Ihan totta, vähän laiskasti muotoilin tuon arjen opin muun mössön mukaan. Ajatuksena oli ennemmin sijoittamisen/säästämisen ja sen sellaisen lisääminen lähinnä. Mutta ei ollut pääpointti kuitenkaan, lähinnä vaan ajatusta nostaa että voisiko sitä ruotsinkielen pakko-oppimisen sijaan aikaa käyttää Suomea kehittävämmin.
Pakkoruotsi ei varmaan ihan hirveästi kuitenkaan ole lisännyt todellisia ruotsinkielen taitajia viime vuosikymmeninä. Tai ainakin näin pohjanmaalaisena junttina tuntuu siltä.
Ja jos Suomeen tulee maahanmuuttajia niin lain mukaan heille varmasti molempia kotimaisia pitäisi opettaa samassa suhteessa. Epäilen, ettei varmaan kuitenkaan täysin opeteta, mutta en tiedä. Mielestäni aikamoista resurssien hukkaamista kuitenkin, vaikka ajatus hyvä onkin.
Ihan vain keskustelua seuraavana, on mielenkiintoista kuinka ruotsin kielen opiskelu on ainoaa “pakko(ruotsia)”. Miksei ole pakkoliikuntaa, pakkohistoriaa ja pakkomatikkaa .
(Oma näkemykseni on, että valinnaisia kieliä voisi olla vaikka huru mycket, mutta ruotsin pakollisuus ei ole järkevää resurssien käyttöä. [Isolla osalla oppilaista rahallinen & ajallinen panostus menee hukkaan, koska ei vain inspaa]).
Tämä on tärkeä nosto. Itselläni oli viime vuonna ukrainalainen pakolainen, joka oleskellut Suomessa 3kk ennen koulun alkamista = suomenkielen taidoiltaan täysi raakile. Siinä sitten aloitettiin myös ruotsin opiskelu (suomesta → ruotsiin), jolloin meiltä molemmilta katosi elämänhalu, hiukset ja luotto yhteiskuntaan (vapauttamista ei kunnassani sallita, koska “rajaa oppilaan jatko-opiskelumahdollisuuksia”). Vuoden lopulla tilanne oli se, että hän ei osannut suomea, ei ruotsia eikä englantia.
Kävin vaeltamassa Hetta–Pallas-reitin. Matka 55 km, kesto hieman alle kolme vuorokautta. Päivisin oli 8–12 astetta, öisin 2–6 astetta. Lunta ei ollut enää kuin läikkiä siellä täällä.
Erittäin komeat maisemat. Vahva suositus reitille ja saunomiselle ja yöpymiselle hotelli Pallaksessa maalissa.
Tyypillinen vastalause termien kääntämiselle erityisesti teknisessä kontekstissa on, että se on turhaa ja itseasissa haitallista, koska koko muu maailma käyttää sitä englanninkielistä termiä. Asia on varmaan osin noin, enkä jotain lähdekoodia lähtisi suomeksi kääntämään. Mutta hyvin paljon meidän “eliitti” aliarvostaa sitä ymmärtystä, joka on pakko hankkia jotta voi termejä yleensä kääntää suomeksi. Helposti jää epäselväksi tunteeko finglishmän asiaansa vain pintapuolisesti.
Haasteena yksi käännöspähkinä kahvihuoneelle: Brändi. Tätä en osaa itse hyvin kääntää, ja mun tuntuma on ettei sitä Suomessa kovin moni muukaan hyvin ymmärrä. Väitteen tueksi datapisteenä vähäinen kansainvälisten kuluttajatuotteiden määrä Suomessa.
Maahanmuutto käy kovilla kierroksilla ja hyvin pieni osa ruotsikielisiä, englannin kielisten määrä suomessa kasvaa noin 50 000 joka vuosi. Ruotsin kielen asemasta juontavat kaikki kulut koko valtion tasolla, myös opetus ja ajankäyttö, huomioiden maksaa vuositasolla miljardiluokkaa. Käytännössä englannin kilisten palveluiden tarve on jo suurempi kuin ruotsin, niin se on melkoinen kansallinen kuluerä pitää kolmea kieltä käytännössä kaikkia virallisena valtakielenä. Onko ruotsin edut riittäviä suhteessa siihen käytettyyn panostukseen, kolme kieltä rasittaa kustannuksillaan kilpailukykyä.
Käytän yleensä sanaa tuotemerkki tai joskus vain sanaa nimi. Tavaramerkki on puolestaan selvästi kapeampi määritelmältään.
Brand-sana englannin kielessä on peräisin karjan ja orjien polttomerkitsemisestä (brand = polttomerkki, branding = polttomerkitseminen). Ehkä pitäisikin alkaa käyttää tuota sanaa? Myös englannin kieli ansaitsisi paremman sanan.
Eivät maahanmuuttajat mitään englanninkielisiä ole vaan heillä on joku muu äidinkieli ja sen päälle vaihtelevan tasoinen englanti. Teemme vain karhunpalveluksen tänne muuttaville jos annamme heidän elää täällä bääd english kieltä käyttäen emmekä edes yritä vaatia heiltä jomman kumman kotimaisen opiskelua.
Brändi on käsitteenä laajempi kuin pelkkä tuote(merkki) tai nimi. Se voi käsittää organisaation/tuotteen/palvelun visuaalisen ilmeen, äänimaailman, arvot ja tunnelman (tone of voice). Tavaramerkki taas on juridinen termi yksinoikeudelle käyttää tiettyä nimeä.
Laadunmerkki tai -merkintö voisi olla sellainen wanhan kansan nimitys brändille
Rapsasin Meta-korporaatiolle puolen vuoden aikana kolme kertaa tämän alla olevan skämmin. Meta vastaili, että heidän mielestään skämmi on tosi kiva, eikä siihen ole syytä puuttua.
Learn more -namiskasta avautui sivu, joka halusi heti pankkitunnuksesi .
Hain Youtubesta perjantaina Antti Herliniä kun pohdin olisiko jotain haastattelua tms. ja puolet hakutuloksista oli spämmiä. Raportoin ne toki. Nyt kun muistutit aiheesta katsoin mitä raporteille kuuluu niin ei toistaiseksi mitään. Seurataan tilannetta.
Metaa tuntuu mainostajien rahat painavan enemmän kuin käyttöön oikeusturva… Itsekin kun olen scämmi sivustoja raportoinut ne ei maksaneet poistuu nopeasti mutta maksaneet jatkaa sitkeästi…
Noh, leikkimielellä tartuin haasteeseen. Samaa mieltä että brändiä käytettäköön. Mutta eikö brändin (brändäyksen) ole tarkoitus antaa mielikuva laadusta ja erottautua (edukseen)? En puhunut pelkästään tuotteista vaan ihan kaikesta mille voi brändin rakentaa – vaikkapa henkilölle.
Kelpaisiko organisaatioidentiteetti, tuoteidentiteetti ja palveluidentiteetti?
Identiteetti tarkoittaa filosofiassa sitä, mikä tekee oliosta tai muusta entiteetistä määriteltävän ja tunnistettavan, antamalla sille joitakin ominaisuuksia tai piirteitä, jotka mahdollistavat sen erottamisen muista olioista. Identiteetti tekee asioista samoja asioita tai eri asioita.
Monesti se suomenkielinen vastine on sanana pidempi ja hitaampi lausua, joten enkkuversiota tunnutaan käytettävän laiskuudesta nimellisesti ajan säästämiseksi.
Esimerkiksi Vesiklosetti —> Vessa —> WC. Tai vaikkapa nuorison keskuudessa nykyään muodissa oleva Hyväksyttävää —> OK.
Tätä ookoospiikkiä kuulee jopa milleniaalijournalistien puheessa, missä asiat ovat okay tai ei-okay sen sijaan, että käytettäisiin pidempiä suomenkielistä adjektiivia, mikä särähtää korvaan. ”Tämä ei ole ookoo” kuulostaa kuin kuuntelisi alakoululaista, jolta puuttuu sanavarasto ilmaista itseään suomeksi.
Olen itsekin raportoinut muutamaan otteeseen juuri tätä samaa koijausta mutta Meta ei vaan suostu poistamaan ihan selvää huijausmainosta. On kyllä hiton kuvottava firma.
Tässä on aivan loistava suomennos valmiina. Aletaan puhumaan brändin sijaan polttomerkeistä, suomennos tuo mukanaan pienen kulutuskriittisen näkökulman.
.
Myös englannin kieli ansaitsisi paremman sanan.
.
.
