Yhtä raflaavasti voi todeta että karjalanpiirakoiden taikina on sekä liisteri että hyvin yleiskäyttöinen pakkeli. Ongelma on laiskuuden lisäksi siinä että terveellisesti syöminen on nykyään hirvittävän kallista. Isolle osalle ihmisistä yhtälö on selkeä: raha ja aika ovat valmiiksi kortilla joten ruuan terveellisyydestä säästäminen on hyvin loogista.
Kaikkiruokainen ja monipuolinen ruokavalio on mielestäni avaintekijä, johon saa mahtua epäterveellistäkin, mutta kohtuudella ja järki mukana. Ei kauppareissujen tarvitse tai pidä olla tuoteselosteiden tai kalorimäärien tuijottelemista, emmehän me päivittäin tuijottele salkkujammekaan, emmehän…?
Mikä tämän anekdoottisi tarkoitus oli? 10 sekunnin googlauksella selvisi, että tämä “tapettiliisteri” on yleisesti elintarviketeollisuuden käytössä sekä elintarvike- ja terveysvirastojen turvalliseksi toteama.
Kyllä ne ihmisten terveysvaivat johtuvat ihan siitä perinteisestä syystä: liikaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Liian vähän liikuntaa ja aktiviteettiä.
Tiedän kyllä ettei tapettiliisterin syömisestä lähde henki, käytin tätä esimerkkinä siitä minkälaisia mielenkiintoisia aineita ruokiisi tungetaan. Mikäli nämä eivät sinua häiritse niin hienoa, itse en söisi.
Luotan aiheessa viranomaisiin, jotka ovat Suomessa ja EU:ssa erittäin tarkkoja elintarviketurvallisuudesta. Luotan huomattavasti vähemmän internetin itseoppineisiin diletantteihin.
Mitenköhän tämä on aikoinaan mennyt. Tapettiliisteri valmistettiin usein perunajauhosta ja vedestä. Sama kai mitä tärkkelystä sinne työnnetään, mutta aikoinaan pottujauho oli helposti ja edullisesti saatavilla. Eli onko kuitenkin mennyt niin että se tapettiliisteri oli ensin ravintoa ja vasta sitten tapetin kiinnitykseen käytetty sideaine.
Tartuin tähän, vaikka se oli ilmeisemmin sivuseikka jutussasi.
Pertulla hyvä pointti.
Putosin nyt näemmä niin kauas omasta kuplastani, että täsmennetään nyt vielä mitä ajoin tällä vertauksella takaa.
Minun silmissäni jos ravintoaine x ei ole “todistetusti haitallista”, ei vielä anna mitään syytä pistää sitä suuhun. En kulje tuolla syömässä käpyjäkään, vaikka ne eivät ole ihmiselle vaarallisia.
Se miksi kehotan ihmisiä usein tutkimaan niitä tuoteselosteita, on siksi että ainakin omassa kuplassani terveellisyys on in ja halutaan syödä tietyllä tavalla.
Sanotaan nyt vaikka, että kuvittelet juovasi vitamiinipommeja mistä saa kaikki hivenaineet ja vitamiinit mitä tarvitset ja totuus on se, että juot käytännössä kuiva-ainehyllyjen mehutiivistettä, koska olet katsonut vain sitä pakkauksen etupuolta.
Kyllä täällä on paremmin asiat kuin rapakon toisella puolen. Silti esimerkiksi täällä on harva se jaloste täynnä emulgointiaineita ym. substansseja, joiden epäillään aiheuttavan osalle ihmisiä mm. huomattavia suolisto-oireita. Parempi vain olisi käyttää vähän aikaa ja ostaa raaka-aineet tuoreena
Voi aina sokeasti luottaa viranomaisiin kuinka se ja se on turvallista, mutta itsellä ainakin alkaa maalaisjärki jo kolkuttamaan kannattaako sitä vegaanista kermaa ostaa, jonka tuoteluettolosta ei tunnu löytyvän mitään muuta kuin lisättyjä aineita
Olet sinänsä oikeassa että diabetesta tuskin saa edes hedelmämehuilla, mutta mehuräntti käynnistyi jo eikä sitä voida enää pysäyttää.
Hedelmäsokeri vertautuu hyvin paljon glukoosiin käytöksensä puolesta, imeytyminen ja sitä myötä verensokeriin vaikuttaminen voi olla jopa nopeampaa kuin glukoosilla, eikä ole diabeetikoille mitenkään parempi vaihtoehto kuin gluukoosiksi ja hedelmäsokeriksi pilkkoutuva tavan sokeri (sakkaroosi). “Vain hedelmän oma sokeri” silloin kuin tuote sisältää jotain rypälemehua tms. on implisiittistä valehtelua jossa halutaan saada ihminen ajattelemaan että se hedelmän oma sokeri olisi jotenkin parempaa kuin se tavallinen valkoinen sokeri. Molemmat ovat prosessoitua moskaa jollaista ihmiselimistö ei ole kehittynyt ottamaan vastaan pitkäkestoisesti.
Mehut ovat ravitsemuksellisesti aivan kamalia, niiden sokeri kun ei ole hedelmälihan välissä jumissa vaan lilluu siellä nesteessä helposti imeytyvänä ja nopeasti verensokeria nostattavana. Hedelmässä sen sijaan hedelmäsokeri vapautuu hiljalleen hedelmän sulaessa elimistössä eikä aiheuta verensokeripiikkiä. Hedelmä ja hedelmämehu ovat kuin kotisima ja pirtu; sama vaikuttava aine mutta prosessoinnista johtuen erilainen lopputulos. Imeytymisnopeuden lisäksi mehussa pystyy “syömään” paljon enemmän kerralla. On selvästi vaikeampi syödä 20 appelsiinia sellaisenaan kuin puristaa 20 appelsiinia mehuksi ja juoda mehu.
Saaga jatkuu! Tänään on selvinnyt, että huoneistoon on tehty 1996 kylpyhuoneremontti ja silloinen osakas on KIELTÄNYT putkiremontin yhteydessä vuonna 2001 kylppärin avaamisen ja saneeraamisen.
Nyt isännöitsijä sanoi minulle, että tämä ei täten kuulu taloyhtiön vastuulle. Mä en oikein nyt ymmärrä tätä yhtälöä. Eikö tämä nimenomaan kuulu taloyhtiölle, mikäli ovat jättäneet huoneistoissa remontin tekemättä? Kuulostaa hullulta.
Onko tätä mahdollista saada aikaisemman osakkaan vastuulle, mikäli taloyhtiö pystyy itsensä luikertelemaan pois? Olemme tehneet kaupan reilu vuosi sitten ja ilmeisesti tuo myyjän vastuu on sen kaksi vuotta? Tässä varmaan järkevintä olis suoraa delegoida tämä osaavalle juristille ja hyödyntää kotivakuutuksen oikeusturvaa.
Nyt auttakaa minua kaikki tietäväiset! Etenkin @OldFeki ja @JuhaR
Olen elänyt käsityksessä, ettei osakas voi varsinaisesti kieltäytyä remontista, jos se on jo päätetty toteutettavaksi.
Onko myös jotain merkitystä sillä, onko 1996 vuoden remontti suoritettu ns. oppikirjan mukaisesti ilmoitusten ym. valvonnan osalta (sen aikaiset säädökset ja taloyhtiön säännöt)?
Pakko kysyä, että onko tämä joku pieni taloyhtiö? Kokemuksia on 4-6 huoneiston pienistä taloyhtiöistä ja itselle ovat : change my mind.
Kyseessä on 24 huoneiston yhtiö, joten ei nyt pieni, mutta ei isokaan! Mietin myös, että mikähän mahtaa olla vesieristysten tilanne, sillä eikös laki ole vasta vuodesta 1998 velvoittanut tämän. Pitääpi kaivella arkistoista kaikki lippulaput huoneiston kohdalla.
Taloyhtiön remonteissa mm. kylppärit saneerataan vain taloyhtiön perustasoon. Jos 2001 on tehty putkiremontti ja 1996 on kylppäri remontoitu vaikkapa laatoittamalla seinät ja lattiat niin osakas on halunnut säilyttää ne eikä tyytyä taloyhtiön perustasoon joka todennäköisesti on ollut halvempi vaihtoehto. Ei tästä taloyhtiötä voi syyttää jos osakas on tietoisen valinnan tehnyt…
Onko tämä niitä tapauksia missä puntaroidaan vastuuvapautuslauseketta sen perusteella olisiko vika ollut havaittavissa ostohetkellä ilman rakenteiden avaamista?
Missasin keskustelun alun ja pahoittelut jos asia on jo käyty läpi. Tämä kuitenkin nostona tähän jos se jotain suuntaa voi antaa.
Paha ottaa kantaa taustoja tuntematta. Se toki täytyy todeta, että kaikki yhtiön rakentama ei ole yhtiön vastuulla. Kylppärin uusinnan yhteydessä on todennäköisesti asennettu esim. pesuallas ja kenties bideesuihkukin, jotka ovat kuitenkin niitä ilmeisimpiä osakkaan vastuulle kuuluvia asioita. Myös pintamateriaalit - mukaan lukien ne laatat - ovat osakasvastuulle kuuluvia asioita. Esim. yhtiön vastuulle kuuluvassa vesivahinkotilanteissa, jossa laatat joudutaan vaihtamaan, yhtiö toki vastaa tilan ennallistamisesta perustasoon saakka, joka käytännössä tarkoittaa uuden laatotuksen teettämistä yhtiön piikkiin.
Oikein vanhoissa yhtiöissä voi lisäksi olla niin, että huoneistoihin ei varsinaisesti edes kuulu kylpyhuonetta, vaan ne on rakennettu osakkaan muutostöinä ja ovat totuttua suuremmassa määrin osakkaan vastuulla. Itse toimin pj:nä yhdessä tuon kaltaisessa taloyhtiössä, eikä ole kerta tai kaksi kun näitä rajanvetoja on joutunut käsittelemään ja samalla käymään läpi sitä, mitä edellisessä LVIS-remontissa yhtiö on todellisuudessa teettänyt ja mitä osakkaat ovat teettäneet remonttien yhteydessä.
Ei tietenkään voi. Eikö taloyhtiötä voi syyttää kuitenkn siitä, että eivät ole valvoneet kyseistä työtä, jonka myötä huoneistossa on suihku kuivakaivon kohdalla ja toinen kaivoista massoitettu epoksilla kiinni? Ei tästä nyt kai voi ihan puhtaita papereita yhtiöllekkään antaa?