Inderesin kahvihuone (Osa 1)

Ihan kiinnostava on, mutta nuo kulut ovat kyllä suhteellisen korkeat verrattuna moneen muuhun ETF-tuotteeseen.

Kiinnostava megatrendi, mutta herättää samoja ajatuksia kuin nykyinen teknojen arvostus: arvostustasot on pumpattu äärimmilleen koronan vuoksi.

Lisäksi suurimmat omistukset ovat juurikin noita teknoja (Nvidia, AMD), minkä jälkeen vasta tulevat ne pelifirmat.

1 tykkäys

Ensimmäisenä tulee mieleen, että arvostukset taitavat olla jo aika koholla noissa yhtiöissä mitä etf:n sisällä on.

En ehtinyt vielä tätä kuunnella, mutta vinkiksi juttutuokiota kehuneille, että Ukkolahan on juuri alkuvuodesta tehnyt myös kirjan (tämä varmaan mainittiin kyllä Pörssipäivässäkin). Lukaisin kirjan, joka oli ihan virkistävää vaihtelua tyypillisiin sijoituskirjoihin verrattuna.

3 tykkäystä

Ensimmäisenä tulee mieleen, että arvostukset taitavat olla jo aika koholla noissa yhtiöissä mitä etf:n sisällä on.

Kiinnostava megatrendi, mutta herättää samoja ajatuksia kuin nykyinen teknojen arvostus: arvostustasot on pumpattu äärimmilleen koronan vuoksi.

Näinhän se on, mutta eipä tämän kohderyhmän yhtiöistä löydä poimimallakaan laatua halvalla

1 tykkäys

Nää on sit hienoja, siitä päivän nousijat sitten.

Vain tilaajille, ottakaa se 1€ kuukausitilaus…

2 tykkäystä

Aika kovat on joo. Toki vertailukohta on se, että kasaisi itse vastaavan salkun suorina osakesijoituksina (mikä ei yleensä ole kannattavaa pienehköillä summilla). Sektorirahastoissa on aina se, että sen sektorin pitää tuottaa palkkioeron verran ylituottoa markkinaan nähden, että päästään edes samaan. Ja riskit ovat suuremmat kuin laajassa indeksissä. Tämä siis tällaisena yleisenä havaintona.

1 tykkäys

Pieniriskisiä osakkeita on haarukoitu osakkeen Sharpen luvun, likviditeetin, kurssin variaatiokertoimen ja volatiliteetin perusteella.

Kojamo Kone Elisa Harvia Revenio Tokmanni Metsä Neste Kesko UPM Talenom Qt Stora Valmet

11 tykkäystä

Komiasti Revenio käynyt tänään 36.85e :sunglasses: Tämän päivän perusteella oli oikea päätös olla höyläämättä :joy: Huomenna asia voi ollakin jo toisin… Mahtaako lähtölaskenta olla käynnistynyt :thinking:

1 tykkäys

Tämä efekti lienee aika pitkälti psykologista ja tämä tuntuu tutulta ilmiöltä yleisestikin. Huomasin alussa tekeväni itsekin näitä kun aloittelin nopeamman välin treidejä (ja varsinkin jos gameplan ei ollut riittävän kunnossa). Ihmettelin omia “taitojani” löytää juuri niitä kaikkein väärinpiä paikkoja toimia.Yritän muutenkin kontrata mitä oletan muiden tekevän, niin rupesin myös kontraamaan omia ratkasevia ensi intuiitioitani. Monta kertaa kun olen laittanut toimeksiannon jo yhtä klikkausta vaille valmiiksi, olenkin peruuttanut ja tehnyt juuri päin vastoin. Tämäkin on osoittanut jännällä tavalla hyvin kannattavaksi ja tuntuukin että parhaat vaikean paikan profitit tulee juuri sieltä epämukavuusalueelta.

Moni sanoo myös ettei pitäisi treidata summilla mitkä tuntuu pahalta hävitessään, mutta itseäni “kipu” motivoi opiskelemaan eniten. Tärkeää on tarkastella omaa toimintaa mahdollisimman kriittisesti, myös voitollisia treidejä ja varmistaa ettei kyse ollut vain onnesta.

4 tykkäystä

Laitahan lista, kiitos. Maksulinkit on spämmäystä. Juurikki säästää euron tarjouksen siihen asti, että on jotain luettavaa, kuten maailmanloppu.

2 tykkäystä

Tuossa ylhäällähän Pohjolan_Eka nuo referoi.

1 tykkäys

Mutta kyseessähän on hieman teoreettisempi ongelma. Myyt position voitolla mutta liian aikaisin. Konecranes jatkoi tänään lentoa ja laskelin monet kerrat mitä olisi voinut saada pitämällä viellä yhden päivän. Lappu oli kuitenkin alunperin hankittu Huhtikuussa.

Tästä oli joku toinenkin postaus täällä, johon piti joskus kommentoida, mutten löydä sitä enää. Oli puhetta juuri tästä, kuinka voi olla tyytyväinen myös liian aikaisin (mutta voitolla) myydyistä lapuista. Itselleni tämä tuottaa lähes yhtä suurta tuskaa kun toiseenkin suuntaan mennessä liian pitkän holdattu lappu.

Jos pystyy hyvillä mielin ottamaan voitot pois positiosta miettimättä sen enempää, niin tämä luultavasti lisää henkistä hyvinvointia huomattavasti. Joka suuntaan kriittiseksi tottuneen kilpailuhaluisen tie voi olla raskas kulkea.

4 tykkäystä

Pörssi on vain yksi iso pilvenpiirtäjä, jossa on yhtä monta hissiä, kuin on pörssissä firmoja. Sinä sitten vaan sitten valitset, mihin hissiin lähdet ja milloin. Silloin kun päätöksen teet, on jokainen hissi tasossa nolla.

Huono valinta vie alakerroksiin, mutta hyvä hissi ylöspäin. Väärään suuntaan menevään hissiin ei kannata mennä. Hissin kyydissä olevien taas kannattaa koko ajan miettiä, milloin hyvä kyyti alkaa hyytyä ja on syytä jäädä kerrokseen X odottelemaan parempaa hissiä.

Helppoa kuin heinänteko! Juurikin siksi me kaikki ollaan niin onnellisia, paitsi ne hisseihin jääneet, jotka eivät ikinä älynneet, että raha on vain väline. Väline hyvään elämään.

Unohtui sanoa, että inspiraatiosta yllä kirjoitettuun saa kiittää neiti Norah Jonesia, joka ei ole Tom Jonesin tytär, kuten Condoleeza Rice ei ole Uncle Ben’s Ricen tytär. Norah on Ravi Shankarin tytär. Älä kysy, kuka on Ravi Shankar, kiitos. Gvi.

9 tykkäystä

Olen viime aikoina kohdannut näkemyksiä, joiden mukaan kansantalous saadaan kasvamaan verojen kevennyksellä, jotka kuitenkin rahoitetaan leikkaamalla valtion kulutusta toisaalta. Valtio ei saa ottaa lisää velkaa.

Osaako joku kertoa, miten ostovoiman siirtäminen yhdestä paikasta toiseen kasvattaa taloutta. Kulutuskohteena veronkevennys kun ei ole tuottava investointi, vaan lähinnä valtion kansalaisille tarjoama kulutusbuusti. Vieläpä tämä siirto tehdään sellaiseen kohteeseen, joka kuluttaa tuloista todennäköisesti aiempaa kohdetta pienemmän osan.

Jos unohdetaan oikeudenmukaisuusargumentit ja ajatellaan talouskasvua. Joku uusi ehkä motivoituu töihin tuottamaan enemmän, mutta miten tämä tuotannon lisääminen sitten kasvattaa taloutta, jonka kasvun rajoitteena ei ole tuotanto vaan kysyntä?

6 tykkäystä

Pieni riski=Pieni tuotto.

Nyt tarkkana!

Inderes on näköjään päivittänyt suosituspolitiikkaansa…jota Aston hieman tulkitsi. eihän tämä ollenkaan huonolta vaikuta :slight_smile:

11 tykkäystä

Verotus vain siirtää resursseja paikasta toiseen - ei itsessään luo tai tuhoa arvoa. Veromuutoksen seurauksetkaan eivät ole ihan yksinkertaisia. Esimerkiksi tuloveron lasku toisaalta kannustaa työskentelemään enemmän, kun tuntipalkka nousee. Toisaalta, kun käteen jää enemmän rahaa halutaan ehkä työskennellä vähemmän jos todetaan, että vähemmälläkin pärjäisi ja haluaa paremman palkan sijasta viettää enemmän vapaa-aikaa. Lisääntynyt vapaa-ajan vietto ei näy positiivisesti BKT:ssa. Hyvinvointia ja BKT:ta luo lisääntynyt ja tehokkaampi työ.

Yksinkertainen esimerkki miten suomen korkea veroaste tuhoaa tuottavuutta omasta elämästä ainakin on, että en tykkää investoida asioihin joissa on kova verotus. Esimerkiksi autoilu ja palvelut (ravintolat, parturit…). Esimerkiksi ravintolassa ruoan yksikkökustannus on tosiasiallisesti halvempi kuin kotona (skaalaedut, koulutettu henkilökunta, ruoan laatutaso korkeampi) ja mielelläni ostaisin ruoanlaiton itselleni palveluna. Kuitenkin, koska ruoka-annoksen hinnan vero on niin kova (Pääasiassa ALV, henkilökunnan tuloverot ja sivukulut) kannattaa minun mieluummin tehdä ruoka kotona, jossa ALV:n määrä on radikaalisti alhaisempi ja koska en maksa itselleni ruoanlaitosta palkkaa itselleni säästyy myös tuloverot ja sivukulut annoksen hinnasta. Näin verotuksella on ohjattu valintaani sellaiseen suuntaan, että se osuu ikävästi talouteen.

10 tykkäystä

Näinhän asia on yksilötasolla. Verotus vähentää yksilön mahdollisuuksia kuluttaa (investoida). Kansantaloustasolla veroraha ei kuitenkaan jää valtion kirstuun makaamaan, vaan se raha tulee kulutetuksi joka tapauksessa. Valtion verottamana jopa todennäköisemmin kuin sinun hallussa olevana. Sinähän saattaisit vaikka säästää (sijoittaa) tai maksaa velkoja, joita et voi rullata valtion tapaan. :stuck_out_tongue:

Valtio tosin kuluttaa rahan yleishyödyllisiin kohteisiin, joihin juuri kukaan muu ei kuluttaisi. (Ja voi sekin tuhlata.) Niistä voi olla montaa mieltä, mutta aina joku on eri mieltä. Aiheuttaa närää.

5 tykkäystä