Tässä nyt yksi kooste tekoälyltä joka avaa kohtalaisesti asiaa:
1. Ne eivät ole vertailukelpoisia instrumentteja
USA:n 10v Treasury on täysin likvidi, riskitön, standardoitu ja vapaasti kaupattava arvopaperi.
Suomalainen asuntolaina ei ole sitä. Se ei ole julkinen instrumentti – eikä sitä voi myydä markkinoilla. Pankki pitää sen taseessaan.
Sijoittajalle Treasury on globaalin rahan parkkipaikka. Asuntolaina on pankin ja asiakkaan välinen sopimus, jossa mukana on vakuus ja pankin oma riskilaskenta.
2. Eri tuottovaateet ja riskit
Yhdysvaltain valtion täytyy houkutella globaaleja sijoittajia ostamaan valtava määrä velkaa → korko nousee, jos inflaatio, velka tai luottamus huolettaa.
Suomen asuntolainamarkkinassa taas pankki arvioi yksittäisen riskin (sinut), vakuudet (asunto), ja kilpailee markkinoilla.
Eli USA kilpailee kansainvälisellä korkotasolla, kun taas sinun lainasi marginaali on pankin liiketoimintapäätös.
3. Pankki ei oikeasti “lainaa” rahaa sinulle USA:n korolla
Pankki suojaa korkoriskinsä käyttämällä euroalueen korkojohdannaismarkkinoita, esim. EUR-swap-käyrää (joka on paljon matalampi kuin USD-puolen käyrä).
Esimerkiksi tällä hetkellä 10v EUR-swap voi olla n. 2,4–2,6 %, kun taas USD-swap 10v on ~4,1–4,3 %.
Eli pankin “rahoituskulut” ovat alemmat, koska ne peilautuvat euroalueen rahamarkkinoihin, eivät Yhdysvaltoihin.
4. Pankin liiketoimintamalli ei vaadi “Treasury-tuottoa”
Pankki saa voittonsa marginaalista: swap + 0,5–1,0 % riittää hyvin.
Sijoittajat taas vaativat valtiolta korkeamman tuoton, koska he voisivat sijoittaa muualle.
Pankki ei toimi samalla logiikalla kuin valtio, joka joutuu markkinoilla kilpailemaan “rahasta”.
5. Euroalueen ja USA:n korkodynamiikka eri vaiheissa
Euroalueella odotetaan korkojen laskua, mikä painaa myös pitkiä korkoja alas.
USA:ssa inflaatio ja kasvu ovat kestävämpiä → korkeammat korot pysyvät pidempään.
Euroalueen korko-odotukset ovat pehmeämpiä → swapit ja asuntolainat halvemmat.
Yhteenveto (kansantajuisesti):
Sinä et kilpaile markkinoilla maailman sijoittajien kanssa, vaan olet pankin asiakas, ja pankki tekee bisnestä sinulla.
USA:n valtiolla ei ole muuta keinoa rahoittaa toimintaansa kuin myydä velkaa markkinoille, jotka vaativat nykyään kovempaa korkoa.
Siksi suomalaisen kuluttajan asuntolainakorko voi olla nominaalisesti alempi, vaikka valtiotasolla USA on paljon “luotettavampi” maksaja.
Jos haluat, voin tehdä tästä pienen visualisoinnin tai vertailla swap-käyriä euro ja USD-puolella!
Eihän euroalue ole sama kuin yhdysvallat muutenkaan.
Sama kuin ihmettelisi että miksi eurooppalainen saa asuntolainansa niin paljon halvemmalla kuin jenkit.
USA:n valtiolla on suurempi velkamäärä, mikä varmasti nostaa riskilisää…
Suomi on pienempi talous, jolla on vähemmän velkaa ja vakaa luottoluokitus, joten se ei joudu maksamaan korkeita korkoja.
Yhdysvalloilla on suuri taloudellinen ja poliittinen rooli maailmassa, ja se kilpailee maailmanlaajuisilla markkinoilla, mikä nostaa korkoja. (ainkaan ihan vielä)
Suomalaiset pankit taas käyttävät euroalueen swap-markkinoita ja saavat rahoituksensa halvemmalla, koska euroalueen talous ja korkopolitiikka ovat maltillisempia.
Korkeampi korko Yhdysvalloilla johtuu siis enemmän markkinoiden rakenteesta ja velkaantuneisuuden tasosta kuin pelkästään valtion luotettavuudesta.
Euroalueellakin nämä korot vaihtelee valtiosta toiseen. Tuolta voi käydä hämmästelemässä->
Kysymys kuuluu edelleen, että miten yksi suomalainen asunnonostaja voi saada asuntolainaansa 90% rahoituksella esimerkiksi 10v kiinteän koron selvästi alle jenkkien vastaavan sisältäen pankin marginaalin, vaikka jenkit on maailmantalouden veturi ja dollari turvasatama? Ja tämä tilanne on ollut viimeiset 20v ainakin.
”Miksi tälläkin hetkellä kotimainen asuntolainan ottaja saa kiinteän pitkän koron, esimekiksi 10v reilusti halvemmalla kun mitä pörssien suosikki jenkkien valtio?”
Vertailussa on eri talousalueen yksityishenkilön vakuudellinen asuntolaina ja vakuudeton valtion velkakirja. Toisen pitää houkuttaa esim. Pena Keravalta ottamaan laina yksiöön ja toisen rahoittamaan yhtä maailman suurinta ja velkaisinta valtiota. Onpa hämmästyttävää, että näillä on eri korot
Ja riskiä ei lisää se, että tämä yksi vakuudellisen lainan ottaja ei ole jonkun henkilökohtaisen ongelman omavaa, joka vaikuttaa hänen lainanmaksuun? Tai sairastuu? Tai sen keravan asuntojen arvo laskee? Työttömyys?
Mielummin minä rahoitan jenkkejä, kun Penaa keravalla. Olisin vailla aika isoa preemiota verrattuna jenkkien vastaavaan lainaan.
Joku asiantuntija saa vastata.
Sama poliittinen riski lopulta molemmissa lainoissa.
Edelleenkin vertaus yhden kotimaisen henkilön ja valtion välillä. Trollipäivä tänään?
Ennen seuraavaa trol… kysymystä, sanon nopeasti, että kotimaan pankit tienaavat tuottonsa juuri sillä pankkitoiminnalla. Jos ne ostaisivat vain jenkkien velkakirjoja ne olisivat pelkkiä tyhmiä rahastoja.
Pena ei maksaa lainansa pois pankille niin häneltä viedään asunto, jos maailman suurin sotavoimamahti päättää olla maksamatta velansa niin TervanKypsyttelijä kuittaa tappion. Mutta taas sijaintiin puhuen ollen, niin vähän syrjäisellä olevan kerrostalon osakkaat eivät saa siitä lainaa esim. korjauksiin.
Euribor on alempana kuin Fedin Yhdysvaltojen korko, mikä johtuu inflaatiosta ja Euroopan vakaasta mutta heikosta taloudesta. Ja Suomessa on pankkeja paljon ja näiden välillä kilpailua niin marginaalit on myös pidetty enemmän kuin kohtuullisina. Pankille se raha on edullista.
Miksi velkaisissa ja epästabiileissa maissa korkoprosentti on monesti kaksinumeroinen? Miksi saksassa on korko on niin alhainen? Olisiko kyse riskistä? Pienempi riski niin saa ehkä rahatkin takaisin, suurempi riski niin voi jäädä rahat kaniin.
Jos asuntolainaa verrataan ihan eri instrumenttiin niin en ihmettele että menee vikaan.
Jenkeissä kun oranssi mies alkaa sekoilemaan niin voi katsoa mitä se tekee korolle…
Jenkeissä on valtava budjettialijäämä ja korot pitää pitää houkuttevana, jotta markkinat ostavat velkakirjoja. Toiseksi jenkeissä talous on dynaamisempi ja kasvaa nopeammin kuin euroopassa… Millä sitä hillitään? No koroilla… Niillä hillitään ylikuumenemista. Työmarkkina on jenkeissä vahva ja kulutus jota myös hillitään koroilla. Korkeammilla koroilla myö spidetään inflaatiota aisoissa.
Jokaiselta jolla on tilillä rahaa, käyttötilin tarve on meillä kaikilla. Eikä niille pääsääntöisesti juuri korkoa makseta. Talletuspankeille lupa kerätä rahaa talletuksilla on kilpailuetu, jonka vuoksi ne kykenee antamaan rahoitusta muita edullisemmin.
Talletukset on pankin velkaa asiakkaille. Talletusten osuus taseessa nousee korkeaksi ihan jo luotonlaajenemisen vuoksi (Pera tallettaa 100e, pankki lainaa siitä 90e jaskalle, jaska tallettaa sen pankkiin, josta pankki lainaa joukolle 80e, jouko tallettaa sen pankkiin…). Pankit on siis helvetin vivutettuja firmoja, jotta oman pääoman tuotto voi olla hyvä, riittää lainarahalle se pari prosenttia tuottoa, jotta sillä saa katettua luottotappiot ja kulut. Koska vipu on kova, niin ei niitä voi mihinkään osakkeisiin sijoittaa. Kovalla vivulla pieni ja suhteellisen varma tuotto on parhaimmillaan kova rahantekokone. Katsokaa vaikka Nordeaa.
Ja tosiaan jos talletukset ei riitä, niin pankithan saa keskuspankista ohjauskorolla lainaa. Eli pohjimmiltaan rahoituksen hinta on seurausta inflaatio-odotuksista ja taloustilanteesta, kuten tässäkin ketjussa on jo aiemmin todettu.
Otin kolme vuotta sitten 300M 5g -puhelinliittymän tietoisena siitä että silloinen puhelimeni ei tukenut 5g:tä mutta ajattelin että varmaan kohta vaihdan puhelimen uudempaan. No, sama puhelin toimii edelleen mainiosti joten en ole vaihtanut. 4g-puhelimella tuosta liittymästä saa tyypillisesti n. 200 megaa alas mikä riittãä omaan käyttööni erinomaisesti. Nopeudet riippuu osin myös sijainnista/tukiaseman läheisyydestä.
Tässä nyt saatoit tehdä oletuksen, että kenelläkään toistaiseksi viestiisi vastanneella ei olisi asiantuntemusta. Sitähän ei voi nimimerkkien takaa tietää, mutta vastausten kategorinen hylkääminen siksi, että vastaaja ei ole ennakkokäsityksesi mukaan tarpeeksi meritoitunut, on hieman alentavaa. Lähtisin itse aina pohtimaan viestin sisältöä, en viestintuojaa.
Hyviä näkökulmia jo nostettu esiin erojen taustoista.
Edit: Jottei viimeinen lause jäisi vain heitoksi, täsmennän hiukam. Hyvillä näkökulmilla tarkoitan ensiksi pohdintaa siitä, miten on liiketaloudellisesti mahdollista pyörittää lainaustoimintaa tuollaisilla korkotasoilla esim. Suomessa. Toinen hyvä poiminta mielestäni pohdinta korkotasoerojen syistä euroalueen ja USAn välillä. Kolmas aiheellinen pohdinta on, että tässä osittain verrataan omenoita ja appelsiineja: profiili, rahoituspohja ja markkinat näille täysin erit.
Tässä aamutuimaan kun seurailee aasian indeksejä, niin Nikkei on kipuamassa ensipudotuksen jälkeen pikkuhiljaa ylöspäin ** ja Honkkari on tällä hetkellä puoli prosenttia plussan puolella. Tältä pohjalta eilinen jenkkien romahdus tulkittavissa vain voittojen kotiutukseksi edelliseltä päivältä. Tuurilla euroopassakin voisi olla varovaista nousua kun Trumpkaan ei ole tainnut heittää mitään täysin älytöntä läppää viime yönä.
** Nikkein tuntikuvaajasta näkee kivasti että tämän päivän pudotus on lähes täysin edellisen päivän fomon palautusta takaisin normaalille trendille:
Mutta todennäköisemmin tonttiin tänään tullaan taas koska Hesulin suunta on aina alas siihen asti kunnes nasse aukeaa ja kertoo mihin suuntaan tänään on lupa kulkea.
EDIT: ah, tää oli kahvihuone. Alokas; saa siirtää pörssien suuntaan jos siltä tuntuu.
Sijoittajalle Treasury on globaalin rahan parkkipaikka. Asuntolaina on pankin ja asiakkaan välinen sopimus, jossa mukana on vakuus ja pankin oma riskilaskenta.
2. Eri tuottovaateet ja riskit
Yhteenveto (kansantajuisesti):
