Nyt oli aika kova yleistys. Ihan vaan päivittäin tulee vastaan ihmisiä ketä ei osaa kertoa kuin nimensä.
Mielummin tuplataan englannin opetus ja jätetään ruotsi pois. Sillä kun ei juuri tee mitään
19 tykkäystä
Ihan rehellisesti panen tässä kieliasiassa yleistä ruotsivastaisuutta vastaan. Ei yksi kieli lisää ole toisista pois. Kielten oppiminen on aivoille sopivaa haastetta ja jos ei satu juuri tuon osa-alueen isoja oppimisvaikeuksia olemaan, kyse on lähinnä asenteesta. Täyttä laiskuutta tukeutua vain johonkin yleiskieleen, jos olisi mahdollista päästä ihmisten mielenmaisemaan syvemmälle oppimalla alueen omaa kieltä. Jos edes toinen keskustelukumppaneista saa puhua omaa äidinkieltään, tulee keskusteluun jotenkin uusi syvempi näkökulma.
Lisäksi todella hienoa, että kiinnitytään Skandinaviaan edes löyhästi tuon ruotsinkielen kautta. Vaikkei kouluruotsilla tee sinällään yhtään mitään, antaa se edes periaatteessa muuton kynnystä alentavan pohjan. Mitä läheisempiä ollaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa, sen parempi. Tuossa porukassa on hyvä olla.
Uskon tässä myös laskevaan rajahyötyyn: jos ruotsi poistetaan ja lisätään vastaavasti englannin opetusta, ei meidän osaaminen kovin paljoa syvene. Toki syvenee, mutta menetys on suurempi kuin saatu lisähyöty.
Ja kyllä, valitsin yläasteella ekstraruotsia valinnaisena, koska miksipä ei. Toki aloitin myös saksan. Yliopistossa taas nappasin kiinaa, koska jälleen tuli ajatus että miksipä ei. Nyt toki olen laiskistunut kielten opiskelun kanssa kun aika kortilla ja on olemassa monia muitakin niin kiinnostavia harrastuksia, että ajavat kielten opiskelun yli. Eli en ole pelkstään pro ruotsi, olen enemmän pro kaikki mahdollinen kieltenopiskelu.
32 tykkäystä
Niin… noh eipä ne Tanskassa , Norjassa tai Ruotsissa opeta suomea. Täällä sitä ainakin alettiin opettamaan 7 luokalla joka on todella haastava ikä nuorilla ottaa vastaan tommoista kieltä , mitä 99% ei tarvi koskaan mihinkään . Mielummin vaikka Saksa pakolliseksi , siitä voisi olla jotain hyötyä. Teen kauppaa sekä Norjaan , tanskaan ja Ruotsiin ja hyvin pärjää englannilla. Täydellistä resurssien hukkaamista pakko ruotsi .
21 tykkäystä
Minä tykkään tuosta pakkelointi hommasta. Kukaan ei tätä perversiota tosin ymmärrä, ymmärrettävästi. Siinä näkee kätensä jäljen. Ja mikään ei ole palkitsevampaa, kuin tehdyn työn jälkeen kysyä kaverilta, että katos nyt oikein tarkkaan ja sano mistä on korjattu. Kun hyvin on mennyt, niin ei osaa sanoa.
1 tykkäys
Kaikista lähialueilla puhuttavista kielistä ruotsin kieli on helpoin. Olisi vain rehellisempää todeta, että ei vaan huvita, ja yläasteella erityisesti monia poikia tunnetusti ei hirveästi huvita mikään opiskelu. Englanti taas valahtaa oppilaille mukavasti päähän jo siitä syystä, että ko kieleen törmää koulun ulkopuolella monikanavaisesti todella paljon. Tämän päivän nuoriso puhuu englantia huomattavasti paremmin, kuin oma ikäpolveni vuosikymmeniä sitten ja englanti on varmaankin ainoa kouluaine, jota osataan paremmin tänä päivänä, kuin ennen.
Ihme kyllä vuosikymmeniä sitten Suomesta Ruotsiin muuttaneet oppivat kaikki ruotsin kielen, lähinnä varmaan sen takia, että kun työpaikoilla tätä kieltä tarvittiin. Se siitä, että ko. kieltä on niin vaikea oppia.
Sitten on tämä koulukunta, jonka mielestä muita kieliä ei tarvita. Haluaisin sitten nähdä, mikä on englannin lisäksi se kouluaine, jota nykynuoriso ja erityisesti heidän vanhempansa kokevat tarvitsevansa. Kaikkea opetusta helpotetaan tänä päivänä, kun oppilaita ei vain huvita. Ehkä meillä löytyisi jokin aivan uusi oppiaine (sarkasmia) joka lopultakin innostaisi nuorison sivistämään itseään. Sillä koulussa on todellakin suuresti myös sivistyksestä. Ei historiasta ole ”hyötyä”, ei matematiikkaa ”tarvita” juuri missään, mitä hyötyä on tuntea eri lintulajeja, entä tarviiko juuri missään työssä tuntea alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Ihan turhaa kaikki!
16 tykkäystä
Silloin kun minä aloitin seiskaluokalla ruotsin opiskelun, niin motivaattorina käytettiin yhteistä kieltä muiden pohjoismaalaisten kanssa. Kuinka hienoa on puhua samaa kieltä, joka ei jostain syystä voinut olla englanti.
Vaimoni äidinkieli on ruotsi ja hänellä on tanskalainen ystävä ja he puhuvat keskenään englantia. Tanskalainen ei ymmärrä suomenruotsia ja skånelaisia lukuunottamatta oikeastaan kukaan ruotsia äidinkielenään puhuva ei ymmärrä tanskaa.
Kuulemma norjalaiset ymmärtävät kelvollisesti tanskaa ja ruotsia. Tanskalaiset ymmärtävät ruotsia, mutta norjan ymmärtäminen vaatii työtä. Ruotsalaiset ymmärtävät naapurikieltä, mikäli asuvat rajalla. Ruotsinruotsi ja suomenruotsi menee keskenään, mutta suomenruotsi ei yleensä ole yhteensopiva tanskan tai norjan kanssa. Tällasen tavallisen ummikkosuomalaisen ei Tukholmaa kauempana kannata edes yrittää ruotsilla asiointia.
Näin minulle MUISTAAKSENI tämä kielikuvio opetettiin. Parempaa tietoa omaavat korjatkaa ihmeessä. Pointtina vaan, että ruotsinkielinen ei puhu ruotsia tanskalaisen kanssa.
Asuin murkkuikäni itärajalla ja ruotsin opiskeluun oli melko haastavaa löytää motivaatiota. Varmaan oisin ilmankin pärjännyt, mutta oli siitä nyt sitten kuitenkin hyötyä kun vaimo ja lapset on ruotsinkielisiä. Aika harvaan ovat luokkakaverit ruotsia tosin tarvinneet elämänsä aikana.
8 tykkäystä
Rohkenen olla hieman eri mieltä tästä. Tanska on tosiaan vaikea kaikille, ainakin puhuttuna. Sen sijaan norjan oppii vähän murteesta riippuen nopeasti ja kyllä monet ruotsalaiset ja norjalaiset kommunikoivat keskenään ilman englannin kielen käyttöä. Erityisesti, jos käydään firman sisäistä keskustelua sähköpostitse, on englannin käyttö aika harvinaista.
Kaikkein turhauttavinta tässä kielivastaisuudessa on sitten se toinen ääripää, jossa on firmalla kymmenen hengen palaveri suomalaisten ( usein suomenruotsalaisten tai muuten ruotsin hallitsevien ihmisten kanssa) ja ruotsalaisten kanssa ja sekaan tulee sitten se yhdestoista suomalainen pyytämään ”english please”. Meneehän tämä näinkin, mutta välillä näiden Duolingojen aikana käy mielessä, että onko se nyt niin mahdotonta opetella tai palauttaa mieleen edes alkeita. Nimittäin vaivihkaa käy helposti tälle yhdennellätoista ummikolle, että hän jää seuraavasta palaverista pois.
Sitten on erikseen asian kulttuurinen puoli. Kieli on myös yleissivistystä ja kieli on avain kunkin maan kulttuuriin. En ymmärrä asennetta, jossa kaikesta haetaan ”hyötyä”. Ei kulttuurista ja sen tuntemisesta ole mitään hyötyä. Ei ainakaan millään kovin konkreettisella tavalla, kaiken asioinninhan voi hoitaa tulkkien avulla. Mutta esimerkiksi naapurimaamme Venäjän tapuksessa kieli on yksi keskeinen avain maan tuntemiseksi. Olen esimerkiksi täysin vakuuttunut siitä, että armeijamme venäjätuntemus on korkealla tasolla myös sen vuoksi, että osa upseeristostamme osaa venäjää ja on sitä kautta kyennyt muodostamaan syvällisen käsityksen naapurimaamme aikeista jo aikoja ennen Ukrainan sotaa. Samoin liike-elämässä asiakkaan kielen ja kulttuurin tuntemisesta on harvemmin haittaa.
Tässä mielessä ”hyöty” on vaikea osoittaa. Itse lähden erityisesti siitä näkökulmasta, että kielien osaaminen on rikkaus. Siitä on harvemmin haittaa. Jopa vanhemmalla iällä on mahdollista oppia uusia kieliä, siitä vain duolingo peliin ja ranskan kielen alkeet haltuun.
15 tykkäystä
Kuulun tähän samaan koulukuntaan. Lisäksi kielten opiskelussa käy hämmentävästi niin, että jokaisen uuden kielen opiskelu on aina helpompaa, ainakin jos on kyse latinalaisista kielistä.
2 tykkäystä
[quote=“Sotanorsu, post:4246, topic:59288”]
Tanskalaiset ymmärtävät ruotsia, mutta norjan ymmärtäminen vaatii työtä
Toisaalta tanska ja norja ovat kielinä lähellä toisiaan ja keskenään he oman kokemukseni mukaan eivät kommunikoi englanniksi. Jälleen tämä on tapauskohtaista, riippuu hyvin paljon asiayhteydestä, työpaikasta ym.
Jos palaverissa on 11 henkilöä, joista 10 puhuu ruotsia ja 11 englantia, on toki luonnollista että puhutaan englantia. Mutta yleisesti ottaen, heikolla kielitaidolla ko. maassa oleva on jo menettänyt pelin jos aletaan puhumaan ruotsia, joten turha tuossa firmassa ja tehtävässä olla vaan kannattaa hakeutua muualle.
Vastaavasti jos suomalainen firma ja ruotsalainen firma ovat keskinäisissä kauppaneuvotteluissa, tai muu tärkeä päätöksiin johtava tilanne jossa osapuolilla omat intressit ja etunäkökohdat. Jos suomalaiset puhuu 90%:sti taidoilla ruotsia, ruotsalaiset 100%:sti, on diili jo menetetty kannattavuuden osalta koska ruotsalaisilla neuvottelijoilla on selkeä yliote lopputulokseen, siksi niissä aina puhutaan englantia.
5 tykkäystä
No kun tässä konkreettisessa tilanteessa se juuri EI ole luonnollista ja oma kokemukseni on, että kieli valahtaa helposti taas ruotsiksi, kun se kuitenkin osataan kaikkein parhaiten. Englantia osataan yleensä hyvin, mutta ei kuitenkaan äidinkielentasoisesti, joka on taas kokonaan toinen taso.
Tämän ymmärrän osin, tosin tässä on juuri syy sille, että vientimyynnissä kielitaito on tärkeää. Niinpä monet hankenin käyneet löytävät itsensä vientihommissa.
1 tykkäys
Suomessa on nykyään ihmeellinen harha että ei tarvitse opiskella kuin englantia ja sillä sitten pärjää kaikkialla niin on edes turha opiskella muita kieliä. Kannattaisi panostaa eurooppalaisten pääkielten opiskeluun: saksa, ranska, espanja ja miksei myös italia.
Brexitin jälkeen englantia puhutaan virallisena kielenä vain Irlannissa ja Maltalla, mikä tarkoittaa että EU:ssa on vähemmän ”kotoperäisen” englannin puhujia kuin vaikka ruotsia tai kreikkaa puhuvia. Toki maailmaa on myös EU:n ulkopuolella, mutta tämä kuvaa hyvin tilannetta.
10 tykkäystä
Tämä. Sitten on vielä toinen harha, että kielten opiskelu olisi jotenkin vaikeaa. Tänä päivänä kielten opiskelu on paljon helpompaa, kuin aimemmin siitä siitä syystä, että digitaalinen maailma on monikielinen ja erilaisia oppaita ja apuvälineitä on tarjolla yhä enemmän. Suurin este kielten opiskelussa on usein asenne.
3 tykkäystä
Itsestäni ei olisi kyllä dippainssiä tullut kun olisin ne 75 lukion opintoviikkoa (vai mitä ne oli) käyttänyt kielten opiskeluun matematiikan, fysiikan, ja kemian sijasta. Kyllähän se nyt fakta on kuitenkin, että kielten opiskelu on pois jostain muusta ajatustyöstä, ainakin itselläni.
Kielten opiskelu on varmasti kannattavaa, ja jos siitä nauttii niin loistavaa, mutta eikai sitä nyt voi kaikille suositella? Hyvähän se on olla tuollainen maailmankieli, jota ihan akatemiassakin käytetään globaalisti.
29 tykkäystä
Evli pienyhtiöt aktiivirahasto kun on tällänen kehuttu aktiivirahasto (löytyy myös itseltä), niin onko järkevämpää ennemmin nekin kuukausittaiset sijoitukset laittaa suoraan vaikka Suomi indeksi rahastoon (jota myös itseltä löytyy) ? 
Syökö aktiivirahaston kulut kuitenkin niin paljon ja kun katsoo vaikka 10 vuoden tuottoa niin indeksi rahastolla paremmatkin tuotot 
Onhan se tietty suurempaa hajauttamista kun löytyy molempia mutta vähän alkanut toi Pienyhtiöt mietityttään onko tossa edes järkeä.
Liputtakoot joku jos katsoo tän liian suosittelu kysymykseksi.
Noh, lukiossa näyttäisi olevan 10 opintopistettä ruotsia kun koko tutkinto on 150 opintopistettä. Samaan tapaan argumentoiden monet muutkin aineet voisi jättää pois kun niistä ei ole hyötyä.
2 tykkäystä
Sori, en saa kiinni, miten suomen opettaminen tai opettamattomuus muissa Pohjoismaissa liittyy tähän keskusteluun.
Tosiaan ollaan selkeästi eri koulukuntaa, koska itse näen kielen muunkin kuin puhtaasti liiketaloudellisen välinearvon kautta. Varmasti pärjäätkin kaupanteossa yleiskielellä enkä väitä, että kohdallasi olisi pitänyt käyttää mitään muuta.
Kielellä on kuitenkin niin monta muutakin näkökohtaa kuin vain suoraviivainen “hyöty”. Tosiaan eri kielille altistaminen avartaa maailmankuvaa. Kielissä heijastuu vuosisatojen kerrostumat, jotka hyppäävät monesti silmille jo alkeistasolla. Lisäksi tietyssä maassa ollessa/matkatessa mahdollisuudet rajautuvat väistämättä jonkin verran jos kieli ei ole lainkaan hallussa. Toki oma tasonsa avautuu vielä, jos kieli on kunnolla hallussa. On kuitenkin olemassa aina ihmisiä, joille englannin käyttäminen on mahdotonta tai vähintää epämukavaa.
Kieli on kulttuuria, avain ajatusmaailmoiden syvempään ymmärrykseen, uusiin kokemuksiin ja ihan puhtaasti myös omaa ajattelua ja kyvykkyyksiä kehittävää aivojumppaa. En näe pakkoruotsia resurssien hukkamisena. Minulle kelpaa toki myös ajatus pakkosaksastakin, mutta valitsisin näistä kahdesta pakosta ehkä mieluummin ruotsin, sillä meillä on Suomessa merkittävä kielivähemmistö. Toisaalta pakot voisivat vaihdella alueellisesti. Kunhan on englannin ohella tarjolla jotain muutakin.
6 tykkäystä
Alla olevassa tviitissä kerrotaan + osoitetaan, että S&P 500 -indeksin arvostustaso on jälleen noin 22-kertainen tuloksiin nähden ja JPMorganin mukaan pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat tällä hetkellä heikot.
6 tykkäystä
Tämä on totta. Osaan kunnolla vain suomea ja englantia mutta olen niiden lisäksi opiskellut toistaiseksi ruotsia, ranskaa ja kiinaa mutta en varsinaisesti osaa puhua tai kirjoittaa myöhemmin mainittuja millään hyödyllisellä tavalla vaikka jotain niistä ymmärränkin. Niiden opiskelu on ollut siitä huolimatta valtavan mielenkiintoista ja avartavaa:
Suomi äidinkielenähän on jo melkoinen erikoisuus kun se kuuluu pieneen ja omalaatuiseen suomalais-ugrilaisten kielten joukkoon. Kun sen lisäksi opettelee mitä tahansa indoeurooppalaista kieltä (joihin lukeutuvat mainittujen englannin, ruotsin ja saksan lisäksi lähes kaikki muutkin “eurooppalaiset” kielet iiristä venäjään, portugalista kreikkaan ja italiasta islantiin) saattaa huomata että koko kielioppi ja tapa muodostaa lauseita on erilaista eri kielien välillä.
Kun varmaan useimmat kahvihuonelaiset osaavat suomen lisäksi englantia ja/tai muuta indoeurooppalaista kieltä niin kannustan kokeilemaan myös jotain ihan erilaista; omalla kohdallani kiinan kielen opiskelu (niin puhutun kuin kirjoitetun) on saanut aivot raksuttamaan; ai kieli voi toimia tälläkin tavalla? 
Vaikka kieltä ei varsinaisesti oppisi, sen opiskelu voi silti olla mahtavaa!
Kartta maailman kieliperheistä puhujien yleisyyden mukaan (indoeurooppalaiset vaaleanvihreällä)
Kielten välillä on toki ilmiselvien “makro-erojen” lisäksi myös herkempiä vivahde-eroja ja kulttuurillista nyanssia joka on sitten oma lukunsa.
Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan, saa’ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat, puhe’et putoelevat,
kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat.
12 tykkäystä