua välittäjistä” -puolelta ja Nordnetiin kirjautumisesta ja siellä toimimisesta pelkän tunnuksen ja salasanan kautta. Vastaamon tapauksestakaan en ole ollut keskustelemassa, mutta varmaan moni sai palavasta salasanojen polustuksestasi monenlaisia ahaa-elämyksiä. 
Keskustelun jatkon siirsin takaisin yllä mainituttuun välittäjäosioon.
Salasanat itsessään voivat toki olla turvallisia. Lisäksi paljon tietoturvamekanismeja voidaan rakentaa “piiloon” taustajärjestelmään, jossa esimerkiksi heikkoa tai “tunnettua” salansaa (tyyliin syyskuu-2020) ei sallita. Lisäksi tunnusten tilapäiset lukitukset yms voivat auttaa hyökkäyksiä vastaan. Termisi “älykäs 2FA” on myös erityisen hyvän idea, Microsoft kutsuu tätä Conditional Access:ksi, joissa jokainen kirjautuminen arvioidaan riskiperusteisesti ja vahvistuksia vaaditaan dynaamisesti.
Salasanojen yksi todellinen ongelma on se, että ne ovat alttiita ihmisen toiminnalle. Tämä voi johtaa altistumiseen phishing-hyökkäyksille, joissa ihmisiä houkutellaan esimerkiksi mailitse klikkaamaan linkkiä, joka johtaa Nordnet-lookalike kirjautumissivulle, ja joka pöllii ne salasanat (toki salasanamanagerit auttavat tässäkin, ne ovat yleensä käyttäjää fiksumpia eivätkä automaattisesti täytää salasanaakenttää näissä). Toinen ongelma on salasanojen uudelleenkäyttö. Eli henkilö on ensin käyttänyt samaa salasanaa jossain huuhaa-palvelussa ja sitten Nordnetissä. Kun se huuhaa-palvelusta vuotaa, sitä voi käyttää uudelleen muualla. Toki se salasanamanageri ratkaisee tämänkin, mutta normaalit käyttäjät eivät niitä vielä paljoakaan käytä.
Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Microsoft pyrkii kokoajan voimakkaammin eroon perinteisistä salasanoista ilman 2FA:ta. Toki aktiivinen man-in-the-middle voi kiertää tuon 2FA:nkin, mutta se vaatii jo huomattavasti työläämpää ja kohdennettua hyökkäystä. Microsoftin arvioiden mukaan noin 99 prosenttia värinkäytöksistä heidän palveluissa poistuu 2FA:n käytöllä. Heillä on asiasta varmasti meitä enemmän tietoa. 
Mitä tulee tuohon systeemi vs yksilö, niin olet oikeassa. On kuitenkin usein palveluntarjoajan velvollisuus ohjata turvalliseen toimintatapaan. Väärinkäytösten manuaalinen selvittely jälkikäteen on usein vielä kalliimpaa kuin 2FA:n käyttäminen.
Itselle on Nordnetin toiminnasta välittynyt vahvasti se fiilis, etten oikein usko heillä olevan mitään erityisen hienoa siellä taustassa. 2FA:n rakentaminen on yleensä helpompaa kuin sen hienon tausta-analyytikan.
Edit: PSD2 toi vahvan tunnistamisen jo ihan pieniinkin verkkomaksuihin, joten on se vähän hassua, että osakevälitykseen pääsee ilman moista.https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2019/12.9.2019-verkko-ostoksilla-vaaditaan-jatkossa-vahvaa-tunnistautumista/
Kyllä on Oksaharju ihan väärässä seurassa
Ollut kaikkien kaikkien aikojen pörssivuosi tuoton sekä mahdollisuuksien kannalta ja kaverin salkku painaa miinuksella 
taitaa olla muutenkin ollut melkein 0% osakepainolla koko vuoden kun ei oo löytänyt ostettavaa
Lepikkö määrää 
@Jukka8 vastaan jälleen tänne, koska offtopic.
Tuntuu, että sinulla on termit sekaisin. Vahvalla tunnistautumisella tarkoitetaan tunnistusmenetelmiä, jossa joku ulkopuolinen toimija vahvistaa henkilöllisyytesi. Esimerkkinä pankki tai operaattori. En näe tälle tarvetta sen jälkeen, kun käyttäjän ensimmäinen tunnistus on tehty. Itseasiassa jopa mobiilipankkiin pääsee pelkällä käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Keyloggerilta voi suojautua myös 2FA:lla, siihen ei tarvita vahvaa tunnistautumista. Myös salasanamanagerin käyttöllä voi suojautua.
Fake login-sivulta on taas erittäin vaikea suojautua muuten kuin omalla käytöksellä. 2FA tai mobiilivarmenne ei juurikaan auta, jos luulet kirjautuvasi oikeaan palveluun.
Kuvitellaan esimerkki: Saat sähköpostiin “Nordnetilta” viestin, joka kehottaa kirjautumaan tilille alla olevasta linkistä, koska siellä on havaittu epäilyttävää toimintaa. Syötät käyttäjätunnuksen ja salasanan, ja siirryt seuraavalle sivulle, jossa syötät puhelinnumeron ja lähetät tunnistuspyynnön. Hakkeri (tai hänen ohjelmansa) suorittaa samat toimenpiteet, mutta oikeissa palveluissa. Sinun ainoa suojasi on, että tarkistat 5merkkisen koodin. Moni ei tätäkään tee, sillä osaa odottaa tunnistuspyyntöä. Viimeiseksi hakkeri tulostaa viestin “Jotain meni vikaan! Palataan etusivulle.” ja ohjaa sinut takaisin kirjautumissivulle. Samalla hän on saanut pääsyn sinun tunnuksillasi.
Pitkien salasanojen ideana on antaa suojaa, mikäli joku menee vikaan ja salatut tiedot vuotavat. Salaus antaa aikaa vaihtaa uudet salasanat ja tehdä suojaustoimenpiteet.
@nova18 pahoittelen offtopicia ja etten ollut kanssasi samaa mieltä, mutta mielelläni oikaisen havaitsemiani väärinkäsityksiä ja estän mis- ja disinformaatiota leviämästä. Pyrin myös välttämään huonosti perusteltuja ja mutulla heitettyjä mielipiteitä, koska ne leviävät tässä verkottuneessa maailmassa kulovalkean lailla. Etenkin asiayhteyksistä irrotettuina
Koitan antaa vielä muutaman ahaa-elämyksen, koska selkeästi ymmärrän asiasta enemmän kuin sinä. Tiivistettynä:
https://www.youtube.com/watch?v=7U-RbOKanYs on erittäin hyvä video, jos kiinnostaa nähdä, miten “vuodetut” salasanat murtuvat. Kohdasta 7:40 murretaan 8merkkiset salasanat. Kannattaa katsoa, herättelee varmasti.
Maailmassa on paljon pelottavia asioita, joten ei kannata ottaa ylimääräistä stressiä. Näitä asioita kuitenkin kehittävät lukuisat meitä fiksummat ihmiset. Toki, jos oikein pelottaa, kannattaa poistua netistä ja katkoa piuhat.
Kahvihuone, sijoitusvirheet… mitä näitä nyt on.
Osta siivu Kamuxia osariveiviin 10.10. Ei tietty varmaa tietoa osarin vahvuudesta, joten varaudu pitkäänkin pitoon. Osari on timanttia. Harkitse hetki aiheuttaako itse osari vai hieman myöhemmin Inden uusi tavoite kovemman pompun. Pelaa varman päälle ja tee päätös myydä avauksen ~11.5 nousuun. Tee hätäisen toimarin kanssa näppihäiriö ja myy laput ulos 11.22. Istu lauantaina tuhkan maku suussa katselemassa Inden uutta 14 € tavoitehintaa.
No, onneksi pitkän salkun siivu on ennallaan ja tämän oli tarkoituskin olla lyhyt vääntö. Silti 10 → (ma odotettavissa oleva) 13+ olisi ollut mukavampi kuin 10 → 11 
Taidanpa työntää massit ma aamuna EVOon, jos vähän helpottaisi
En nyt keksinyt parempaa ketjua niin kirjoitan tänne. Huomasin tällä viikolla että en ymmärrä enkä oikeastaan haluakaan ymmärtää lääkeyhtiöistä mitään. Top picks salkun kautta muutamaa omistan mutta tuntuu että koitan jatkuvasti keksiä tekosyitä päästäkseni niistä eroon. Alaa kuitenkin jatkossakin haluan omistaa noin 5-10% salkusta joten olen päättänyt ulkoistaa tämän puolen johonkin rahastoon tai etfään. Tutkinkin nopeasti tarjonnan ja päädyin historiallisten tuottojen ja sharpen luvun avulla tähän. Morningstar Rating -luokitus|Rahaston riski|Handelsbanken Hälsovård Tema (A1 EUR)|ISIN:SE0006789699
Tarkoitus tuoda sektori hajautusta ja vakautta salkkuun.
Kukaan valmis haastamaan tai ehdottomaan jotain toista?
Harkimon ”sinivalkoinen” omistaja
Nykyäänhän chromessa on salasanamanageri, liekkö turvallinen, en tiedä.
Aika kallis rahasto, pidemmän päälle saavat tehdä paljon duunia, että kykenevät tuottamaan ylituottoa suhteessa johonkin edulliseen terveysalan indeksirahastoon tai sopivaan ETF:ään. Tuon rahaston palkkiotaso kun on noin kymmenkertainen esim. iSharesin terveyssektorin ETF:ään. Se on iso ero kuroa vuosi vuodelta umpeen tulevaisuudessa.
Historiallisten tuottojen ja Sharpen luvun ennustetarkkuus tulevista tuotoista ei ole kummoinen, ei myöskään Morninstarin luokituksen. Muutoinhan luokitukset eivät juurikaan muuttuisi, kun hyvät rahastot olisivat jatkuvasti hyviä ja keskinkertaiset keskinkertaisia jne.
Jos kuitenkin päätyy aktiiviseen rahastoon, kannattaa miettiä tarkkaan miksi kyseinen rahasto on ollut hyvä ja kun keksii ne syyt niin miettiä, pätevätkö ne tulevaisuudessakin. Vähän kärjistetty esimerkki: rahastoa on hoitanut kyvykäs salkunhoitaja. Juuri kun olet ostamassa rahastoa kyseinen salkunhoitaja siirtyy toisen rahaston hoitajaksi ja tulee uusi salkunhoitaja. Luotatko yhä, että rahasto tulee tuottamaan ylituottoja?
Salkunhoitajat tuppaavat vaihtumaan aika usein, kunnon track recordia saa lähinnä niistä, joilla on paljon (miljoonia) omaa rahaa kiinni rahastossaan ja eivät sen takia vaihdu, vaan hoitavat varoja vuosikymmeniä (tunnetuimpana Petri Deryngin PYN Elite, jota hän on hoitanut nyt 21 vuotta putkeen hyvällä trackillä). Valitessani aktiivista rahastoa annan paljon painoa sille, että salkunhoitajalla on iso osa omasta finanssivarallisuudestaan kiinni rahastossa - se vain on eri asia hoitaa samalla omia suuria varojaan kun tehdä salkunhoitoa tavallisena palkkatyönä ilman suurta omaa rahallista panostusta. Lisäksi tällaiset salkunhoitajat yleensä omistavat osuuden rahastoyhtiöstään ja sitäkin kautta jatkuvuus on parempi kuin vaikkapa kivijalkapankkien rahastoissa.
Lyhyeen kysymykseen pitkä vastaus
Tässä on muutama paperi jonka varmasti haluat lukaista läpi ennen kuin valitset aktiivistarahastoa.
Haluat myös kuunnella Professori Lubos pastorin mielipiteen kuinka valita aktiivinen rahasto jos siihen päätyy. En dumaa aktiivisiarahastoja, mutta niiden valitsemisessa tulee olla äärimmäisen tarkka. Kuten varmasti tiedät kulut syövät äkkiä ylituoton. Toivottavasti linkki tuli oikeasta kohtaa. Mielenkiintoinen pätkä alkaa 47min kohdalta
No minäpä vähän haastan, kun olen Healthcare -rahaston ostamista harkinnut itsekin. En kylläkään päätynyt vielä mihinkään.
iShares Healthcare Innovation UCITS ETF USD Morningstar Rating -luokitus|Rahaston riski|iShares Healthcare Innovation UCITS ETF USD (Acc) (EUR)|ISIN:IE00BYZK4776
on tuottanut keskimäärin hieman paremmin ja viimeisen vuoden aikana selvästi paremmin. Kyseinen ETF on myös kuluiltaan halvempi.
Handelsbanken Hälsovård Tema on viimeisen viiden vuoden aikana ottanut muutaman prosentin pataan Handelsbanken Usa Indeksi -rahastolta, vaikka Hälsovård Tema pitäisi olla täynnä coronavoittajia. Kannattaako siis lääketieteeseen lähteä erikseen edes rahaston kautta sijoittamaan, kun tuotto ei ole historiallisesti ollut ESG screened indeksirahastoa parempaa.
Tämä periaate näyttää myös tutkimusten perusteella toimivalta. Esim. Morningstar on tutkinut salkunhoitajan oman omistuksen merkitystä:
“So, Funds where managers invest over $1 million had a success rate of 48% versus [funds where managers invest] zero dollars, which was about 32%. And then all the levels in between pretty much went consistently stair-step up along the way, which indicates we’re on to something.”
Toinen Morningstarin artikkeli aiheesta: www.morningstar.com/articles/690600/article
Salkunhoitajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös merkitystä. Esim. salkunhoitaja Ernst Grönblom on listannut salkunhoitajan ominaisuuksia: http://www.hcp.fi/wp-content/uploads/2013/04/Choosing-Managers.pdf
Pitäisi olla sopiva koulutus, kokemusta liike-elämästä, salkunhoitokokemusta, itsenäistä rationaalista ajattelua, kärsivällisyyttä, intohimoa sijoittamiseen, hyvät hermot ja luovuutta.
Hyvää haastoa ja mielenkiintoisia linkkejä. Paneudun linkkeihin ja tutkin taustoja hieman tarkemmin ja palaan sitten asiaan.
Kiitos. @xlat @JarnoM @Contrafun
Nopea Kommentti kuitenkin.
Tutkin tätä mutta jätin sen pois koska suurin osa tuotosta oli tullut tänä vuonna. Healthcare Innovation myös pitemmässä tarkastelussa 3 vuotta tai etf perustamis päivästä lähtien vertailtaessa häviää Handelsbankenin aktiiviselle rahastoille tuotoissa. Myös lyhyt historia, tuottojen epätasaisuus ja korkea vaihtelua saivat minut rankkaamaan tämän pois jo alkumetreillä.
Handelsbankenin USA indeksi on tosiaan piessyt Hälsovård Teman oikeastaan kaikilla mittareilla pitemmässä juoksussa. Tämä kyllä pistää miettimään. Mutta 10 vuoden tarkastelulla tosin mikään terveyssektorin rahasto tai etf ei ole pärjännyt sille. Omistan kyllä kyseistä indeksiä ja aion jatkossakin. Handelsbankenilla on paljon hyviä rahastoja esimerkiksi Kestävä energia tai Kiina. Hyvää suorittamista kautta linjan.
@Passiivinen_Indeksim
Mielenkiintoista pohdintaa kuinka aktiivisten rahastojen pitäisi alkaa tuottamaan alphaa kun liian suuri osa rahasta valunut passiivisiin rahastoihin. Ja kuinka tuo alpha sitten häviää kun raha palaa aktiivisiin.
Tarkoititko tätä? https://www.morningstar.fi/fi/etf/snapshot/snapshot.aspx?id=0P000173HT&tab=2&InvestmentType=FE
Tein historia vertailua. Etf perustamis päivästä on tuottoa tullut ~54% kulujen jälkeen. Samassa ajassa Handelsbankenin Hälsovård Tema on tehnyt tuotto ~65% kulujen jälkeen. Eli ainakin historiallisesti on pärjännyt vertailussa oikein hyvin.
Minulla on melko suuri osuus salkusta rahastoissa(passiivisisa, aktiivissa ja pörssinoteeratuissa). Olen koittanut kehittää jotain systemaattisempaa tapaa näiden valintaan mutta kehitettävää vielä riittää. Joitain sääntöjä olen itselleni luonut. Rahastojen pitää minimissään täyttää tietyt kriteerit jotta niitä alan edes harkitsemaan.
Onko tästä antaa jotain hyviä linkkejä?
Tarkemmin katsottuna tämä ei pidäkään paikkaansa. Handelsbanken USA indeksi on koko historiansa aikana(reilu 9vuotta) tuottanut ~+334% ja samalla ajalla Hälsovård Tema ~+360%.
Mieltäni ei ainakaan vielä käännetty.
Tässä on hyvä myös huomata, että Nordnetissä olevista healthcare etf:stä ainoastaan healthcare innovation etf:t W311 ja 2B78 sijoittavat aidosti maailmanlaajuisesti. Loput sijoittavat jenkkeihin tai rautaesirippuun loppuvan “world” indeksin mukaisesti. Handelsbanken Hälsovård Temalla saa aidosti maailmanlaajuisen hajautuksen. Tällä ei ehkä tällä hetkellä ole suurta merkitystä, mutta pitkässä juoksussa kehittyvät maat saattavat saavuttaa länsimaita myös lääketieteen saralla.
Sama seikka on ajanut itseäni aktiivisten rahastojen puoleen ennenkin. Passiivisista sektorirahastoista ei vain useinkaan löydy aidosti maailmanlaajuista vaihtoehtoa.
