Nähdäänkö Q1 tulosjulkkarissa kun @Verneri_Pulkkinen haastattelee @Antti_Jarvenpaa 
26 tykkäystä
Joskus (aina) sitä haaveilee, että osaisi haastaa itsekin yritysten johtoa näin terävällä kynällä. 
P1 parhaimmillaan. (E. Tarkoitan siis koko postausta, en vain lainattua pätkää)
Maksaisin lystistä, jossa näen Ekan ja Vernerin yhteisroastin jossa kohteena joku omista omistuksistani.
8 tykkäystä
Surffailin asusteita jos tänä vuonna pääsis miittiin
E: Kahvihuone biittas kauppasotaketjun 10 minuutilla 
#WeAreTheNews
7 tykkäystä
Taas mallisalkkua kiusataan 
Sorry, ei millään pahalla @Blackparta
Vitsin yritin murjaista, tuosta laatikosta pitäisi avautua Qt:n osinkohistoria, joka näyttää aika tylysti 0,0 jokaikiseltä vuodelta, kuten tunnettua Qt ei jaa osinkoa vaan panostaa kasvuun. Lähinnä korostaakseni, että jos tämänkaltaisia “osinkojyriä” on salkussa, niin ei ne tuotot parane ja väännetään vaan veistä mallisalkun haavassa. @Blackparta
2 tykkäystä
Ei mitään, mutta olisihan se aika työläs katsoa osinkohistorian kautta kun pitäisi vielä varmistaa tarkka ostopäivä ja ostettujen osakkeiden määrä. Omassa excelissä löytyy oman salkun tuotot kurssin kehityksen osalta ja myös saatujen osinkojen osata. Mallisalkkukin tehnyt lisäilyjä matkan varrelta niin menee aika hankalaksi yrittää seurata eikä viitsi omaa aikaa siihen käyttää.
2 tykkäystä
Tulipahan mieleen pieni pähkinä tässä, johon täältä varmaan voisi löytyä paras näkemys.
Haluaisin opiskella finanssialaa pykälän tarkemmin eli kaikenlaisten pankkien, rahoituslaitosten, vakuutusten jne toimintaa teoriasta toivottavasti ihan käytännön tasolle saakka. Onko jotain kursseja tai muuten koheeseja tietolähteitä? Vuosirapskat? Ei, haittaa, jos vähän maksaa, kuhan ei monia satoja. Käytännössä siis olisi kiva saada samanlainen ymmärrys kuin olisi siellä töissä, ilman että olen siellä töissä. 
5 tykkäystä
Mä en oikein saa kiinni, niin viitsitkö hitusen avata.
Dumppaatko analyytikkoja, kasvuyhtiöitä vai oletko arvosijoittaja? Mikä on pointtisi postailla näitä graafeja tuloskasvuennusteista (ja niiden laskuista) eri yhtiöiden ketjuihin?
Itse annan jotain arvoa talousympäristölle (2019 alkaen) ja kaikille sen muutoksille vuosien varrella.
Edit. Piti mennä Kahvihuoneen puolelle.
1 tykkäys
Teen eron tuotetalon ja konsulttitalon välille.
Tuotetalolla on jokin oma tuote mitä myydään ja firmaa voidaan arvostaa sen perusteella.
Konsulttitalolla on vain tuntilaskutus. Witted voisi kärjistetysti sopia että firma ottaa 30% laskutuksesta ja loput menee tekijälle. Ainoat skaalautuvuustekijät ovat [laskuttavavien] työntekijöiden kasvussa tai työntekijän provikan pienentymisessä. Katteen kasvu on kuitenkin aina rajattu eikä mahdollisuutta lätkämailalle ole käytännössä. Suurin vaikutus tulokseen on arkipyhien määrä vuodessa ja 2025 sen perusteella huonoa aikaa Wittedille. Unelmatapauksessa asiakas allekirjoittaa vahingossa sopimuksen missä maksaa kehitystyön, mutta ohjelmiston omistusoikeus on konsulttifirmalla. Näitäkin tapauksia on, mutta ei kannata laskea sen varaan.
Mitä tulee konsultin tuntilaskutukseen yleensä se on villi länsi. Voit saada muuntokoulutetun papin kadulta 3kk koulutuksella 120€/h tai alan maisterin 75€/h. Asiakkaana et tiedä mitä olet saamassa ja konsulttitalo ei juurikaan välitä kunhan sopimus on allekirjoitettu. Isoimmilla taloilla se tarkoittaa että heillä on oikeus laittaa kenet he haluavat sopimuksen puitteissa, hyvin usein löyhästi määritelty. Ei ole tavatonta että kokeneimman kaverin cv:llä voitetaan kilpailutus ja maksetaan sopimussakko koska eihän sama kaveri voi kaikkialle revetä.
Alalla on myös olemassa standardeja kuinka yleisesti tehtyjä asioita kannattaisi tehdä, mutta on jokaisen konsultin omantunnon ja osaamisen harteilla perehtyä ja käyttää niitä. Toisin sanoen en luota konsultin osaamiseen. Rakennustyömäiden RT-kortit voisivat olla erittäin hyvä idea tällekkin alalle missä töihin pääsee ilman koulutusta
lp;el
Konsultoinnin tuntilaskutus on villi länsi ilman skaalautuvuutta ja nousukauden tulos ei ota huomioon laskukautta
15 tykkäystä
Kokemukseni useiden IT-palvelu- ja konsulttiyhtiöiden asiakkaan näkökulmasta on että kannattaa olla osaava asiakas ja esim. haastatella henkilökohtaisesti kaikki palveluntarjoajan tarjoamat ehdokkaat tiimiin. Kun vastapuolella on firma jota kiinnostaa pitkäjänteinen asiakassuhde ja sopimuksen insentiivit ovat oikeanlaiset niin hyvin toimii.
Historiallisesti monista alan kansainvälisistä yhtiöistä on saanut vuosikymmentenkin aikajänteellä ylituottoa, ks. esim. Accenture, CGI Inc. tai Cognizant tuottohistoriaa (ei tietenkään tae tulevasta). Toki osa suurista kuten esim. Capgemini ovat samaan aikaan mörnineet tai pahimmassa tapauksessa menneet käytännössä nurin (kuten Atos).
7 tykkäystä
@Ilkka6
Isot hybridit ovat itsellinen vaikeita kohteita arvioida. Niillä on sekä tuotteet että konsultointi.Kansainvälisillä isoilla firmoilla on pakosti omat tuotteet tai ovat partnereita sap, salesforce, Microsoft…jne kanssa. Isoilla tuotteilla on jopa omat sertifiointiohjelmat joten tasalaatuisuus on vähän paremmin taattua.
Kritiikki kohdistui pääasiassa lähemmäs 100% konsultointia harjoittaviin tähtiin.
8 tykkäystä
Vesa Puttosen ja Samuli Knupferin Moderni rahoitus on hyvä peruskirja rahoitusmaailmaan, käytössä kauppiksen ekoilla rahoituskursseilla.
Netistä löytyy ilmaisena The Core Econ Team: The economy nettikirja, löytyy myös suomeksi. Iso suositus tälle, jokaisen sijoittajan tulisi kahlata läpi. Taloustieteen peruskirja. Keskittyy pitkälti koko talouteen eikä vain finanssimaailmaan.
Erkki Kontkanen on kirjoittanut Pankkitoiminnan käsikirja nimisen kirjan, en itse ole lukenut mutta oletan että hyvää kamaa on.
Noilla lähtisin alkuun. Suomenkielistä pelkästään finanssimaailmaan keskittyvää kirjallisuutta on oman kokemuksen mukaan vähän.
10 tykkäystä
Pikku huomiona tein että Garantia etsii työsuhteeseen analyytikkoa ja financial controlleria.Heti tuli mieleen että tuskin näihin tehtäviin kannattaa valita ainakaan Sijoittaja Alokasta tai ketään mallisalkkutiimistä jos sattuisi olemaan orastavaa kiinnostusta
1 tykkäys
Lisäyksenä tuohon kirjaviestiin, että voi myös kylkeen ottaa jonkin avoimen yliopiston tarjoaman rahoituksen, rahoitusmarkkinoiden tai vastaavan kurssin. Niissä on pohjana noita mainittuja ja muita vastaavia kirjoja. Eli jos ei itse halua kahlata kirjoja läpi vaan haluaa kylkeen luentovideota, tehtäviä tai vastaavaa niin niistä kyllä löytyy. Itsellä on tietoa sekä Itä-Suomen yliopiston että Jyväskylän yliopiston kursseista. Molemmat toimivat täysin etänä. Muistakin tarjoajia varmasti on. Nykyään opintopisteen hinta kieppuu alkaen 15-20€/op tienoilla, eli kurssihinnat aikalailla halvimmillaan satasen kieppeillä. Esim. Aallossa taas taitaa olla lähiopetuksena noita kursseja, joten ovat enemmän aikaan ja paikkaan sidottuja, nuo etäkurssit sitten taas pyörivät aikalailla läpi vuoden, mutta kannattaa toki katsoa tarkemmat tiedot ilmoittautuessa.
Raastepöydän kautta voipi aloitella:
Aalto: Avoimen yliopiston kurssit | Aalto-yliopisto
Itä-Suomen yliopisto: Rahoituksen perusteet, lv 2024-2025, verkko-opinnot | Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto: Taloustieteen perusopinnot | Jyväskylän yliopisto jossa kursseina Johdatus rahoitukseen sekä Rahoitusmarkkinat ja -instituutiot osuvat kuvailemaasi sisältöön.
Eli yhteenvetona: laajin aihekohtainen tarjonta ehkä Aallolla, mutta toteutukset aina lähinä. Jyväskylässä muutama aihetta sivuava kurssi, kaikki etä ja aikaan sitomattomana aloitettavissa portaattomasti. Itä-Suomessa yksi kurssi, fokus siellä ehkä enemmän laskentatoimen puolella, mutta yhdeksi kurssiksi joustava kuten Jyväskylässä. Lisäksi jos noista ei vielä löydy tai haluaa tehdä laajempaa vertailua, tutkisin vielä onko muissa tarjolla jotain, esim. Vaasa, LUT, Oulu.
7 tykkäystä
Garantia saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun nappaisivat mut joukkoonsa.
Palautan Garantian kunnian takaisin. 
2 tykkäystä
Garantia on on ollut viime vuosina Taalerin harvoja valopilkkuja. 
2 tykkäystä
Sinäkin brutukseni… tartuit tähän.
Pitänee oikeasti hakea noihin tehtäviin.
5 tykkäystä
Hyvä Inderes 
Hienoa, että asetutte vastustamaan suurten yhtiöiden ylivaltaa pienyhtiöistä
“No Payment - No Service” (Padma Ravichander / Tecnotree)
Konecranesin yhtiöseuranta päättyy - Inderes
Analyysiseuranta päättyy Inderesillä noin 15 vuoden jälkeen
Konecranesilla on analyysiseurantaa useilta muilta analyysitoimittajilta, minkä lisäksi suosittelemme sijoittajia seuraamaan jatkossa yhtiön omaa pörssi- ja sijoittajaviestintää. Yhtiöön liittyvää uutisvirtaa voi myös edelleen seurata Konecranesin yhtiösivullamme ja sijoittajayhteisömme keskustelu Konecranesista jatkuu Inderesin sijoitusfoorumilla myös tulevaisuudessa. Tietoa yhtiöstä sijoituskohteena on myös saatavilla sen omilta sijoittajasivuilta. Seuranta päättyy Inderesin päätöksestä. Näkemyksemme mukaan analyysimarkkina siirtyy asteittain kohti kaikille sijoittajille avointa kohdeyhtiöiden maksaman analyysin mallia. Tämän ja kansainvälistymisstrategiamme johdosta keskitämme seurantaresurssejamme asiakasyhtiöihimme, rajattuun joukkoon Helsingin pörssin suurimpia yhtiöitä sekä yksittäisiin kansainvälisiin suuryhtiöihin.
25 tykkäystä
Almanakan Charlie-sarjan uusi osa on ilmestynyt.
3 tykkäystä
Tuossa lueskelin Inderesin tuoreinta liiketoimintakatsausta, ja alla oleva kohta osui silmään. En varsinaisesti keksi asiaan viittaavia saatesanoja, mutta taitaa ne tavoitehinnat ja suositukset mennä ihon alle tuolla “korkeammallakin” tasolla. Vähän nauratti tuota lukiessa. Mutta hyvä että Inderes seisoo näidenkin asioiden takana, ja joskushan ne saattaa mennä vihkoon, mutta piruko niitä kaikkia saa sattumaan lankulle.
30 tykkäystä
Huom!
Kun tiedotetaan tärkeistä talousasioista, on hyvä mainita lähteet näkyvästi 
16 tykkäystä