Mitä siellä kokouksessa päätettiin vai oliko Teemun valinta näin suuri shokki?
15 tykkäystä
Suuresti onnea Teemu Hinkula “nimimerkki @_TeemuHinkula” ! Toivottavati reaaliosinkosi maistuivat tänään entistä makeammilta 
.
11 tykkäystä
Historiallisia liikkeitä kumpaankin suuntaan lyhessä ajassa. Minulle tarkoittaa jo aiemmin ennustamiani😇
itse ajattelin nousun jatkuvan jenkeissä. kortti tuo ja kortti vie
Minulla jokin outo fiksaatio seurata osakemarkkinoiden suuria liikkeitä ja lyödä panostuksia sitä mukaan, kun tulee selkeitä ylilyöntejä. Tällaisia tilaisuuksia minusta ei tule ihan joka vuosi vastaan.
6 tykkäystä
Tähän viime viikolla alkaneeseen mayhemiin yritin yhtä pientä kokeilua. Liikkeet on niin terävät, että heti tuli paperiviilto, joten lopetin parin kympin tappioon. Jäi sellainen olo, että olisi vieressä sanottu, että älä työnnä sormia tuonne liikkuviin osiin ja piti kuitenkin kokeilla. Onneksi ei napannut kiinni ja selvittiin lähes säikähdyksellä.
Markkinat tuntuu itselle tällä hetkellä niin vastenmielisiltä, että ei viitsi koskea. Olen halvaanutut nykyisten omistusteni kanssa (ennen kaikkea indeksirahastoja, lisäksi mm. Mandatumia), enkä osaa tehdä mitään, joten en tee. Olo on sellainen, että mikään ei ole minun hallinnassani tai vaikutusmahdollisuuksien ulottuvissa, joten jään siksi tähän. Ehkä se on niin paras kun ei ole oikeasti mitään ideoita.
Koska kaikki ennustavat jotain niin omani tässä:
…
…
…
… ja takaisin Pasilaan.
15 tykkäystä
Onkos täällä ajatuksia bondimarkkinoiden suhteen?
Nyt on nähty poikkeuksellista liikettä, kun pitkät korot ($ treasuryt) on nousseet mutta samaan aikaan dollari heikentynyt.
Kupongit alkaa olla mielestäni aika houkuttelevilla tasoilla, etenkin kun taantuman mahdollisuus on kasvussa. Toisaalta riskit on vastaavasti koholla myös dollarin heikentymiselle ja onhan se myös Trumpin yksi julkilausuttu tavoite. Mutta jos taantuma leviää koko maailmaan, luulisi dollarille tulevan kysyntää. Eikai reservivaluutan roolia ehditä hetkessä hukata, eihän?
Käytännössä siis 2008-2009 pelikirjalla mietin, tuleeko jossain kohtaa sweet spot ostaa jenkkibondeja, mikäli yieldit vielä kirmaa ja dollari edelleen heikentyy?
Jenkeissä on minun makuun Trumpin aiheuttamasta laskusta huolimatta erittäin korkealle arvostettuja yhtiöitä.
Nyt kun markkinat reagoi tulevan vuoden aikana kasvaneeseen epävarmuuteen, niin varsinkin näille voi odottaa kurssilaskua.
Hesulissa on jo ostettavaa, tai haluttas ostaa. Mutta kun rytinä muualla vasta alussa, niin vielä pitää koittaa malttaa.
Tulosvaroituksia kuitenkin tulossa hesulissa ja osa varmaan rumia, joissa myös koko vuosi viemäriin?
7 tykkäystä
Kysymys puhelimen nettiliittymistä. Otin 300mb liittymän, joka todellisuudessa antaa ihan maksimissaan 100mb latausta, usein jää 30-50mb. Jos vaihdan samalla operaattorilla 100mb liittymään, saanko nuo samat nopeudet irti vai tuleeko siitäkin max 30% luvatusta, eli joku 30mb?
1 tykkäys
Periaattessa operaattori saattaa priorisoida sinun yhteyttäsi, erityisesti tilaussuhteen alkuvaiheessa ja näin mahdollistaa korkeammat nopeudet kun kaistaa on rajallisesti käytössä. Käytännössä tuskin saat samalta operaattorilta maksamallakaan korkeampia nopeuksia, koska eivät ne kiusallaan sinun nopeuttasi rajoita murto-osaan maksimista. Eli vaihtaminen halvempaan 100 megabitin nettiin tässä tapauksessa kannattaa.
7 tykkäystä
Näihin vois aina laittaa lisätietona, onko kyseessä muokattu kuva vai ei. Ihan vaan koska ei näistä voi tänä päivänä enää tietää.
21 tykkäystä
Samaa mietin. Feikkejä liikkuu takuulla sadoittain.
Toki jos joku oikeasti näiden perässä alkaa osakkeidensa kanssa ryntäilemään myyntiluukulle niin onnea vain, kasino olisi ehkä sittenkin oikeampi paikka pelailulle.
2 tykkäystä
Kyllähän nyt jokainen kävi Twitterin puolella tsekkaamassa, mutta jäi siinä pari sydämen lyöntiä väliin.
1 tykkäys
Asiasta paremmin perillä olevat toivottavasti tähän vastaa: Miksi tälläkin hetkellä kotimainen asuntolainan ottaja saa kiinteän pitkän koron, esimekiksi 10v reilusti halvemmalla kun mitä pörssien suosikki jenkkien valtio? Tähän toivon vastausta ja kysymys ei ole provo. Sama tilanne on ollut viimeiset parikymmentä vuotta ainakin.
10v EUR-swap = 2,45 %
Pankin marginaali = 0,80 %
Asiakkaan kiinteä 10v korko =3,25 %
USA:n 10v valtionlaina saattaa antaa esim n. 4,40 % tuoton
Varmisti suurin syy on se että euroalueella uskotaan EKP laskevan korkoja nopaemmin kuin jenkeissä. Jenkeissä talous on kuumempi, inflaatio sitkeää, ohjauskorko korkeampi, velkakirjoja lasketaan markkinaan ja tuottovaatimus on korkeampi.
Tuossa vähän mitä jenkki asunnonostajat/omistajat maksavat kiinteistä:
5 tykkäystä
3 tykkäystä
Mutta miten globaaleilta markkinoilta yksittäinen suomalainen asunnonostaja voi saada halvemmalla lainaa esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi kun maailmantalouden veturi? En vaan ymmärrä. Ja tämä sama on jatkunut jo sen parikymmentä vuotta. Koronlaskuodotukset ym. Ei ole selitys.
Ei se yksittäinen asunnonostaja ole sitä lainaa hakemassa vaan hänen rahoittajapankkinsa.
Tässä nyt yksi kooste tekoälyltä joka avaa kohtalaisesti asiaa:
1. Ne eivät ole vertailukelpoisia instrumentteja
- USA:n 10v Treasury on täysin likvidi, riskitön, standardoitu ja vapaasti kaupattava arvopaperi.
- Suomalainen asuntolaina ei ole sitä. Se ei ole julkinen instrumentti – eikä sitä voi myydä markkinoilla. Pankki pitää sen taseessaan.
Sijoittajalle Treasury on globaalin rahan parkkipaikka. Asuntolaina on pankin ja asiakkaan välinen sopimus, jossa mukana on vakuus ja pankin oma riskilaskenta.
2. Eri tuottovaateet ja riskit
- Yhdysvaltain valtion täytyy houkutella globaaleja sijoittajia ostamaan valtava määrä velkaa → korko nousee, jos inflaatio, velka tai luottamus huolettaa.
- Suomen asuntolainamarkkinassa taas pankki arvioi yksittäisen riskin (sinut), vakuudet (asunto), ja kilpailee markkinoilla.
Eli USA kilpailee kansainvälisellä korkotasolla, kun taas sinun lainasi marginaali on pankin liiketoimintapäätös.
3. Pankki ei oikeasti “lainaa” rahaa sinulle USA:n korolla
- Pankki suojaa korkoriskinsä käyttämällä euroalueen korkojohdannaismarkkinoita, esim. EUR-swap-käyrää (joka on paljon matalampi kuin USD-puolen käyrä).
- Esimerkiksi tällä hetkellä 10v EUR-swap voi olla n. 2,4–2,6 %, kun taas USD-swap 10v on ~4,1–4,3 %.
Eli pankin “rahoituskulut” ovat alemmat, koska ne peilautuvat euroalueen rahamarkkinoihin, eivät Yhdysvaltoihin.
4. Pankin liiketoimintamalli ei vaadi “Treasury-tuottoa”
- Pankki saa voittonsa marginaalista: swap + 0,5–1,0 % riittää hyvin.
- Sijoittajat taas vaativat valtiolta korkeamman tuoton, koska he voisivat sijoittaa muualle.
Pankki ei toimi samalla logiikalla kuin valtio, joka joutuu markkinoilla kilpailemaan “rahasta”.
5. Euroalueen ja USA:n korkodynamiikka eri vaiheissa
- Euroalueella odotetaan korkojen laskua, mikä painaa myös pitkiä korkoja alas.
- USA:ssa inflaatio ja kasvu ovat kestävämpiä → korkeammat korot pysyvät pidempään.
Euroalueen korko-odotukset ovat pehmeämpiä → swapit ja asuntolainat halvemmat.
Yhteenveto (kansantajuisesti):
Sinä et kilpaile markkinoilla maailman sijoittajien kanssa, vaan olet pankin asiakas, ja pankki tekee bisnestä sinulla.
USA:n valtiolla ei ole muuta keinoa rahoittaa toimintaansa kuin myydä velkaa markkinoille, jotka vaativat nykyään kovempaa korkoa.
Siksi suomalaisen kuluttajan asuntolainakorko voi olla nominaalisesti alempi, vaikka valtiotasolla USA on paljon “luotettavampi” maksaja.
Jos haluat, voin tehdä tästä pienen visualisoinnin tai vertailla swap-käyriä euro ja USD-puolella!
12 tykkäystä