Piti ihan kuvakaappauksella laittaa tämä viesti kaverille, kun oli niin hyvin kirjoitettu. Omalla tyylillään kiteytti tilanteen hyvin.
“Bileet on olleet käynnissä jonkun aikaa, nyt pilkku lähestyy ja etsitään maksajaa niistä ketkä ei ole vielä ehtineet poistua paikalta”
Pääomatuloihin kohdistuviksi tulonhankkimiskuluiksi olen näitä aiemmin kirjannut, eikä kukaan ole niistä valittanut. Sijoitustietoon liittyvän palvelun oleellisuutta tulon hankkimisessa ei liene vaikea todistaa. Verottaja saa puolestani tulkita ne työkaluiksi tai ammattikirjallisuudeksi. Aika pieniähän nämä ovat, mutta jos/kun tositteet kuluista ovat saatavilla, miksipä niitä ei vähentäisi.
Nyt kyllä kiinnostaa kuulla mielipiteesi, milloin ihminen on ylittänyt keski-iän?
En tiedä, enkä edes osaa edes itselleni perustella ketä tästä turhautumisestani syyttää. Ehkä mielipiteeni on vain suomen politikkojen/järjestelmän päätöksentekokykyyn turhautuneen/ahdistuneen milleniaalin mielipahaa. Koronastressillä maustettuna.
Kiitos vastauksesta. Jep, kaikki verot kannattaa minimoida. Ja toisekseen vähän pienentää kynnystä hankkia lisäpalveluja, kun voi laskea 30% alennuksen palvelulle 
Mielestäni turhinta ikinä tämä sukupolvien välinen vihanlietsonta. Vanhempien ikäluokkien joukossa on ollut vapaamatkustajia ja sitten siellä joukossa on porukkaa, jotka on kantaneet taakkaa ihan järjettömän paljon. Esim. monet ky-yrittäjät maksoivat joskus 80-90 luvulla ihan käsittämättömiä veroja tuloistaan (+80%) ja saattoivat näkyä silti top tienaajien listoilla. Ihan samoin nykyikäluokissa on vapaamatkustajia ja taakankantajia.
Noo jos eläkemaksut kaikilla on noussut sieltä 6-12% nykyseen 25%:iin, samaan aikaan kun eläkeikä noussut lähes kymmenellä vuodella, en koe olevani samoilla viivoilla nykysten eläkkeiden saajien kanssa.
Näkökantakysymyksiä, mutta itse vertaisin kokonaisveroasteita eri aikakausina, ja laskisin nuo eläkemaksut veroiksi, joita ne oikeammin keskituloa ylemmillä palkansaajilla käytännössä on.
Eikös nuo eläkemaksut ole kiinteitä, tulotasosta riippumatta? En lähtisi muita verotuksia tuomaan mukaan keskusteluun, jos eivät liity eläkkeeseen millään tavalla.
Kun maksan 600€ kuussa eläkemaksua josta se 60€ rahastoidaan alle 1% vuotuisen tuoton rahastoon omaa tulevaisuutta katsoen ja loput menee suoraan eläkeläisille, en kyllä koe saavani vastinetta rahalle. Mieluusti makselisin sen 6% ja pitäisin itselläni loput ja sijoittaisin miten sen parhaaksi näkisin. Näin vanhemmat ikäluokat ovat voineet tehdä, näin minunkin pitäisi pystyä tekemään.
Yksi näkökulma on myös ajatella eläkemaksuja elintason tasauksena. Varsinkin ennen 70-lukua syntyneille eläkejärjestelmä on siirtänyt pienen määrän 2000-luvun elintasoa.
Tämä on ainoa keino millä olen kyennyt ajattelemaan nykyiset eläkemaksut jollain tavalla moraalisesti oikeutettuina.
Ei. Sama prosenttiosuus palkasta. Rikkaat maksavat määrällisesti enemmän ja saavat enemmän eläkettä. En ole ihan varma onko tuohonkin leivottu joku progressio eli leikataanko sitten todella suuria eläkkeitä mutta pääpiirteissään näin.
Kiinteästä prosentista puhuinkin, en kiinteästä rahasummasta.
On tämä kyllä vuosi kun rahasto/indeksi sijoittamisella saa +100% tuottoja.
Tuon kappaleen viimeinen lause kyllä kiteyttää kyllä hienosti millainen meno jenkkilässä on nyt päällä. Vielä taas uudet stimulukset jakoon ja lisää rahaa maailman suurimpaan kasinoon. Hyvä tästä tulee ja kaikki rikastuu😄
Siellähän on jenkeissä tulossa nyt oma versio Joulupukkirallista kun kaikki saavat $600 lisää pistää robinhoodiin
Ai mitä keskuspankin printtaamat Brrrrr rahat valuu osakkeisiin? You don’t say?!?!?
Käänteinen Sippola-efekti 
Oli kyllä erittäin mielenkiintoisia väittämiä muutenkin “toimittajalta”:
“Perinteisessä sijoittamisessa sijoittaja ostaa osakkeita sellaiselta yhtiöltä…”
“tai yritys tulee maksamaan osinkoja riittävästi.”
Paljonko se riittävästi sitten on?
“Indeksirahastoihin sijoittaminen on passiivista ja vuosien saatossa se antaa yleensä tasaisen tuoton.” OMXH GI vuosituotto vaihdellut -51%:n ja 167% välillä vuosina 98-18. En sanoisi kovin tasaiseksi tuotoksi. Itseasiassa jotenkuten lähellä “tasaista indeksituottoa” ollaan oltu vain vuosina 03,04,14,16 ja 17. Eli siis 25% ajasta. Jopa FIVA saattaisi älähtää, jos moisen väitteen painaisi rahastoesitteeseen 1)
“Pitkällä aikavälillä osakkeiden hinnat ovat aina keskimäärin nousseet.” Tämän väitteen kumoamiseksi tarvitsee keksiä vain yksi pörssiyhtiö, joka on mennyt konkurssiin. Jokainen valitkoon oman lempilapsensa. Laajojen indeksien kohdalla pitänee paikkaansa
“Muun muassa koronapandemia aiheutti keväällä romahduksen osakkeiden arvoissa” Hinnat hinnat toki romahtivat, mutta tuskin yhtiöiden arvo nyt kuitenkaan kahdessa viikossa.
“Kun pitkän aikavälin sijoittamisessa ajan myötä kaikki pääsevät voitolle, treidaus on nollasummapeliä: jotta joku voi voittaa, toisen on hävittävä. Sijoittajat kilpailevat toisiaan vastaan.” Eli jos koko päivä tehdään ATH lukemia ilman pienintäkään droppia, kukaan ei voi tehdä voittoa, koska kukaan ei tee tappiota?
"todellisuudessa suurin osa treidaajista häviää kaiken. " Tuskin nyt kaikkea, vaikkakin saattaa jäädä tappiolle.
Tämän laadukkaan artikkelin meille tarjosi Jesse Kuparinen, Jyväskylän yliopiston kouluttama journalisti. Voiko veronmaksaja hakea rahansa takaisin opettajalta tai oppilaalta? 
Täytyyhän sitä Sampoakin olla hyvin salkussa ettei liian nopeasti pääse salkku paisumaan.
No ei, on Sammolle paikkansa pitkässä holdissa.
Ei se juttu nyt todellakaan mikään helmi ollut, muttei ihan noin pahakaan.
Artikkelin lause kokonaisuudessaan: “Toisinaan päiväkauppaa verrataan uhkapelaamiseen. Osa uskoo, että mediassa ääneen pääsevät vain harvat onnistujat, kun todellisuudessa suurin osa treidaajista häviää kaiken.” Puhuttiin siis uskomuksista, ei totuudesta.
Koko konteksti: “Perinteisessä sijoittamisessa sijoittaja ostaa osakkeita sellaiselta yhtiöltä, jonka tulevaisuuteen ja kasvuun uskoon ja jonka osake on hänen mielestään kohtuullisissa hinnoissa noihin odotuksiin nähden. Toisin sanoen sijoittaja on tullut yhtiön tiedotteita, lukuja, markkinatilannetta ja yleisiä uutisia seuraamalla siihen tulokseen, että yhtiön osakkeiden arvo tulee tulevaisuudessa kasvamaan tai yritys tulee maksamaan osinkoja riittävästi.” ← Eli osakkeen osatajan harkinnan mielestä riittävästi.
Kontekstissa viitataan osakkeisiin yleisesti, ei jokaiseen osakkeeseen yksilönä: "Oli perinteisen sijoittamisen kohteen osakkeet, indeksit tai vaikkapa kulta, on sijoittajan parhaana ystävänä aika. Pitkällä aikavälillä osakkeiden hinnat ovat aina keskimäärin nousseet. "
Tämän tosiaan olisi voinut kirjoittaa paremmin, mutta kyllä tuosta voi myös ymmärtää, että tasainen tuotto tulee vuosien saatossa (eli usean vuoden aikana), ei vuosittain.
Entä foorumisti? Mistä saa käytetyn ajan takaisin. 
