Suomi mainittu, torille!
https://finance.yahoo.com/news/ant-ipo-numbers-bigger-finland-024613538.html
3 tykkäystä
Kummallahan on parempi tuotto-odotus? 
Ei pidä hyviä juttuja pilata faktoilla! Mutta hyvä huomio, valtion hotellissa asuminen ei ainakaan paranna tuottoja.
Ainakin sijoitetun pääoman tuottoprosentti on kohdallaan
En tiedä toimiiko linkitys ketjujen välillä, mutta eikö ennen ollut jokin lisävero joka astui voimaan jos ei ollut lapsia ikävuotena X? Periaatteessa ihan toimiva ratkaisu, jota voidaan kyllä ihan perustellakin sillä, että syntyvyyden lasku, huoltosuhteen kasvu ja verotulojen väheneminen on kestämätön yhtälö jota voitaisiin kompensoida kyseisellä tavalla.
Vanha kunnon vanhanpojan/piian vero 
Edit: tulisi muuten nykypäivänä verotuloja tuosta ja paljon 
12 tykkäystä
Oli: Vanhanpojan ja vanhanpiian vero – Wikipedia
Ja Kiinassa vastaava on ollut suunnitteilla: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005805076.html
Käytännössä tulonsiirto lapsettomilta lapsellisille on jo olemassa. Kaikki maksavat veroissa lapsilisiä, kouluja yms, mutta ainoastaan lapsiperheet saavat tätä rahaa valtiolta takaisin. Epäsuorasti tuo on tulosiirtoa siinä, missä moni muukin. Edit: lisäksi lapsiperheet ovat oikeutettu vähennyksiin, joihin lapsettomat eivät ole.
6 tykkäystä
Saattas tänä päivänä aiheuttaa melkoisesti vastusta, ja lisäisi varmaan myös aivovuotoa. Nykyinen lapsilisäsysteemi tekee lähes saman huomaamattomammin.
2 tykkäystä
Olen ollut havaitsevinani hieman ahdistavaa suhtautumista lapsiperheitä kohtaan. Halutaan leikata ne pienetkin edut mitä nyt on, huudellaan että mitäs hankitte lapsia, oma valinta, ja juuri tätä tulonsiirto ajattelua, joka on hyvin lyhytnäköistä.
Itse en vanhempana toivoisi minkäänlaisia lisäveroja lapsettomille ihmisille, mutta empaattisempaa lähestymistä lapsiperheitä kohtaan ja lapsiperheiden etuja ylös taas liputtaisin. Etenkin jos syntyvyyttä halutaan takaisin nousu-uralle.
Joku oli muistaakseni laskenut, että keskimäärin lapsen kasvattaminen kaikkine menoineen on noin ~100k€ luokkaa 0 → 18 vuoteen. Repikää siitä huumoria ja tulonsiirtoa 
Päivähoitoa tuetaan, mutta sekin on silti reilut 300€/kk per mukula, vaatteet, harrastukset, ruoka, tarve isommalle asunnolle ja autolle, terveydenhoito, vakuutukset ja lista jatkuu. Ja auta armias jos skidillä on jokin sairaus jota vakuutus ei kata tai se päättää että lätkä tai ratsastus on maailman paras harrastus. Kyllä se raha kiertää kuulkaa lapsiperheiltä enemmän ulos kuin sisään.
Päivääkään (tai unettomia öitäkään) en vaihtaisi pois, mutta kyllä elämä oli 150% helpompaa ennen lapsia. Ymmärrystä ihmiset, ei tämä ole mitään nolla-summa peliä, jossa lapsiperheiden tuet on teiltä muilta pois, päinvastoin.
15 tykkäystä
Oon ostanu innofactor in 0,4-1,22 väliltä, joten kakkki laput plussalla. Efecte in nyt Klaarattu. Talenom ilta siedettävä, mutta koronan häiritsevä ok suoritus
Innofactor etenee oikeaan suuntaan.
Ja se aamun - 10% oli 40k vaihdolla. Mullakin on 30k innoa, niin ajattele jos minäkin olisin laitaan heti laukaissut omat… Varmaan - 15%
2 tykkäystä
Pitäskö sun viljo tuplata oma possas? Saatas Inno vielä vihreelle tälle päivää😁
Nyt en henkkoht ainakaan missään nimessä tarkoittanut tätä. Viestini ydin yritti olla se, että jollain tasolla rahaa siirtyy nytkin lapsilukuun perustuen. En myöskään koe sanaa tulonsiirto automaattisesti negatiivisena, kuten monet ilmeisesti kokevat. Opiskelijana olin itsekin sen saamapuolella ja nyt töissä vastaavasti antopuolella. Tulonsiirroilla on yhteiskunnassa paikkansa, kutsuu niitä sitten millä nimellä tahansa.
1 tykkäys
Suomihan taitaa olla Ruotsia lukuunottamatta Euroopan, ellei jopa maailman, lapsiystävällisin maa mitä tulee yhteiskunnan rakenteeseen (koulutus, terveydenhoito, päiväkotien & esikoulun kustannus, jne.). Ruotsissa lapsilisä on aavistuksen Suomea korkeampi ja päiväkotimaksu on pienempi.
Tosin Suomen järjestelmä on hirvittävän tiukka ja “standardoitu”. Tässä Ruotsi menee vuosikymmeniä Suomea edelle. En nyt osaa sanoa onko syy juuri tässä, miksi Ruotsissa on paljon enemmän yrittäjiä ja varsinkin “rohkeita” yrittäjiä, joille ei sanota joka kulmassa “ei”, “älä”, “miksi”
Itse kävin peruskoulun Ruotsissa ja siellä oli ihan eri meininki kuin mitä myöhemmin olen Suomen koulujärjestelmää nähnyt. Ruotsissa kaikkia kannustetaan ja tuetaan, Suomessa kaikki vuollaan muottiin ja erityisosaamista ei tueta mitenkään. Jos joku oppilas on muita edellä jossain aineessa, voi Ruotsissa päästä vanhemman vuosikurssin mukaan tai saada ylimääräistä “jatko-opetusta” (ei siis tukiopetusta, vaan lisähaastetta - annetaan lapsen kehittyä “etuajassa”, joka tuntuu olevan Suomessa hirvityksen kauhistus ). Ja toisin päin, jos on vähän hankalaa koulussa, niin ei ole ensimmäisenä kuraattori, psykologi ja poliisi niskassa, ja Wilmassa tuhat viestiä. Saa tukea ja luokissa on usein ylimääräinen tukiopettaja jeesaamassa ilman kummempaa erityisprosessia.
5 tykkäystä
Tästä olen eri mieltä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muodostavat kyllä raamit peruskoulun läpiviennille, mutta kyllä se itse suorittaminen on aivan jotain muuta, kuin samaan muottiin vuolemista. En ole ikinä ymmärtänyt tuon argumentin taustaa, nimenomaan peruskouluamme koskien, enkä kyllä lukio-opiskeluakaan. Ammatillinen ja yliopisto-opiskelu asia erikseen, koska siinä se muotti voi usein olla jokin tietty ammatti. “Tämä sinun tulee osata, jotta voit olla putkimies”.
Myös tältä osin olen eri mieltä. Tiedän esimerkin, jossa eräs oppilas alkaa opiskelemaan jo kahdeksannen luokan lopulla pitkän matematiikan lukion kursseja, koska yläkoulun matematiikka ei tuossa vaiheessa antanut haastetta. Hän sai käydä lukion matematiikan kursseilla, ja sai näin ollen jo peruskouluaikana suoritettua osan lukion oppimäärästään. (tämä myös todistanee sen, että kaikkia ei laiteta samaan “muottiin” . Toki ymmärrän myös, että nämä järjestelyt ovat hyvin vahvasti kuntakohtaisia, eikä kaikkialla ole samanlaista mahdollisuutta (taas yksi “ei-muotti” todennus!).
Yksi mielenkiintoinen asia peruskouluun liittyen on se, kuinka finanssitwitterissä, sekä toisinaan täällä foorumilla lisätään se “tätä pitäisi opettaa jo peruskoulussa” - mielipide. Ja mielipidehän on vallan mainio, ei saa käsittää väärin!
Lähtökohtaisesti vain tuntuu, että ihmiset eivät välttämättä tiedä, mitä kouluissa opetetaan, vaikka opetussuunnitelma (OPS2016) on kaikkien nähtävillä interwebin ja ATKn ihmeellisessä maailmassa!
Käytännössä nykyresursseilla ja tuntikehyksellä kaikkea on mahdoton saada, ja jostain on tingittävä. Joku tinkisi “pakkoruotsista”, toinen ehkä juuri siitä finanssipuolesta. Joku liikunnasta.
Opetusalan jonkinlaisena ammattilaisena sanoisin, että taloushallinta ei olisi itselläni ensimmäisenä, jota lähtisin oppimissuunnitelmassa uusimaan, tai sinne lisäämään. Kyllä se olisi jotain aivan muuta
Peruskoulu on kuitenkin meillä Suomessa parasta bestiä. Siihen ei toki saa jäädä, vaan toivottavasti peruskoulutuksemmekin “kurssi” on kaakkoon 
EDIT: Jätän virheelliseksi aiemmin kirjoittamani “kaakkoon”. Piti kenties laittaa koilliseen… =)
4 tykkäystä
Myin ainoastaan arocelliä ja enersenseä. TietoEvryn kanssa mennään alas, syönyt jo Kamuxin kurssinousut. Ihan hullun hommaa tää sijoittaminen lyhyellä aikavälillä. Voiko tilin lukita puoleksi vuodeksi ja katsoa sitten vasta, mikä on tilanne. Miksi nykytekniikkaa on, eikö voisi vain mennä pankkiin ja ostaa ja antaa olla… Karsittu kaikki ylimääräinen, perhana ku ei ole käteistä varalla… Pitää säästää neljä kk ja katsoa sitten. Onneksi en ole kynsien purskelija, nyt on liian jännittävä näytös menossa (vaikka tätä ounastelin ja silti menin ostamaan ns. hyviin tuloksiin)
Edit. Ei tästä maailmasta mitään ilman lapsia tulisi. Kyllä ne on elämän suola, vaikka vievät rahat ja energian. Lapsellisten elämää täytyy tukea ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyttää.
4 tykkäystä
Itse nappaamani kuva Helsingin yliopiston virallisesta kalenterista. Näkeekö kukana muu kyseenalaisena myydä yliopiston kirjaseen mainostilaa poliittiselle järjestölle? Minkään muun puolueen mainoksia ei osunut silmään.
Edit. Tottakai voi vedota siihen että mainoksia voi laittaa busseihin, talojen seiniin tai mihin vain. IMO kouluille ja opistoille kuuluu kuitenkin tarkempi seula olla ottamatta politiikkaan kantaa ja jos joku opiston virallinen lepykkä mainostaa jotain poliittista puoluetta niin näen sen itse melko harmaana alueena. Mainos bussissa luo pelkästään mielikuvan siitä että puolue nyt osti tähän penkin taakse tämän tarramainoksen, mutta mainos yliopiston virallisessa lehtisessä luo mielikuvaa opiston poliittisesta kannasta vaikkei sellaista olisikaan.
24 tykkäystä
Aivopesu on näemmä alkanut.
3 tykkäystä
Vaimolleni tulee opettaja-lehti. Joskus hänelle valittelin, kun löysin lehteä selaamalla opetusministeriön tavoitteita opetukseen liittyen. Yksi koulujen onnistumisen mittareista oli oppimiserojen kaventuminen. Sijoitusfoorumilla on aika helppo aasinsilta vetää tuloerojen kaventamiseen.
Matalatuloisten tuloja halutaan varmasti saada ylös ja huonosti koulussa pärjäävien oppimista parantaa. Suomessa kaikki toiminta painottuu näihin heikommin pärjäävien auttamiseen ja tämä on varmasti hyvä painotus. Hyvin pärjääviäkin saisi kuitenkin edes hieman auttaa ja tukea. Suomessa päinvastoin hyvätuloiset yleensä mediassa ja monien poliitikkojen silmissä nähdään pahoina ihmisinä ja yhteiskunnan vihollisina. Hyvin pärjäävät oppilaat vastaavasti oman kokemukseni mukaan jätetään aika paljolti oman onnensa nojaan (fiksut pärjäävät aina vs opettajan aika menee häiriköihin). Vanha sanonta kuitenkin kertoo, että sitä saat mitä mittaat. Jos kouluja palkitaan oppimiserojen kaventumisesta, niin sitä voi tehdä heikkoja auttamalla, mutta myös vähintään passiivisesti hyviä oppilaita tyhmentämällä.
8 tykkäystä
Hyvä kirjoitus! Olisi mielenkiintoista kuulla, miten sinä kehittäisit peruskoulua? Lukaisin tuon OPS2016 sisällysluettelon ja heräsi seuraavat ajatukset. (Perustuen omiin kokemuksiin 90- ja 2000-lukujen taitteesta.)
- Uskonnon opetus oli ainakin omissa kouluissa “historiaa” eli tapahtumia opetettiin ikään kuin totena. Jälkikäteen koen tämän erittäin negatiivisena.
- Toinen kotimainen valinnaiseksi. Eipä itselle ole juurikaan ollut hyötyä Ruotsin opiskelusta, kun ei vieläkään sillä tule toimeen.
- Taideaineista valinnainen pooli: Käsityö, Kuvataide, Musiikki, Liikunta ja Kotitalous valinnaisiksi. Opiskelija valitsee itse häntä kiinnostavat taideaineet. Ihmisten luovuus purkautuu eri tavalla, joten tämä voisi jopa rauhoittaa opiskelua.
- Äidinkielen opetukseen lisäisin tiedonhaun opetuksen. Lähes kaikki maailman tieto on saatavilla Googlen avulla, mutta harva osaa tehdä hakuja luontevasti.
Enemmänkin havainto/ajatus: Koulun rehtorilla ja yhteiskuntaopin opettajilla on mahdollisuus tarjota opetusta taloudesta ja riippuukin varmasti jonkin verran poliittisesta suuntautumisesta opetetaanko. Omassa koulussa oli mahdollista opiskella taloutta valinnaisena ja kurssi oli todella suosittu. Kurssilla mm koottiin oma osakesalkku, “perustettiin oma yritys” (tehtiin alkukantainen liiketoimintasuunnitelma, logo, nimi jne), luettiin talousuutisia ja opettaja selvitti termistöä ja syy-seuraus-suhteita ikätasolle sopivasti. Opiskeltiin jopa kaksinkertaisen kirjanpidon perusteet.
Itsekin allekirjoitan kommentin, että peruskoulu pyrkii tasapäistämään oppilasmateriaalin. Heikko materiaali saa huomattavasti enemmän resursseja kuin lahjakas, vaikka tuo lahjakas oppilasmateriaali on juuri se, joka Suomi-neidon leuan pitää vedenpinnan yläpuolella. Arvokysymys tottakai.
8 tykkäystä
Itselleni on aina ollut tärkeää (ei vain oppilaissa, vaan ihmisissä) erilaiset tunnetaidot sekä sosiaaliset taidot. Enkä tarkoita, että opetetaan miltä tuntuu, kun on paha mieli, vaan nykyisestä “kiire-kiire-kiire”- kulttuurista pitäisi päästä siihen, että “Hei, kyl mul on hetki aikaa jutella, mikä miestä painaa?”- kulttuuriin. Kenties itse tinkisin juuri esim. ruotsin opiskeluun satsaamisesta, ja yrittäisin pienentää oppilasryhmiä = enemmän aikaa / oppilas.
Veit jalat suustani. En kuulu kirkkoon, enkä välitä uskonnon opetuksesta. Toki suunta on se, että enää ei paatoksellisesti opeteta kristinuskoa, vaan se laajenee enemmän muihinkin uskontoihin. Silti oppiaine pitäisi mielestäni vähän myllätä, ja perinteisestä “uskonnosta” pitäisi siirtyä joko a) uskontoJEN opetukseen taikka b) kaikki siirtyisi elämänkatsomustiedon opetukseen (yleishyödyllistä moraali/etiikka/oikea-väärä-pohdintaa). Ilman sitä Jesseä kertomuksissa.
Edelleen, ollaan samalla sivulla kanssasi . Yhä nykyään joudun lähes päivittäin vastailemaan kysymykseen, “miksi tätä opiskellaan”. Ainoa rehellinen, ja kaikille osuva vastaus on, että se kehittää aivoja (kielten opiskelu ylipäänsä). Voisko tämän korvata jollain, joka myös kehittäisi, mutta myös hyödyttäisi jatkossa…?
Ongelmana koen tässä sen, että mihin ikään asti kaikki olisi pakollista, kuten nykyään? Koen, että alta 5-luokkalainen on yksinkertaisesti liian nuori päättämään, haluaako opiskella ainetta X tai Y.
Nythän valinnaisaineet alkavat rullaamaan yläkoulun 7.lk. jälkeen. Alakoulun puolella taas koen, että on hyvä, että oppilaat pääsevät kokeilemaan ja näkemään kaikkia TATA-aineita (taito- ja taideaineita). Sieltä sitten yläkouluun selviytyy ne lemppariaineet, joita sitten haet valinnaiseksi
Juuri näin! Itse koen asian samalla tavalla: tiedonhakua pitää opettaa, koska tieto, jota elämässä tarvitaan, on kaikki jo “tuolla”. Se pitää vain osata löytää. Pienehkön oravanpyörän tekee se aspekti, että jos aina totutaan etsimään tietoa siitä &%¤#% älypuhelimesta, kyllä sen huomaa ihmisestä, kun sitä omaa ajattelua tulisi käyttää ja muodostaa omia ajatusketjuja. Toki harjoiteltava taito tuokin
Komppaan vielä loppuun omaa havaintoasi. Mahtava kuulla, että tuota on ollut jo aiemmin! En tiedä onko koulumme varsin poikkeava, mutta meillä on nimenomaan valinnaiskurssina tarjota tietynlaista yrityksen hallintaa (en anna tarkkaa nimeä kurssista). Käytännössä siellä: perustetaan yhteinen firma (y-tunnuksen alle), muodostetaan osakesalkku X pääomasta, jonka muutosta seurataan puolivuosittain, sekä harjoitellaan kirjanpidon perusteita, sekä pohditaan tietoja, joita verottajaa saattaa kiinnostaa (SINUN rahojasi) .
Mukavaa, että peruskoulu puhuttaa! Tuntuu, että välillä liikkeellä on väärää tietoa/ ei tietoa ollenkaan, ja että koko koulutus irtaantuu muusta “todellisuudesta”.
Pahoittelen pitkää viestiä, mutta tähän kommentoitava vielä . Oma kultainen ajatukseni omassa työssä on se, että olen aina heikomman puolella. Tiedostan, että jos kannattelen toisen juuri ja juuri peruskoulun läpi, keskiarvolle 5, ei hän välttämättä tule tuottamaan valtiolle samoja tuloja, kuin se 9-10 oppilas. Elämänlaadullisesti katsottuna, perhetausta tai sosioekonominen tausta tiedostaen, vaikutus näiden kahden välissä voi olla varsin mittava. Hyvä koulutustaso ja sosioekonominen taso kun tutkitusti periytyvät.
8 tykkäystä