Jos penkin kallistus mahdollisuus on olemassa lentokoneessa, junassa tai missä tahansa kulkuvälineessä niin kai lähtökohtaisesti oletus on, että sitä ihmiset saavat ja voivat käyttää? Eri asia on sitten, jos takana on kuvaamasi erikoistilanne kuten lapsi sylissä, vakava ylipaino, josta voisi ilman tuohtumusta pyytää edessä istuvaa voisiko hän olla käyttämättä kallistusmahdollisuutta?
Se pieni kallistus tekee matkan aikana nukkumisesta ainakin minulle paljon helpompaa.
Siitä lentokoneen erikoispenkin makuuasento-ominaisuudesta on maksettu lentolipussa, joten jos sitä ei käytä lennon aikana, niin menettää osan lentoyhtiön kuluttajalle tarjoamasta arvosta. Jos rahvaan ihan tavanomainen toiminta hajottaa, niin sinne lennoille myydään myös pisnes- ja ensimmäisen luokan lippuja. Hyvän sijoittajan aikahan on tunnetusti niin arvokasta, että voihan sitä tarvittaessa ottaa myös vaikka yksityiskoneen
Ei takana olevalla ole mitään velvollisuutta kai olla olematta omalla paikallaan. Pari normaalia liiketarataa paikalla mitkä kopsahtavat sopivasti edessäistujan penkkiin takaraivossa, niin edessä istuvalla on täysi oikeus kalibroida mukavuuttaan uudelleen halutessaan.
Voihan se takanakin oleva kallistaa penkkiään vastaavasti, niin suhteellinen tila säilyy. Kokemukseni mukaan etuoikeutetut kuitenkin aina kertovat muille, miten nämä toimivat väärin. Tämän vuoksi on helppoa huomata milloin olet mennyt tekemään toisen elämää syvästi järkyttävän itsekkään virheen ja voit nöyränä muuttaa omat naurettavat tapasi mitä pikimmin.
Noi on noita lyhtypylväiden ongelmia. Toisaalta muistele näitä tilanteita sitten kun nautit AC/DC:n konsertista kentällä ja ihmettelet miksi me maan matoset hypitään tasajalkaa. Ei me musiikin tahdissa pompita, me halutaan kanssa nähdä jotain.
Tilannetajua voisi etupenkkiläisellä tietysti olla. Pieni lapsi sylissä on erikoistilanne mielestäni.
Sylissäni matkustaneella lapsella ei suhteellinen tila lisäänny vaikka kallistaisin penkkiä kuinka koska on lisäturvavyöllä kiinni omassa turvavyössäni ja koska mittaa on noin 190cm en omia jalkojanikaan saa yhtään minnekään vaan lapselle ei jäänyt tilaa käytännössä lainkaan. Sain kyllä puhuttua edessä olevalle kunhan sain hänen huomionsa kiinnitettyä vastamelukuulokkeiden taakse että emme me voi matkustaa näin. Menomatkalla lentoyhtiö oli meidät laittanut eturiviin niin tätä ongelmaa ei ollut…
Tämän takia kuljetan taskussa valkosipulinkynsiä, jotta voin kohdistaa vahvaa höngintää makaavan henkilön kasvoja päin. Tarvittaessa voin alkaa myös yskimään.
Kallista penkki takanaistuvan syliin. Jos hän tästä huomauttaa, tiedät että hän on etuoikeutettu. Ystävällinen äänensävy ei tätä faktaa muuta. Etuoikeutetut toimivat näin, mutta osa heistä voi oppia virheistään.
Tee hänelle hyvää hyvyyttäsi palvelus kertomalla hänen haitallisesta toiminnastaan ja opasta häntä varaamaan seuraavaa kertaa varten yksityislentokone silmäniskuhymiö nauruhymiö.
Mahtavaa mikä matopurkki aukesi lentokoneistuimesta…
Vaikka tilanne ärsyttääkin omalle kohdalle sattuessa, ja toivoisin, että muut matkustajat otetaan huomioon vaikka oikeus olisikin tehdä jotain, on heittoni silti tehty kieliposkessa, pilke silmäkulmassa ja huumorilla höystettynä.
Sattuuko täällä muuten kenelläkään olemaan tietoa siitä, onko ihan Suomessa lähiaikoina tehty tutkimusta markkinoiden tehokkuudesta? Vanhemmassa kirjallisuudessa oli maininta (Niskanen & Niskanen, 2013), että Suomen markkinoilla olisi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä olleet voimassa heikot tehokkuusehdot. Ymmärrän, että näin on varmasti vielä ollut 2010-luvun puolellakin. Tai sitä ainakin mallisalkun alkuvuosien performanssi hieman indikoisi. Nyt taasen tuntuu, että ollaan informaation lisääntymisen (kiitos mm. Inderes), tekniikan helpottumisen ja sijoittamisen yleistymisen myötä (näkyy mm. Tilastokeskuksen tilastoissakin suoriin osakkeisiin sijoittaneiden sijoittajien määrän kasvuna) myötä livuttu kohti keskivahvaa tehokkuutta. Ei kuitenkaan olisi kiva jättää tätä vain mutun varaan, jos jotain tutkimusta löytyisi joku tukemaan tai kumoamaan hypoteesini.
Olen matkustanut muutaman kerran kun ollut koneessa kaikki muut paitsi me pari Tanskalaisia.
Ihan hirveää, ne tulee hymyillen jutteleen kysymättä lupaa. Edestä, takaa, sivuilta, YHTAIKAA. Tarjoavat välipalojaan sinulle. Kun lähtevät hakemaan kaljaa, kysyvät lähiympäristöstä kelle kaikille tuodaan. Eikä ne tule edes humalaan vähästä. Niillä on sellainen iloinen pieni syntymähiprakka (jostain) että pari tölkkiä ei tunnu missään.
Kusijonokin (lyhyt vs Finnair) juttelee jokaisen istuinrivin kanssa matkallaan eteenpäin.
Kun yö tulee, kaikki menee kiltisti nukkumaan.
En ennen noita kokemuksia ymmärtänyt termiä ruligaani.
Sosiaalisia kontakteja 10 vuoden annos per lentotunti.
Syksyllä tulee 28 vuotta täyteen tällä asuinpaikalla ja tänä aamuna näin ensimmäisen kerran rotan tontilla.Toivottavasti ei enne maailmanlopusta.Julistan jihadin tuolle otukselle talon kissojen kanssa,kunhan ei ole loppumaton suo kuten lähi-idässä.
Se on juuri näin! Myös ruokapöydässä saa piereskellä, uimarannalla kuvata muita ihmisiä omaan käyttöönsä ja julkisessa käymälässä roiskia lauteille! Oikeuksista pidettävä kiinni ennenkuin ne viedään meiltä.