Mutta hei, siellähän on yhtiön johto ahkeraa porukkaa kun työskentelevät myös viikonloppuiltaisin 
2 tykkäystä
Odotinkin milloin tämä kielitaistelu roihahtaa foorumilla, mutta uskoin tämän tapahtuvan enemmän eri kielisten foorumien suhteen kuin koulutuksen suhteen.
Kielikysymys on myös Inderesille relevantti juuri sisältöjen ja foorumien suhteen, jossa tämä mielestäni näyttäytyy kohtalon kysymyksenä kansainvälistymisen ja kaiken sisällön parhaan hyödyntämisen suhteen.
1 tykkäys
Tämä sekametelisoppakieli on ollut järkyttävää kuunneltavaa. Erityisesti pääkaupunkiseudun kantasuomalaisnuoret, varsinkin pojat, puhuvat sellaisella epäselvällä mamusuomella ääntämistä myöten, joka kuulostaa aivan karmealta, eli maahanmuutolla on tässä selkeästi tekemistä.
Siihen päälle vielä esimerkiksi bro-sanan turhanpäiväinen liikakäyttö ja voimasanojen tarpeeton väärinkäyttö, niin hohhoijaa. Minun on vaikeaa jo nyt ymmärtää, mitä nuo toisinaan koittavat kertoa ja mitä tuo tulee olemaan sitten, kun itse olen vaari-iässä, kielimuuri varmaan edessä.
39 tykkäystä
Nuoriso on pilalla, eikö 
?
Kyllä sitä omassa nuoruudessa osattiin myös kiroilla, puhua sekamelskakieltä sen aikaisine vieraskielisine lainauksineen ja sanamuunnoksineen. Ja kaikin tavoin mellestää ja olla häpeäksi vanhemmille sukupolville. Jotenkin siitä kuitenkin tylsäksi veronmaksajaksi kasvettiin, kunhan etuaivolohko sai aikaa kypsyä.
30 tykkäystä
Lähinnä, että mitä jos rima asetettaisiin ensin välttävään suomen kielen osaamiseen ennen kuin haaveillaan vaikkapa business-ranskan alkeista?
29 tykkäystä
Tällaista se on ollut pääkaupungissa jo yli sadan vuoden ajan. Nuorisokieli elää ajassa ja muuttuu nopeasti. Varmaa on vain se että muiden suomalaisten korvissa se kuulostaa käsittämättömältä sekasotkulta. Kieli on kulttuuria.
Appiukko puhuu stadin slangia luonnostaan ja junantuomat toimistolla aina naureskelivat tai ihmettelivät että mitähän se oikein sanoi.
12 tykkäystä
Omassa nuoruudessa ja huolestuttavassa määrissä lapsuudessakin oli täysin kirjakielen vastaista ja suoranaista sanojen merkitysten väärinkäyttöä. Pahimmillaan uusia sanoja tai jopa vanhojen merkitysten uusiokäyttöä kuuli ja näki koulujen pihoilla lähes viikottain. Siis pihoilla missä oli alaikäisiä lapsia.
Vieraslajisanat vilisivät käyttöön jo silloin ja mielestäni huolestuttava merkki maahanmuuton uhista oli, että alaikäisten väliset fyysiset pahoinpitelyt olivat kaupungissamme viikottaisia jo ennenkuin maahanmuuttajat olivat saapuneet opettamaan sitä meille matkimisalttiille lapsille. Myös nuoleskeltavia tarroja ja alkoholia hakevia aikuisia oli saavutettavissa muutamien kymmenien metrien päässä koulujen ovista, joissa seinien lisäksi seurasivat onneksi väliseinät. Oman kylän teinit eivät tapelleet keskenään niin paljoa, koska autolla saattoi ajaa viikonloppuna tappelemaan naapurikylän teinien kanssa joka toinen viikonloppu vuorotellen.
Ongelma paheni varusmiesiässä ja paukkupatruunat paukkuivat vahingossa leireillä holtittomissa liipasinsormissa, mutta ohimenevistä kuurouskohtauksista huolimatta koko joukkueita ei tarvinnut evakuoida iltapäivälehtikynnyksen kuulotarkastuksiin nykyrappion mittakaavassa
Pahinta ajassamme on ehkä sosiaalinen media ja ruutuaika, joiden algoritmipohjaiseen 30 sekunnin väliseen elämän kriisiytymiseen ja muiden pysäyttämiseen sen myötäelämiseksi lapsilla ei ole samankaltaista luontaista vastustuskykyä kuten meillä aikuisilla. Eikä todellakaan yhtä hyvää kuin nyt työikäisiä edeltäneillä ikäluokilla.
Kriisi koskettaa omankin perheen turvallisuuden tunnetta. Oma alle kaksivuotias osaa numerot ja kirjaimet kun niitä kertoi sillä elämän harvinaisella hetkellä kun ympäristö kiinnostaa ja herättää intoa eikä inhoa (tai ranskalaisälämölöllä varmaan jotain sartrelaista nauseaa). Mutta heti kun mennään sanojen lausumiseen ja lauserakenteisiin - puhumattakaan kielenhuollosta… noh, pakko myöntää että onhan se niin luokatonta suomea ettei sitä voisi missään kaupan kassalla tai arjen asioinnissa kovin pitkään käyttää.
On huolestuttava merkki että muu Suomi on joutunut heräämään että pääkaupunkiseudulla puhutaan tunnistamatonta mongerrusta ja inhon kyynel vierähtää silmäkulmaan joka kerta vanhaa saksalaista juomalaulua kuunnellessa kun mietin mihin uniikkia kulttuuriperintöämme tänäänkin muokataan tuhoten onnistunut pysähdystilan hetki, jonka minä aikuisena oikein toimivana ja ajattelevana poikkeustapaukauksena onnistun näkemään hetken - ulkopuolisista uhista ja tulevaisuuden hybridivaikuttamisesta huolimatta.
Tästä on hyvä lähteä uuteen hesuliviikkoon kohti kymppitonnin rajaa, ja sitä että tässä elämässä on edes yksi asia joka pysyy muuttumattomana ajan rattaiden murskaavasta kitinästä huolimatta
16 tykkäystä
Et, vaan 25 % tuottoedun. 1 / 0,8 = 1,25. Puoleen hintaan ostaessa saat kaksinkertaisen määrän osakkeita ja siten kaksi kertaa enemmän tuottoa, jos tuotto on positiivinen. Ostohinnan merkitystä tuottoihin aliarvioidaan, eikä kyse ole pelkistä kurssimuutoksista. Charlie Mungerin sanoin: "The big money is not in the buying or selling, but in the waiting.”
Vuonna 2009 Microsoftin osake maksoi 20 dollaria. Vähän myöhemmin samana vuonna 30 dollaria. Onko 10 dollarilla väliä kun osake maksaa nyt 474 dollaria? Kaksi sijoittajaa ostivat 10 000 dollarilla Microsoftia sinä vuonna. Toinen 20 dollarilla ja toinen 30 dollarilla. Halvemmalla ostaneen osakkeet on nyt 237 000 dollarin arvoisia ja kalliimmalla ostaneen 158 000 dollarin arvoisia.
12 tykkäystä
Nuorisohan on aina ollut pilalla. Kirjapainon yleistymisen jälkeen murehdittiin, että nyt ne vain lukee eivätkä muuta tee.
10 tykkäystä
Ei meillä aikuisetkaan suomea enää osaa, joten miksi sitten lapsetkaan oppisivat. Juuri kuuntelin Risto Siilasmaan Futucast-haastattelun, missä nauratti kun mies kertoi opettelevansa kiinaa ja japania, mutta ei sit sen vertaa suomea kuitenkaan osannut, että olis saanut haastiksen vedettyä läpi ilman, että pitäisi jatkuvasti tukeutua englantiin.
Nuoriso on pilalla mamuaksentteineen, mutta vielä pahemmin on pilalla meidän korkeasti koulutettu kosmopoliittinen eliitti, joka on unohtanut oman äidinkielensä huikean ilmaisuvoiman ja mahdollisuuden kehittää uusia sanoja yhdistelemällä vanhoja. Esimerkiksi yhteisvoittotilanne on paljon kuvaavampi ja toimivampi termi, kuin vinvin situatiööni. Todella noloa jutella asiantuntijoiden ja konsulttien kanssa, jotka ovat oppineet elämänsä aikana englanninkielisiä termejä ulkoa ja latelevat niitä täysin autopilotilla sen sijaan, että pysähtyisivät miettimään sitä mitä haluavat aidosti viestiä puheellansa.
58 tykkäystä
Sami Miettinen ja Verneri Pulkkinen näyttäytyvät suomen kielen kehittäjiltä keksiessän hyvin uussanoja ja suomennoksia. 
Esa Juntunenkin joutui kirjojaan varten keksimään suomennoksia taloustieteen termeille.
17 tykkäystä
Pääkaupungissa koko elämäni asuneena on tässä minusta kyllä tapahtunut varsin selvä muutos viime vuosien aikana. Ei ainakaan 90- ja 2000-luvulla ollessani itse nuori, puhuttu tämänkaltaista sekakieltä mitä nyt kuulee erityisesti Idässä ja muualla maahanmuuttovaltaisilla alueilla. Toki oli silloinkin yksittäisiä slangitermeja ja lainasanoja sekä oma murteensa, mutta nyt tosissaan on alkanut ihan pistään silmään tuo nuorison käyttämä kieli, jossa monesti karkeasti jopa 50% käytetyistä sanoista voi olla muuta kuin suomea.
Jos jotain positiivista tuosta hakee, niin suurimmilta osin Suomeen sotketaan englannin kieltä. Se mikä korvaan särähtää on yleensä ääntäminen tai murre, jossa selvästi kantasuomalaisten puhe on lähentynyt maahanmuuttajia. Tuo “mamukieli” jolla tätä on yllä kuvattu, on varsin osuva termi.
“Wallah bro, olin last night together with Ali ja Immu siel bileis, i swear to god se oli legit super ick we were there like only puol tuntii ja sit metrol back to home bro” ja koko rimpsu sellaisella kurdiaksentilla on ihan normi lausahdus pellavapäiseltä 15-vuotiaalta Pertiltä itämetrossa.
32 tykkäystä
Ruotsissa tuolle ilmiölle on oma terminsä, “Rinkeby-svenska”.
2 tykkäystä
Tämän suomen ja englannin sekoittuminen yläluokan kreolikieleksi on kyllä tuskaista seurattavaa. Ehkä ei vielä niin pitkällä olla, mutta kyllä tässä herrat näyttävät huonoa esimerkkiä rengeille.
7 tykkäystä
Minä ymmärrän, sielunveli.
Kaikki tommonen rapsuttelu ja maalailu on tolkuttoman kivaa. Etenkin kun sen tekee vapaaehtoisesti ja ilman aikatauluja. Oli kyseessä sitten auto, pöytä tai ihan mikä vaan. Rytkyvaatteet päälle, mälli ylähuuleen, kuppi kahvia ja radio Suomi hiljaa taustalle. Ihan parasta. Välillä kurssien kurkkailua luurilta.
Ja ei muuta kuin uuden projektin kimppuun, nyt kun keliä on. Kohta pitäisi vissiin vissiin jäähtyä ja vettä tulla kuin Esterin… Nyt pitäisi olla pikkunäppärä ja helppo homma.
5 tykkäystä
Ajattelen itse että mitä enemmän kieliä osaa sen enemmän niitä sekoitetaan.
Aikaisemmin pellavapäiset Pertit eivät todennäköisesti olleet yhtä alttiita englanille, joten ei sitä myöskään sekoitettu puheessa.
Omassa suomenruotsalaisessa koulussa kyllä sekoitettiin iloisesti suomea ja ruotsia, koska molemmat kielet olivat joka päivä käytössä.
Ja olimme kyllä kaikkien vanhempien mielestä erittäin pilalla kun he joutuivat tätä kuuntelemaan.
Tällä mittarilla ne pelkkää ruotsia puhuneet ystävät olivat itseasiassa huomattavasti vähemmän pilalla, koska he eivät ylipäätänsä osanneet suomea.
Nyt kolmekymppisinä he osaavat molempia kieliä ja ne myös sekoittuvat, eli he ovat pilaantuneet aikuistuessaan 
Nyt monelle on tullut englanti uutena kielenä, jolle altistutaan päivittäin ja silloin se myös päätyy herkemmin käyttöön.
2 tykkäystä
Sen verran on raskas ja vaativa paketti, että tuohon on kyllä vaikea lisätä kielten opiskelua. Kielissä on vain se hyvä puoli, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uuden kielen opiskelu vaikka vain harrastuksena.
1 tykkäys
Oma näkemys kielikysymykseen on, ettei Ruotsin opiskelu ole turhaa. Mutta siihen käytetyn ajan voisi harkita käytettävän kehittävämmin. Olisiko se sitten urheilua, arjen oppia vai jotain Suomen tulevaisuuden taloutta eteenpäin vievää (ATK, AI) on eri kysymys.
Bisnesmielessä Ruotsissa kuitenkin pärjää englannilla sen verran hyvin, että Saksan tai Ranskan kielen opiskeleminen voisi olla perustellumpaa. Isommat markkinat ja kielen suhteen niin ylpeitä ettei englannilla välttämättä pärjääkkään.
Aika moni firmakin Suomessa tuntuu lähinnä pakollisen tekevän ruotsinkielisten palveluiden suhteen. Lähtisin ihan puhtaasti resurssien säästämisen näkökulmalla poistamaan kaksikielisyyden perustuslaista, sillä se toisi suoraan säästöjä.
Ja tiedän, että tämä on osalle sydämen asia ja tämän ehdottaminenkin on varmaan hirttämisen arvoinen asia, mutta yhtä kaikki. Näin siitä ajattelen kuitenkin, tarkoitus ei ole pahoittaa kenenkään toisin ajattelevan mieltä.
10 tykkäystä
Tämä on jo ratkaistu peruskoulussa, eli aika käytetään puhelimella snappailuun ja muuhun hyödylliseen.
Ei vaan vakavasti ottaen arjen oppiminen kuuluu mielestäni taholle joka voi hoitaa asian itse asiassa ilmaiseksi ilman valtion tukia omalla ajallaan, eli lasten vanhemmille. Muutoin toki jokin toinen oppiaine, kuten ATK tai AI voi toki sitten olla korvaava, mutta tällä samalla perusteella voi ajatella, että tämä ATK on kehittävänpää, kuin historia, biologia, maantiede tai matematiikka. Kuka on elämässään oikeasti tarvinnut tietoa siihen, miten toisen asteen yhtälö ratkaistaan, mistä eroosio johtuu, miksi ensimmäinen maailmansota syttyi tai kuinka montaa munaa mustarastas munii keväällä. Oikeasti ihan turhaa kaikki.
Ellei sitten ajatella, että koulun tehtävä on olla yleissivistävä. Tämä yleissivistävän koulutuksen olen saanut lahjana omilta esi-isiltäni ja saman lahjan annan mieluusti tuleville sukupolvilleni. Ilman pakkoa en olisi tehnyt koulussa mitään, mutta onneksi tuon ajan yhteiskunta oli vaativa, eikä antanut mielihalujen ja fiilisten ohjata omaa oppimistani. Suurin osa asioista, jota olen elämässäni katunut liittyy kuitenkin oppimiseen, olisin halunut suorittaa koulun ja lukion paremmilla arvosanoilla. Jos minulta olisi vaadittu vieläkin enemmän, olisi se ollut elämälleni parhaimpia ilmaisia lahjoja, joista olisin hyötynyt ja iloinnut myöhemmin.
10 tykkäystä