Inderesin kahvihuone (Osa 1)

Olet ehdottomasti oikeassa. Minä tietysti gubbena olen lähempänä laatuyhtiöitä näillä nykytermeillä, kun puhutaan osinkokoneista, eli luokassa UPM, Fortum, Huhtamäki, Fiskars, Orion jne.

Minulle on jo hypeyhtiöitä Kamuxit ja Verkkokaupat ja Tokmannit.

3 tykkäystä

Tokmannikin hypeyhtiö :rofl: :rofl: :rofl:

12 tykkäystä

Hitto jos kaupat on paikoissa, joihin edes navigaattori osaa, niin ei kyse voi olla muusta :slight_smile:

12 tykkäystä

Enimmäkseen Parlerissa, mutta myös muualla somessa suunnitellaan aseistettua protestia pidettäväksi tammikuun 17. sekä 19. On myös uhkailtu, että patriootit ampuvat Bidenin. Aiheesta lisää twitterissä ainakin hashtagilla #J17.

https://twitter.com/CarrieRosen77/status/1347673528447987716?s=09

1 tykkäys

Noh, ilmeisesti kurssit lähtee sitten taas maanantaina nousuun :thinking:

1 tykkäys

En tiedä mitään faktaa, mutta voisin kuvitella että tämä Robinhood-kansanosa säikähtäisi kunnolla…

… en siis tiedä yhtään mitään, mutta veikkaisin että isolla osalla ei ole reaalivakuutta tuota 800 euron osakehintaa vastaan…

3 tykkäystä

Tämä kommentti facebookista kertoo aika hyvin tämän hetken markkinoista ainakin rapakon takana.

13 tykkäystä

Tätä ei tarvitse edes veikata.

Itselleni tuli sama raja vastaan. Olisin toissa päivänä, kun kaikki merkit viittasivat pieneen bulliin Teslan osalta ostanut bullia, mutta osuuden arvo oli yli 900€, joten pelikassani mukaiseen 500-650€ tasoista bulltuotetta ei ollut tarjolla. No Tesla nousi 7% ja eilenkin vielä vaikka mitä, jolloin vipu olisi tehnyt ihan jees tuotot.

Siihen olen tyytyväinen, että maltoin mieleni ja voitin trendien ja yksittäisten shorttien osalta namurahoja, mutta korpeaa nuo Teslasta saamatta jääneet tulot, vaikka diagnoosini oli oikein teknisesti, että ihan mutuna.

2 tykkäystä

Jos ajatellaan, että pörssissä rahan määrä olisi vakio niin kuinka paljon ylempänä osakkeiden arvo voi olla vs. rahan määrä?
Toki velkarahalla sitä rahan määrää saa ylemmäs.
Aamun pohdintoja.

1 tykkäys

Aloitteleva sijoittaja alkoi aamuyön pimeinä tunteina miettimään treidausta perinteisemmän pitkän aikavälin sijoittamisen lisäksi. Työnantaja suhtautuu perinteisesti varsin nuivasti palkankorotuspyyntöihin ja varsinkin nyt korona-aikaan. Ja jos sellainen jostain kumman syystä heltiäisikin niin suuruusluokka on minun tapauksessani 5% eli joku 7 €/päivä netto.

Jos ajatellaan, että työpäivän nettoansio olisi vaikkapa 100 €, niin minkälaiset mahdollisuudet aloittelijalla on saada vaikkapa 50 € päivä keskimääräinen tuotto aktiivisella kaupankäynnillä kun huomioidaan kaupankäyntikulut ja pakolliset tappiot? Miten lähtisitte leikkiin mukaan jos teillä olisi vaikka tonni ylimääräistä ja mahdollisuus tehdä kauppaa vaikkapa viisi kertaa päivässä pörssin ollessa auki?

No, jos rupeat työaikana kauppaa käymään töihin keskittymisen sijaan niin voi olla, että palkankorotukset saa vastaisuudessakin unohtaa.

14 tykkäystä

Tonnilla 5 kertaa päivässä kuulostaa kyllä suhteellisen kalliilta puuhalta…

5 tykkäystä

Tätähän voit kokeilla myös itse treidaussimulaattorilla. Avaa demotili ja kokeile esim. kuukauden verran sillä summalla mitä sulla olisi käytettävissä. Et riskeeraa omaa pääomaa. Samalla saat tuntumaa siihen sopiiko lyhytaikainen treidaus sulle ja jäisitkö edes voitolle.

14 tykkäystä

Sanoisin että aika vaikeata kun menee noita välityspalkkioita.
Itse teen swingejä ( harjoitusmielessä erillinen kassa tähän) . Pienellä panostuksella tyyliin 1500€ kerta. Esim 3% swingi on todellisuudessa vain joku 1,5 %. Eli 5-10% pitäisi yrittää saada jotta se kattaa tappiot ja välityspalkkiot. Nämä siis ihan osake ostoja. .
Nyt on 25 kpl tämän vuoden aikana ja palautus 1,5 % johon on laskettu mukaan avoimet. Ei tällä pääse rikastumaan .
Tämä siis tämmöisessä markkina tilanteessa jossa kaikki nousee.
Osake salkku nousee paljon enemmän. ( En ota swingeihin näitä osakkeita )
Mutta tämä minulla siis pelkkää harjoittelua
Lisäyksenä vielä välityspalkkio menee myös stop lossista . Eli 2 % raja onkin 3-4%.
Shorttauksiin ja näihin en ota kantaa kun itse harjoittelen vasta näitä.
Korjaus siis tuotto per sijoitettu euro 1,5%
Lisä edit :
Otanta niin pieni vielä eikä ole kunnon tappio putkea edes ollut.

2 tykkäystä

Ei kannata kaikkea niputtaa samaan ”kuplaasi”. Esim. jos vertaa Fuelcell Energyä ja Plugia, jotka ovat nousseet eilistä lukuun ottamatta käsi kädessä, on yhtiöissä selkeä ero. Plugi tykittää tasaisesti uutta tiedotetta kehittymisestään, kun taas Fcell nousee mielestäni täysin vailla perustetta.

2 tykkäystä

@viljo Tonni olisi siis mahdollinen alkupääoma ja oletus oli, että viisi kertaa päivässä pääsee koneelle katsomaan että miten on kurssit kehittyneet. Ei ollut tarkoitus että välttämättä pelkkää päiväkauppaa käydään, muttei myöskään vuosien hold-hankintoja. Niille on omat juttunsa.

Jos nykyään ehtii lukea Inderesin foorumia ja päivän lehtiä, niin kyllä sitä ehtii muutaman kerran päivässä kurssitkin tsekata ja tehdä halutut osto- ja myyntitoimeksiannot.

1 tykkäys

OK, en tiennytkään tuollaisista simulaattoreista.

Traders’ Clubin uusimmassa jaksossa puhuttiin riskeistä vuodelle 2021. Yksi niistä on sellainen, jota olen paljon itsekin miettinyt: raju inflaatio.

Moni miettii, että no mitä sitten jos inflaatio jyllää. Silloinhan nimenomaan kannattaa omistaa osakkeita ja kiinteistöjä!

Minä väitän, että inflaatio on jyllännyt pitkän aikaa. Sitä ei vain tunnisteta perinteisillä mittareilla, koska inflaatio ei ole siirtynyt banaanien hintoihin, vaan se näkyy osakkeissa, muissa omaisuusluokissa ja asunnoissa. Niin kuin Lepikkö näyttää, inflaatio kenties näkyy jo raaka-aineissakin. Pian se näkyy siis banaaneissakin, jos niiden kuskaaminen käy kalliimmaksi.

Keskuspankit ovat pumpanneet ikkunasta ruutia sisään eivätkä huomaa, että se valuu lattialautojen välistä kellariin, missä se odottaa kipinää.

Nyt ostettu kallis osake tai kiinteistö ei siis tule nousemaan inflaation mukana - vaan se nousi jo inflaation mukana. Nämä massiiviset tuotot ovat siis olleet pelkkää inflaatioilmaa. Ja niin kauan kuin keskuspankit pumppaavat ilmaa, osakekupla paisuu loputtomasti.

Mikä tilanteen voi laukaista?

Jossain vaiheessa inflaatio leviää perinteisille mittareille. En ole asiantuntija, mutta heitän ihan lonkalta, että jos inflaatioruutia on pistetty jo kellari täyteen, inflaation nopeus tulee olemaan kova ja yllättävä.

Tämän seurauksena keskuspankit joutuvat nostamaan korkoja. Tämä on kuolettavaa myrkkyä heikoille kasvufirmoille, jotka pyörivät pelkällä velkarahalla ja kauniilla sanoilla. Puljuja menee siis toisin sanoen nurin. Monen kasvu hidastuu.

Tästä alkaa ilkeä noidankehä, jota ei selätetä muutamassa viikossa niin kuin koronapaniikkia.

16 tykkäystä

Inflaatio on hyvin tärkeä, koska osakemarkkinoiden lisäksi se vaikuttaa suoraan päivittäiseen elämään. Olen ollut siitä huolissanni pitkään, mutta haastan keskustelumielessä silti: Miksi kulutusinflaatio ryöpsähtäisi välittömästi todella korkealle (millaisia lukuja muuten tarkoitat tällä)? Miksi ei esim. semi-maltillisesti jonnekin 2-3 % tiennoille?

Lisäksi olen koittanut miettiä, mitä inflaatiosta seuraisi. Kun lähes kaikki valtiot ovat velkaongelmissa, niin inflaatiohan voisi olla ulospääsykeino tästä. Sillä voisi periaatteessa laskea samalla valtion menoja, jos tulonsiirtoja nostetaan inflaatiota hitaammin, ja kasvattaa tuloja, koska verot ovat progressiivisia. Korkojen nousua ei taitaisi kovinkaan monen valtion talous kestää.

Tämä ei tarkoita, etteikö korot voisi nousta, sillä onhan valtioiden taloudet kippailleet ennenkin, mutta on motivaatiota koittaa välttää sitä. Kuinka mahdollista olisi, että valtiot ja keskuspankit vain hyväksyisivät merkittävän inflaation tietyn aikaa? Esim. hatusta heitettynä korot 3-4 % alle inflaation, mikäli inflaatio nousee tuolle tasolle tai yli?

Sitä en ainakaan usko, että keskuspankit reagoisivat hirvittävän nopeasti. Ts. sanotaan vaikka, että keväällä nähdään kaikkien aikojen ketsuppipulloefekti, kun elämä normalisoituu ja tilit pullistelevat, niin kulutusjuhla muistuttaa viime vuosisadan 20-lukua ja inflaatio repäisee välittömästi 6 % ylöspäin. Vetäisikö keskuspankki saman tien koron miinukselta +4 %:iin? Vai olisiko strategia “katsotaan nyt vuodenvaihteeseen ensin” ja sitten joku inflaatioon verrattuna hyvin maltillinen korotus? En usko, että tämä skenaario kuitenkaan toteutuu, mutta esimerkkinä vain.

5 tykkäystä